Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[Perry Mason]

"Yhdessä Salosen kanssa kertoja oli lähtenyt kävelemään Bodomjärven etelärannassa olevaa polkua pitkin länteen päi havaitsematta vielä tällöin mitään erikoista. Heidän saavuttua ehkä noin 15 minuutin kuluttua eli siis kello 5.50 – 5.55 aikoihin Bodomjärven etelärannassa olevan itäisen niemekkeen (murhaniemekkeen) läheisyyteen he olivat kuulleet jotain ääntä niemen suunnasta. Tähän ääneen he eivät olleet kuitenkaan kiinnittäneet erikoista huomiota, mutta kertojalle on jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä, kertojan voimatta tarkemmin määritellä millaista ääntä. Tästä äänestä välittämättä sen kummempaa he olivat jatkaneet matkaa sanotun niemekkeen itärantaa kulkevaa polkua pitkin, mutta nähtyään niemekkeellä teltan, he olivat kääntyneet jyrkästi vasempaan ja nouseet niemekkeellä olevan harjanteen päälle, josta he olivat paremmin havainneet teltan ja sen välittömässä läheisyydessä kaksi moottoripyörää, jotka olivat kertojan käsityksen mukaan olleet paikalla kasvavia koivupuita vasten nojollaan. Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan."

Nähneet teltan, jonka jälkeen nousseet harjanteen päälle, josta nähneet paremmin teltan ja moottoripyörät.
Kun tuota oikein ajatuksella lukee, niin ei voi välttyä ajatukselta, että ovat kävelleet niemen itäpuolta polkua pitkin ja menneet siitä alas niemen idänpuoleiseen rantaan, jatkaneet matkaa ja vastaan on tullut Boismanin jalat. Sen jälkeen ovat nousseet niemen harjanteelle ja nähneet moottoripyörät ja miehen poistuvan rantaan.

Ja edelleen: "Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan. Tästä liikkujasta kertoja ei voinut sanoa muuta kuin, että se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma. Mies oli ilmeisesti pysähtynyt puiden ja pensaiden varjoon sillä jos tämä olisi lähtenyt kävelemään siitä maihin päin, niin kertoja olisi sen varmasti havainnut. Kertoja oli lisäksi nähnyt, että joku mies makasi kasassa olevan teltan päällä. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin, joten kertoja oli nähnyt tällä olevan päällään tummat housut ja oli kertoja olettanut miehen ottavan aurinkoa."

Kertoja oli lisäksi nähnyt että joku mies makasi teltan päällä ja mies oli näkynyt vain vyötröstä alaspäin. Tämäkin sopisi siihen että olivat nähneet Boismanin jalat teltan itäpuolelta hiukan aiemmin, hänen yläruumiinsa ollessa teltan sisällä. Tuossahan ei sanota missä vaiheessa ja mistä katsottuna on ne jalat nähnyt.

Pidän täysin mahdollisena sitä vaihtoehtoa että ovat kulkeneet rantaa pitkin, nähneet Boismanin jalat, peruuttaneet hiukan, nousseet harjanteelle ja nähneet Nissen poistuvan rantaan.

Eli teltta nähty ensin itärantaa pitkin kulkevalta polulta, sitten noustu ylös harjanteelle näkemään uudelleen teltta toisesta kulmasta. Tämän siis heti tuoreeltaan vuonna 1960 Haapalainen kertonut kuulustelussa.
Haapalainen kuoli 1970- luvulla eikä voinut enää todistajana osallistua 2000- luvun kuulusteluihin ja oikeudenkäyntiin.

[LexVeritas]

🠅

Se varmasti on sinusta ja sinusta noin, mutta se on vastoin todistajien kertomaa. Haapalainen ja Salonen kertoivat tehneensä havaintonsa teltalla makaavasta miehestä ja samanaikaisesti teltalta rantaan laskeutuvasta miehestä vasta sen jälkeen, kun olivat nousseet rannasta keskemmäs niemeä. Vahvistusharhasi on älytön myös siksi, että jos lintupojat olisivat nähneet Boismanin jalat itärantaa kulkiessaan ja nousseet sen jälkeen ylös (mistään peruuttamisesta itärannassa ei ole tietoa), he varmaankin olisivat kirjaimellisesti törmänneet teltalta itärantaan laskeutuvaan vaalea-asuiseen mieheen, jonka he kertoivat nähneensä samaan aikaan kuin teltalla maanneen tummahousuisen miehen jalatkin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kuulustelussa 14.8.2003 Antero Salonen kertoo näkemänsä vaaleatakkisen miehen kävelytavan olleen "reipas". Samaa kertoi myös Olavi Kivilahti. Huomattakoon, että Esko Longan yhdeksi tuntomerkiksi on mainittu "reipaskäyntinen" (Helsingin Sanomat, 18.09.1949).

