Käytöstavat.
Kannattaa muistaa ne sisällä kuin ulkona, enkä tarkoita mitään hienostelua. "Neiti, tässäpä teille kukkanen, oi kumarran hattu päästä edessänne" ja mademoiselle niiaa nilkkapituinen leninki siweästi maata hipoen ja silmät alasluotuina, ettei vaan alkaisi punastuttamaan.
Käytöstavat. Kohtuullisesti, maalaisjärjellä.
Jotkut miehet ymmärtävät ilmeisesti tahallaan väärin ahdistelukampanjan. Ettei enää voisi lähestyä naisia, ei voi sanoa kohteliaisuutta, ei voi jutskata, ei saa olla elämäniloa ja pilkettä.
Väärin. Kun muistaa kohtuutason käytöksen, voi lähestyä naisia ja naiset miehiä, jos niin haluavat. Suomessa miesten kannattaisi enemmän rohkeentua ja saada positiivista otetta elämään!
Luullaan että naiset haluavat nykyään jyrätä miehet. Jälleen väärin. Mutta huolestuttavaa on se, että on miehiä, jotka haluavat kokea "vahvuutta" alistamalla naiset kehitysmaita/Lähi-itää vastaavaan orjuuttamiseen. Ei ole kyse kunnon miehistä eikä vahvuudesta.
Länsimainen vapausajattelu kunniaan. Ei säkkejä päähän, ei orjuuttamista. Se että naisetkin ovat nykyään samalla tasolla yhteiskunnassa mukana, on oikeudet ja vapaudet; se on reiluutta. Järjestelmä ei ole täydellinen.
Ne jotka naisvihassaan jatkuvasti koettavat syyllistää länsimaisen vapausjattelun naisia ja ehdottavat säkityksiä yms, nämä heikkomieliset kaivavat isoa kuoppaa länsimaisten naisten ja miesten väliin. Yhdellä sivulla oleminen, samassa rintamassa, sellainen pitää yhteisen kulttuurin kasassa.
Vapauden puolesta ja maalaisjärjellä. Ja jos esim. vapaasti kulkemisesta tulee seuraaamuksia, silloin syytetään vapautta vastaan rikkoneita. Tietenkin. Mitä aiemmin sanottiin, että kannattaa miettiä missä seurassa, missä ympäristössä jne liikkuu, se on ihan käypää mietintää.
MUTTA. Haluan painottaa, että ihminen ei voi joka kerralla miettiä kuin taskulaskin kaikkia seikkoja, on aivan ymmärrettävää, että voi joutua esimerkiksi työn takia käyttämään myöhään illalla rautateitä. Joskus ei saa taksia, tai taksikin voi olla riski.
Kaikenlaisia asioista käy arkielämässä. Tämä on toivottavasti selvää. On monia, monia seikkoja ja yhtensattumia, joita voi käydä, niin että riskit ovatkin ilmoilla. Toisaalta ihminen voi luulla olleensa tietoinen ja arvioineensa, mutta kaikki ei menekään niin.
Tavallisuus. Ihmisten tarvitsee tajuta, siis nimenomaan naisten, että rikoksia ja vääryyksiä tapahtuu aivan tavallisille ihmisille ihan tavanomaisissakin ympäristöissä ja jopa ns. tavanomaisiinkin aikoihin. Esimerkiksi raiskauksia on käynyt keskellä kirkasta päivää kaupungin tiellä, jossa on muitakin ihmisiä ollut liikkeellä taikka tuntemattoman ahdistelua porttikongeissa aamuaikaan jne. Usein uhka ei tule edes ulkoa, tuttujen/tuttavien yms tasolla voi olla piilevää, eivät kaikki anna merkkejä ilmoille, luulisin.
Periaatteessa naiset eivät ole 100% turvassa kotonaan eivätkä ulkona tai muuallakaan, pelon maantiede on asia joka nyt vaan on. Kaikelta ei voi varautua eikä elämää voi elää niin, että joka hetki on kuin sotaan lähdössä.
Miehethän sen suurimman uhan muodostaa, mitä sitä kiertelemään. Eivät kaikki, korrektisti sanottaisiin "vähemmistö", ja toisaalta kunnollisia miehiä on mutta epäkorrektisti sanoen vähemmistö - etukäteen ei tiedä mihin ryhmään mikäkin mies kuuluu. Ulkomaiset naisia alistavista maista tulevat miehet riskikkäämpiä kuin kotimaiset miehet.
Ei mene kuten Aku Ankoissa

, että epäkunnollisilla olisi häijy ilme ja hieroisivat käsiä yhteen puhekuplin "kjäh kjäh!" Ja tuntemattomat pahikset ovat kuin kasvottomia.
Eivät yksioikoisia asioita. Naisten ei ole hyvä jäädä luulemaan, että mitään ei voisi käydä, vaikka eläisivät rauhallisesti eivätkä ottaisi turhia riskejä. Mitä vaan voi käydä, ihminen ei hallitse muuta maailmaa eikä sen muuttujia ja seikkoja. Järkeä voi käyttää, mutta edelleen se ei takaa 100%sti mitään.
Maailma ei ole turvallinen paikka. Kannattaa tiedostaa asioita ja kyetä silti elämään niin, että siinä on iloa. Muuta sanottavaa ei ole.
Totuus.