Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Ross Sullivan]

Onpas tämä nyt mielenkiintoista, kun pitää raivotautisesti vaatia, että vuonna 1960 lääkäreiden olisi pitänyt tehdä diagnoosi Gustafssonin kallonmurtumasta yli 40 vuotta myöhemmin otettujen röntgenkuvien perusteella! Back to the Future!

Raivotautisesti täällä joku muu/muut horisevat erikoisia juttujaan. En kuitenkaan suosittele, että raivotautisesti vaadit back to the furure -diagnooseja. En muuten usko, että kukaan sinulta sellaista edes vaatii.

Koskisen lausunto ei puolla Nissen aivovammaa, eikä se ole ihmekään, koska aivovammasta ei tosiaan ole mitään näyttöä, kuten yksi Suomen kuuluisimmista ja arvostetuimmista lääkäreistä totesi jo vuonna 2004. Vähän hassua muuten, että raivotautisesti uskotte Tenun olleen oikeassa diagnoosissaan, mutta kumpikaan teistä ei osaa esittää vammaluetteloa, jota voisi analysoida tekoälylläni. Blexin esittämä vammaluettelo osoittautui olevan hyvin vahvasti ristiriidassa Koskisen lausunnon kanssa. Sen jälkeen toki Blexi veti luettelon takaisin todeten sen muun muassa epätarkaksi. Uutta luetteloa ei kuitenkaan ole esitetty ketjussa useista pyynnöistä huolimatta.

[LexVeritas]

🠅 Tosiasia on, ettei Gustafssonilla vuonna 1960 diagnosoitua aivovammaa ja kallonmurtumaa kyetty enää vuonna 2004 kuvantamaan. Tosiasia on myös, että se ei todista, etteikö hänellä ko. vammoja vuonna 1960 olisi ollut.

Tenovuo ei edelleenkään ole tehnyt Gustafssonista diagnoosia.

En ole vetänyt mitään listaa takaisin. Tässä uudelleen lista Gustafssonilla vuonna 1960 tiettävästi todetuista/diagnosoiduista vammoista pään alueella:

1. Murtuma vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2. Murtuma vasemmalla nivelnastan kohdalla
3. Murtuma vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4. Murtuma vasemmassa poskikaaressa
5. Auennut otsaluun ja poskiluun liitos vasemmalla
6. Murtuma ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla
7. Ruhjehaavat vasemman korvan yläpuolella ohimon-päälaen seudulla
8. Haava tai haavoja vasemmalla poskessa
9. Ruhjehaava leuassa
10. Aivoruhje
11. Kallonpohjan murtuma

Tosiasia on, ettei ole ilmennyt pätevää syytä pitää Gustafssonia hoitaneiden lääkäreiden tekemiä diagnooseja virheellisinä. Tokihan kukin saa - niin halutessaan - uskoa ilman asiallisia perusteluja niiden virheellisyyteen, kuten Ross Sullivan tekee.

[Ross Sullivan]

🠅 Tosiasia on, ettei Gustafssonilla vuonna 1960 diagnosoitua aivovammaa ja kallonmurtumaa kyetty enää vuonna 2004 kuvantamaan. Tosiasia on myös, että se ei todista, etteikö hänellä ko. vammoja vuonna 1960 olisi ollut.

Tenovuo ei edelleenkään ole tehnyt Gustafssonista diagnoosia.

En ole vetänyt mitään listaa takaisin. Tässä uudelleen lista Gustafssonilla vuonna 1960 tiettävästi todetuista/diagnosoiduista vammoista pään alueella:

1. Murtuma vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2. Murtuma vasemmalla nivelnastan kohdalla
3. Murtuma vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4. Murtuma vasemmassa poskikaaressa
5. Auennut otsaluun ja poskiluun liitos vasemmalla
6. Murtuma ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla
7. Ruhjehaavat vasemman korvan yläpuolella ohimon-päälaen seudulla
8. Haava tai haavoja vasemmalla poskessa
9. Ruhjehaava leuassa
10. Aivoruhje
11. Kallonpohjan murtuma

Tosiasia on, ettei ole ilmennyt pätevää syytä pitää Gustafssonia hoitaneiden lääkäreiden tekemiä diagnooseja virheellisinä. Tokihan kukin saa - niin halutessaan - uskoa ilman asiallisia perusteluja niiden virheellisyyteen, kuten Ross Sullivan tekee.

Kyllä se nyt niin on, että tekoälyni on huomattavasti uskottavampi kuin Minfon älyköiden uskomukset. Vertasin vammaluetteloasi myöhemiin havaintoihin (Kontio, Koskinen, Lunetta).