[Perry Mason]

.

[Perry Mason]

"Yhdessä Salosen kanssa kertoja oli lähtenyt kävelemään Bodomjärven etelärannassa olevaa polkua pitkin länteen päi havaitsematta vielä tällöin mitään erikoista. Heidän saavuttua ehkä noin 15 minuutin kuluttua eli siis kello 5.50 – 5.55 aikoihin Bodomjärven etelärannassa olevan itäisen niemekkeen (murhaniemekkeen) läheisyyteen he olivat kuulleet jotain ääntä niemen suunnasta. Tähän ääneen he eivät olleet kuitenkaan kiinnittäneet erikoista huomiota, mutta kertojalle on jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä, kertojan voimatta tarkemmin määritellä millaista ääntä. Tästä äänestä välittämättä sen kummempaa he olivat jatkaneet matkaa sanotun niemekkeen itärantaa kulkevaa polkua pitkin, mutta nähtyään niemekkeellä teltan, he olivat kääntyneet jyrkästi vasempaan ja nouseet niemekkeellä olevan harjanteen päälle, josta he olivat paremmin havainneet teltan ja sen välittömässä läheisyydessä kaksi moottoripyörää, jotka olivat kertojan käsityksen mukaan olleet paikalla kasvavia koivupuita vasten nojollaan. Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan."

Nähneet teltan, jonka jälkeen nousseet harjanteen päälle, josta nähneet paremmin teltan ja moottoripyörät.
Kun tuota oikein ajatuksella lukee, niin ei voi välttyä ajatukselta, että ovat kävelleet niemen itäpuolta polkua pitkin ja menneet siitä alas niemen idänpuoleiseen rantaan, jatkaneet matkaa ja vastaan on tullut Boismanin jalat. Sen jälkeen ovat nousseet niemen harjanteelle ja nähneet moottoripyörät ja miehen poistuvan rantaan.

Ja edelleen: "Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan. Tästä liikkujasta kertoja ei voinut sanoa muuta kuin, että se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma. Mies oli ilmeisesti pysähtynyt puiden ja pensaiden varjoon sillä jos tämä olisi lähtenyt kävelemään siitä maihin päin, niin kertoja olisi sen varmasti havainnut. Kertoja oli lisäksi nähnyt, että joku mies makasi kasassa olevan teltan päällä. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin, joten kertoja oli nähnyt tällä olevan päällään tummat housut ja oli kertoja olettanut miehen ottavan aurinkoa."

Kertoja oli lisäksi nähnyt että joku mies makasi teltan päällä ja mies oli näkynyt vain vyötröstä alaspäin. Tämäkin sopisi siihen että olivat nähneet Boismanin jalat teltan itäpuolelta hiukan aiemmin, hänen yläruumiinsa ollessa teltan sisällä. Tuossahan ei sanota missä vaiheessa ja mistä katsottuna on ne jalat nähnyt.

Pidän täysin mahdollisena sitä vaihtoehtoa että ovat kulkeneet rantaa pitkin, nähneet Boismanin jalat, peruuttaneet hiukan, nousseet harjanteelle ja nähneet Nissen poistuvan rantaan.

Eli teltta nähty ensin itärantaa pitkin kulkevalta polulta, sitten noustu ylös harjanteelle näkemään uudelleen teltta toisesta kulmasta. Tämän siis heti tuoreeltaan vuonna 1960 Haapalainen kertonut kuulustelussa.
Haapalainen kuoli 1970- luvulla eikä voinut enää todistajana osallistua 2000- luvun kuulusteluihin ja oikeudenkäyntiin.

