Georgie Davis kirjoitti: To Marras 27, 2025 7:58 pm
Keskusteltaisiinkos seuraavaksi naisten harrastamasta kaksoisviestinnästä ja siitä että kuka helvetti teidän aivoituksista ottaa selkoa? Oletteko ikinä tyytyväisiä mihinkään?
No tähän on kyllä vaikeaa kaikkien naisten puolesta vastata. Kaksoisviestintä kertoo aina mielestäni epävarmuudesta ja huomionkipeydestä. Jos ei voi reilusti puhua siitä mitä toivoo, ollaan metsässä. Yllättävän moni kuvittelee toisen lukevan ajatuksensa. Kaikkein pahimpia ovat ne mököttäjät, jotka tekevät vittuuntumisestaan ison numeron ja sitten kun heiltä kysyy että mikä on, vastaus kuuluu: "Ei mikään". Hoh hoijaa.
Näitä mykkäkouluja tai kaupankäyntiä seksillä en ole oikein koskaan tajunnut. Ilmeisen moni nainen sitä harrastaa. Kai se liittyy johonkin koettuun vallan epätasapainoon. Itse olen hyvin suoraviivainen viestijä, ja olen mm. pyytänyt pojiltani, että siinä vaiheessa jos minulle iskee vaihdevuosioireet ja minusta tulee kyyninen, raivopäinen hullu, on pojilla velvollisuus välittömään interventioon. Faktat tiskiin ja rehellinen palaute.
Jotenkin olen myös niin naiivi, että uskon vastavuoroisuuteen. Olin pitkään (liian pitkään) suhteessa miehen kanssa, joka oli hyvin mustasukkainen ja tarvitseva. Hänelle siis piti jatkuvasti kertoa ja todistaa, miten hieno hän on. Miten hän on paras kaikista, miten hän oj hyvä sängyssä ja en voisi kuvitellakaan ketään muuta. Jos en vartin sisään vastannut viestiini, tarkoitti se hänen maailmassaan etten enää rakasta häntä. Ajan kanssa se kävi helvetin raskaaksi ja tilanne meni sitten siihen, etten enää rakastanut häntä. Enkä halunnut häntä, enkä mitään muutakaan. Ja tottakai tämä sitten tuli hänelle "täysin yllätyksenä", vaikka olin hyvinkin suoraan asiasta puhunut hänelle jo useamman vuoden. Kunnes tosiaan lakkasin vääntämästä asiaa rautalangasta.
Jos nyt häneltä kysyttäisiin, hän varmaan raportoisi, että minusta tuli kylmä ja vitumainen nainen. Tosiasiassa lakkasin yrittämästä siinä vaiheessa kun tajusin, että hoidan kahden lapsen sijaan kolmea. Suhteesta pitäisi saada voimaa, ei työleiriä.
Eli mitä naiset mieheltä haluavat? En osaa sanoa. Omasta puolestani voin sanoa, että kaikkein paas mies on sellainen, joka on riittävän rohkea ollakseen lempeä. Joka seisoo omilla jaloillaan, ei ole dramaattinen hysteerikko ja osaa myös välillä nauraa itselleen. Siinä se. Tervettä itsetuntoa ilman itsekorostusta. Tämä karsii jo kaikki hormonipumpatut ja naamatatuoidut pois sekä ne, joiden eka repliikki kertoo saavutuksista jossain kamppailulajeissa tai mensan testeissä.
No, olenkin aina ollut se nainen porukassa, jolla ei koskaan tule riitaa miehistä. Isken silmäni juuri niihin, joita muute eivät näe. Penkkitulos tai automerkki eivät kiinnosta pätkääkään.
Ja niin, hygienia kunnossa ja hyvät hampaat (hoidetut, ei täydellisessä rivissä tai valkaistut, vaan sellaiset, jotka kertovat että ihminen huolehtii itsestään). Siinä fyysiset vaatimukset.
Vastatkoon ne viisaammat naiset tähän kattavammin.