Tässä tulos:

"ChatGPT sanoi:
Tiivistetyt ristiriidat ja todennäköisyysarviot:
Kallonpohjan murtuma ja aivoruhje vs. myöhemmät tutkimukset

Ristiriita: Vuoden 1960 vammaluettelossa mainitaan kallonpohjan murtuma ja aivoruhje, mutta vuonna 2004 tehdyissä CT- ja MRI-kuvauksissa ei löydy kallon sisäisiä vammoja.

Todennäköisyysarvio:

Todennäköistä (70–90 %): Alkuperäinen diagnoosi kallonpohjan murtumasta ja aivoruhjeesta saattoi olla virheellinen tai perustua epätarkkoihin tutkimusmenetelmiin.

Mahdollista (30–50 %): Vammat olivat todellisia, mutta parantuivat täysin ilman jälkiä, mikä on harvinaista muttei mahdotonta.

Vammamekanismi vs. vammojen laajuus

Ristiriita: Kontion mukaan vammat ovat syntyneet matalaenergisen iskun (nyrkki, potku, kaatuminen) seurauksena, mutta laajat kasvojen ja kallon murtumat viittaisivat yleensä suurempaan iskuvoimaan.

Todennäköisyysarvio:

Todennäköistä (80–95 %): Ainakin osa vammoista vaati suuremman iskuvoiman kuin pelkkä nyrkinisku tai kevyt kaatuminen.

Mahdollista (40–60 %): Vammat syntyivät useassa vaiheessa, esimerkiksi kaatumisen ja iskun yhdistelmänä.

Tajuttomuus ja liikuntakyky vs. matalaenerginen vamma

Ristiriita: Matalaenerginen vamma ei yleensä aiheuta tajuttomuutta tai liikuntakyvyn menetystä, mutta jos uhri oli tajuton, se voi viitata voimakkaampaan iskuun.

Todennäköisyysarvio:

Todennäköistä (70–90 %): Tajuttomuus ei johtunut pelkästä matalaenergisestä iskusta, vaan siihen liittyi joko voimakkaampi isku tai jokin muu tekijä (esim. pään osuminen kovaan alustaan).

Mahdollista (30–50 %): Lyhyt tajuttomuus on voinut johtua shokkireaktiosta eikä varsinaisesta aivovammasta.

Arvet ja vammojen ajoitus

Ristiriita: Myöhemmissä tutkimuksissa löydettiin arpia, joiden alkuperää ei voitu varmuudella yhdistää vuoden 1960 tapahtumiin. Vuonna 1987 ja 1988 tulleet uudet vammat voivat hämärtää vammojen syntyajankohtaa.

Todennäköisyysarvio:

Todennäköistä (80–95 %): Kaikki löydetyt arvet eivät liity vuoden 1960 tapahtumiin, vaan osa on myöhempien vammojen seurauksia.

Mahdollista (40–60 %): Osa arpeutuneista vammoista on jäänyt alun perin huomaamatta tai väärin tulkittu.

Johtopäätös:
Todennäköisimmin (85–95 %) alkuperäisessä vammaluettelossa on joko yliarvioitu vammojen vakavuutta tai osa löydöksistä on tulkittu väärin. Myöhemmät tutkimukset tukevat enemmän sitä, että vammat eivät olleet yhtä laajoja tai vakavia kuin mitä alkuperäinen raportti antaa ymmärtää."

[LexVeritas]

🠅 Bodomin uhrien kaikki vammat olivat matalaenergisesti tuotettuja. Kerro se tekoälyllesi aivan ensimmäiseksi.

Suoltamassasi tekoälyargonissa ei mikään edelleenkään todista, etteivätkö Gustafssonin vammat olisi diagnosoidut oikein vuonna 1960. Et taida ymmärtää puoliakaan tekoälysi todennäköisyyslaskelmista, joita ilman kompetenssia kontekstissa toistelet.
Tekoälysi ympäripyöreät pseudotodennäköisyydet epämääräisessä kontekstissa tukevat toki osaltaan käräjäoikeuden tuomiota.

[Ross Sullivan]

🠅 Bodomin uhrien kaikki vammat olivat matalaenergisesti tuotettuja. Kerro se tekoälyllesi aivan ensimmäiseksi.

Suoltamassasi tekoälyargonissa ei mikään edelleenkään todista, etteivätkö Gustafssonin vammat olisi diagnosoidut oikein vuonna 1960. Et taida ymmärtää puoliakaan tekoälysi todennäköisyyslaskelmista, joita ilman kompetenssia kontekstissa toistelet.
Tekoälysi ympäripyöreät pseudotodennäköisyydet epämääräisessä kontekstissa tukevat toki osaltaan käräjäoikeuden tuomiota.