Tässäkin murhatapauksessa on hyvä huomioida seuraava asia, kun pohditaan kuka mitäkin on nähnyt:
Amerikassa tehty oikeuspsykologinen ja kognitiivisen psykologian tutkimus osoittaa, että rikospaikalla olleiden silminnäkijöiden havainnot ja muistikuvat ovat huomattavasti virhealttiimpia kuin ihmiset yleensä luulevat. Vaikka todistaja olisi täysin vilpitön ja varma asiastaan, ihmismuisti ei toimi videokameran tavoin, vaan se rakentaa tapahtumat uudelleen joka kerta niitä muistellessa.
Tämän lisäksi on olemassa Brittiläinen ja toinenkin Amerikkalainen tutkimus aiheesta.
Muutama keskeinen huomio näistä tutkimuksista:
- Jopa yli 70 % tutkituista vääristä tuomioista johtui silminnäkijän tekemästä virheellisestä tunnistuksesta (tapauksissa, joissa syytön on myöhemmin vapautettu DNA-todisteiden avulla). Silminnäkijävirhe onkin tutkitusti suurin yksittäinen tekijä väärien tuomioiden taustalla.
- Kun psykologisissa kokeissa lavastetaan rikos tai onnettomuus suuren ihmisjoukon nähden, tulokset paljastavat muistin haurauden: Jopa 60 % ihmisistä tekee virheen, kun heitä pyydetään tunnistamaan tekijä pian tapahtuman jälkeen. Klassisessa Robert Buckhoutin televisiokokeessa yli 60 prosenttia katsojista tunnisti "epäillyn" väärin ja oli silti varma asiastaan.
- Jos kaksi todistajaa puhuu keskenään ennen kuulustelua, Save My Exams -sivuston raportoiman tutkimuksen mukaan 71 % todistajista poimii keskustelukumppaniltaan vääriä yksityiskohtia omaan lausuntoonsa, joita he eivät todellisuudessa edes nähneet.

Tätä tieteellistä tutkimustaustaa vasten on ihan perusteltua olettaa että kaikkien tämän tapauksen kannalta keskeisten todistajien kertomat eivät ole 100% totta, vaikka henkilöt olisivatkin vilpittömiä.
Esim. 71% prosentin todennäköisyydellä Salonen on poiminut Haapalaiselta jonkun väärän yksityiskohdan omaan lausuntoonsa, jota hän ei todellisuudessa ole edes nähnyt ja sama toisinpäin Haapalainen on voinut poimia jotain Saloselta jotain virheellistä jota ei ole nähnyt. Silti Salonen voi vilpittömästi uskoa ja muistaa tänäkin päivänä että asia on kuten hän sanoo. Näin voisi käydä kai kenelle hyvänsä ilman että on epärehellinen ihminen.

[LexVeritas]

🠅

Onko mielestäsi kyseessä väittämääsi Nils Gustafssonin syyllisyyttä tukeva erittäin raskas aihetodiste?

Haapalainen ja Salonen eivät kertoneet tehneensä havaintojaan teltalla makaavasta miehestä ja toisesta rantaan laskeutuneesta miehestä itärannalta käsin, vaan vasta noustuaan keskemmäs niemeä ja käveltyään lähemmäs telttapaikkaa. Tämän todisti Salonen myös myöhemmin 2000-luvun poliisitutkinnassa ja oikeudessa.

Lintupojat olivat noin 16-vuotiaina parhaassa mahdollisessa iässään tekemään tarkkoja aistihavaintoja. Tässä iässä ihmisen näkökyky, hämäränäkö ja kuuloalueen taajuuksien erottelukyky ovat fysiologisesti eliniän huipussaan.Tapahtuma-aamun sääolosuhteet olivat havaintojen tekemiseen mitä parhaimmat. Kesäkuisen varhaisaamun hyvä näkyvyys minimoi säästä johtuvan virhetulkinnan riskin.
Yhdenmukaiset ensilausunnot: Haapalainen ja Salonen kertoivat heti tapahtuman jälkeen kuulusteluissa asioista samalla tavalla. Koska lausunnot annettiin pian tapahtuneen jälkeen, aika ei ollut ehtinyt vääristää muistikuvia. Nämä fysiologiset, ympäristölliset ja ajalliset tekijät yhdessä muodostavat vahvan perusteen sille, että nuorten tekemiä havaintoja tulee pitää erittäin luotettavina.

[Ross Sullivan]

"Yhdessä Salosen kanssa kertoja oli lähtenyt kävelemään Bodomjärven etelärannassa olevaa polkua pitkin länteen päi havaitsematta vielä tällöin mitään erikoista. Heidän saavuttua ehkä noin 15 minuutin kuluttua eli siis kello 5.50 – 5.55 aikoihin Bodomjärven etelärannassa olevan itäisen niemekkeen (murhaniemekkeen) läheisyyteen he olivat kuulleet jotain ääntä niemen suunnasta. Tähän ääneen he eivät olleet kuitenkaan kiinnittäneet erikoista huomiota, mutta kertojalle on jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä, kertojan voimatta tarkemmin määritellä millaista ääntä. Tästä äänestä välittämättä sen kummempaa he olivat jatkaneet matkaa sanotun niemekkeen itärantaa kulkevaa polkua pitkin, mutta nähtyään niemekkeellä teltan, he olivat kääntyneet jyrkästi vasempaan ja nouseet niemekkeellä olevan harjanteen päälle, josta he olivat paremmin havainneet teltan ja sen välittömässä läheisyydessä kaksi moottoripyörää, jotka olivat kertojan käsityksen mukaan olleet paikalla kasvavia koivupuita vasten nojollaan. Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan."