Ei ole mitään syytä olla luottamatta tekoälyyn käräjäoikeuden älyä enemmän. Kontekstissa tekoälyn analyysi tukee sitä, että Nissen väitteet vammoistaan ja niiden oireista ovat todennäköisesti ollee valheellisia.

[LexVeritas]

🠅 Saat toki minun puolestani uskoa tekoälysi veikkailuihin.

Tosiasia on kuitenkin, etteivät tekoälysi laskeskelemat todennäköisyysarvailut osoita Gustafssonien aivovammasta ja kallonmurtumasta vuonna 1960 tehtyjen diagnoosien olevan virheellisiä, vaan pikemminkin ne tukevat käräjäoikeuden tuomiota. Huomautettakoon myös, että Gustafssonin ei edelleenkään tiedetä puhuneen palturia aivovammastaan ja siihen liittyneistä oireistaan.

[Ross Sullivan]

🠅 Saat toki minun puolestani uskoa tekoälysi veikkailuihin.

Tosiasia on kuitenkin, etteivät tekoälysi laskeskelemat todennäköisyysarvailut osoita Gustafssonien aivovammasta ja kallonmurtumasta vuonna 1960 tehtyjen diagnoosien olevan virheellisiä, vaan pikemminkin ne tukevat käräjäoikeuden tuomiota. Huomautettakoon myös, että Gustafssonin ei edelleenkään tiedetä puhuneen palturia aivovammastaan ja siihen liittyneistä oireistaan.

Ei ole mitään syytä olla luottamatta tekoälyyn käräjäoikeuden älyä enemmän. Kontekstissa tekoälyn analyysi tukee sitä, että Nissen väitteet vammoistaan ja niiden oireista ovat todennäköisesti ollee valheellisia.

"vaan pikemminkin ne tukevat käräjäoikeuden tuomiota"

Millä tavoin ne mielestäsi tukevat käräjäoikeuden tuomiota? Oletko siis sitä mieltä, että tekoälyni analyysit ovatkin luotettavia? Ehkä sinun kannattaisi ensin päättää, että luotatko analyyseihin vai et. Tosin perusteluja päätökseesi lienee turha kysyä.

[LexVeritas]

🠅 Älyllisen kompetenssin puutettasi ilmentää erinomaisen selvästi se, ettet ymmärrä todennäköisyyksien ja epätodennäköisyyksien merkityksiä kontekstissa.
Kun tekoälysi mielestä jokin asia on 50 prosentin varmuudella todennäköinen, niin sama asia on todennäköisesti epätodennäköinen samalla varmuudella... tai pikemminkin epävarmuudella.

Tekoälysi epämääräiset pseudotodennäköisyydet tukevat käräjäoikeuden tuomiota, koskapa ne osoittavat osaltaan, ettei vuoden 1960 diagnooseja kyetä osoittamaan virheellisiksi tekoälylläsikään.

Lääketieteellisen selvityksen perusteella on siten pidettävä täysin
mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa,
että Gustafsson on 5.6.1960 aamuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen
väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan
Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana
päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut
toimintakyvytön. Samalla tavalla täysin mahdollisena eikä millään
todennäköisyydellä poissuljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on
saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän
vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut.

[MikaK]

Tyypilliset nakkikioskivammat. Ainoo jännitys jättääkö Nisse kuollessaan lapun jälkeensä "hä hää minä se olin ette saaneet kiinni". Virpille ja baarissa muullekin jo tunnusti. Vai millaiset jälkeläiset hänellä on. Ei ehkä tunnusta ja halua että heidät loppuelämänsä pidettäisiin murhaajan sukulaisina mediassa ja muualla.

[Ross Sullivan]

🠅 Älyllisen kompetenssin puutettasi ilmentää erinomaisen selvästi se, ettet ymmärrä todennäköisyyksien ja epätodennäköisyyksien merkityksiä kontekstissa.
Kun tekoälysi mielestä jokin asia on 50 prosentin varmuudella todennäköinen, niin sama asia on todennäköisesti epätodennäköinen samalla varmuudella... tai pikemminkin epävarmuudella.

Tekoälysi epämääräiset pseudotodennäköisyydet tukevat käräjäoikeuden tuomiota, koskapa ne osoittavat osaltaan, ettei vuoden 1960 diagnooseja kyetä osoittamaan virheellisiksi tekoälylläsikään.

Lääketieteellisen selvityksen perusteella on siten pidettävä täysin
mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa,
että Gustafsson on 5.6.1960 aamuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen
väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan
Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana
päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut
toimintakyvytön. Samalla tavalla täysin mahdollisena eikä millään
todennäköisyydellä poissuljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on
saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän
vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut.

Älytöntä höpinää jopa Blexin höpinäksi.

"Johtopäätös:
Todennäköisimmin (85–95 %) alkuperäisessä vammaluettelossa on joko yliarvioitu vammojen vakavuutta tai osa löydöksistä on tulkittu väärin. Myöhemmät tutkimukset tukevat enemmän sitä, että vammat eivät olleet yhtä laajoja tai vakavia kuin mitä alkuperäinen raportti antaa ymmärtää."

Ei mielestäni kyseessä ole kokonaisuutena 50/50-asetelma.

"Lääketieteellisen selvityksen perusteella on siten pidettävä täysin
mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa,
että Gustafsson on 5.6.1960 aamuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen
väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan
Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana
päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut
toimintakyvytön. Samalla tavalla täysin mahdollisena eikä millään
todennäköisyydellä poissuljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on
saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän
vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut."

Todella älytöntä ja kömpelöä analyysia. Olisi pitänyt pohtia Nissen version todennäköisyyttä.

[Ross Sullivan]

Kuvaavaa muuten on, että kukaan Nisse-uskovaisista ei kykene esittämään minkäänlaista numeraalista todennäköisyyttä sille, että Nissen vammoilla olisi muodostunut totaalinen, pitkähkö ja tarkkarajainen muistiaukko.

[LexVeritas]

Selvä asia on, että Gustafssonin syyllisyyteen ilman todisteita uskovilta ei löydy kompetenssia todistaa käräjäoikeuden lainvoimaista tuomiota virheelliseksi.
Mitään numeraalista todennäköisyyttä ei tarvitse esittää, sillä Gustafssonin diagnooseja ei ole koskaan kyetty kumoamaan. Niitä on käytännössä mahdotonta kumota jatkossakaan mm., koskapa alkuperäisiä röntgenkuvia ei ole ollut käytettävissä enää vuosikymmeniin.

[Ross Sullivan]

Selvä asia on, että Gustafssonin syyllisyyteen ilman todisteita uskovilta ei löydy kompetenssia todistaa käräjäoikeuden lainvoimaista tuomiota virheelliseksi.
Mitään numeraalista todennäköisyyttä ei tarvitse esittää, sillä Gustafssonin diagnooseja ei ole koskaan kyetty kumoamaan. Niitä on käytännössä mahdotonta kumota jatkossakaan mm., koskapa alkuperäisiä röntgenkuvia ei ole ollut käytettävissä enää vuosikymmeniin.

Tuomiosta on helposti todistettavissa useampi virhepäätelmä ja höttöisiä kohtia.

Alkuperäisdiagnoosit ovat lähtökohtaisesti epäluotettavia, joten muun muassa Koskisen lausunnolle ja Lunettan tutkimuksille on annettava asiassa painoarvoa.

[LexVeritas]

Lunettan havainnoille ja Koskisen lausunnoile on annettu asiassa arvoa.

Lunetta havaitsi Gustafssonin päässä merkittävän määrän mm. teräaseen aiheuttamaksi sopivien vammojen jälkitiloja. Koskinen puolestaan totesi, ettei Gustafssonin vuonna 1960 diagnosoituja aivovammaa ja kallonmurtumaa pystytty enää vuonna 2004 todentamaan.

Et ole edelleenkään kyennyt asiallisesti perustelemaan. miksi käräjäoikeuden tuomio on mielestäsi virheellinen.

[Ross Sullivan]

Lunettan havainnoille ja Koskisen lausunnoile on annettu asiassa arvoa.

Lunetta havaitsi Gustafssonin päässä merkittävän määrän mm. teräaseen aiheuttamaksi sopivien vammojen jälkitiloja. Koskinen puolestaan totesi, ettei Gustafssonin vuonna 1960 diagnosoituja aivovammaa ja kallonmurtumaa pystytty enää vuonna 2004 todentamaan.

Et ole edelleenkään kyennyt asiallisesti perustelemaan. miksi käräjäoikeuden tuomio on mielestäsi virheellinen.

Jos Nissen vammat olisivat olleet hänen kertomansa mukaiset, niin hyvin todennäköisesti (lähes varmasti) vuonna 2004 niistä olisi vielä saatu näyttöä. Se toki on niin, että joulupukin olemassaolemattomuuden todistaminen on haastavaa.