Nähneet teltan, jonka jälkeen nousseet harjanteen päälle, josta nähneet paremmin teltan ja moottoripyörät.
Kun tuota oikein ajatuksella lukee, niin ei voi välttyä ajatukselta, että ovat kävelleet niemen itäpuolta polkua pitkin ja menneet siitä alas niemen idänpuoleiseen rantaan, jatkaneet matkaa ja vastaan on tullut Boismanin jalat. Sen jälkeen ovat nousseet niemen harjanteelle ja nähneet moottoripyörät ja miehen poistuvan rantaan.

Ja edelleen: "Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan. Tästä liikkujasta kertoja ei voinut sanoa muuta kuin, että se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma. Mies oli ilmeisesti pysähtynyt puiden ja pensaiden varjoon sillä jos tämä olisi lähtenyt kävelemään siitä maihin päin, niin kertoja olisi sen varmasti havainnut. Kertoja oli lisäksi nähnyt, että joku mies makasi kasassa olevan teltan päällä. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin, joten kertoja oli nähnyt tällä olevan päällään tummat housut ja oli kertoja olettanut miehen ottavan aurinkoa."

Kertoja oli lisäksi nähnyt että joku mies makasi teltan päällä ja mies oli näkynyt vain vyötröstä alaspäin. Tämäkin sopisi siihen että olivat nähneet Boismanin jalat teltan itäpuolelta hiukan aiemmin, hänen yläruumiinsa ollessa teltan sisällä. Tuossahan ei sanota missä vaiheessa ja mistä katsottuna on ne jalat nähnyt.

Pidän täysin mahdollisena sitä vaihtoehtoa että ovat kulkeneet rantaa pitkin, nähneet Boismanin jalat, peruuttaneet hiukan, nousseet harjanteelle ja nähneet Nissen poistuvan rantaan.

Eli teltta nähty ensin itärantaa pitkin kulkevalta polulta, sitten noustu ylös harjanteelle näkemään uudelleen teltta toisesta kulmasta. Tämän siis heti tuoreeltaan vuonna 1960 Haapalainen kertonut kuulustelussa.
Haapalainen kuoli 1970- luvulla eikä voinut enää todistajana osallistua 2000- luvun kuulusteluihin ja oikeudenkäyntiin.

Tässäkin murhatapauksessa on hyvä huomioida seuraava asia, kun pohditaan kuka mitäkin on nähnyt:
Amerikassa tehty oikeuspsykologinen ja kognitiivisen psykologian tutkimus osoittaa, että rikospaikalla olleiden silminnäkijöiden havainnot ja muistikuvat ovat huomattavasti virhealttiimpia kuin ihmiset yleensä luulevat. Vaikka todistaja olisi täysin vilpitön ja varma asiastaan, ihmismuisti ei toimi videokameran tavoin, vaan se rakentaa tapahtumat uudelleen joka kerta niitä muistellessa.
Tämän lisäksi on olemassa Brittiläinen ja toinenkin Amerikkalainen tutkimus aiheesta.
Muutama keskeinen huomio näistä tutkimuksista:
- Jopa yli 70 % tutkituista vääristä tuomioista johtui silminnäkijän tekemästä virheellisestä tunnistuksesta (tapauksissa, joissa syytön on myöhemmin vapautettu DNA-todisteiden avulla). Silminnäkijävirhe onkin tutkitusti suurin yksittäinen tekijä väärien tuomioiden taustalla.
- Kun psykologisissa kokeissa lavastetaan rikos tai onnettomuus suuren ihmisjoukon nähden, tulokset paljastavat muistin haurauden: Jopa 60 % ihmisistä tekee virheen, kun heitä pyydetään tunnistamaan tekijä pian tapahtuman jälkeen. Klassisessa Robert Buckhoutin televisiokokeessa yli 60 prosenttia katsojista tunnisti "epäillyn" väärin ja oli silti varma asiastaan.
- Jos kaksi todistajaa puhuu keskenään ennen kuulustelua, Save My Exams -sivuston raportoiman tutkimuksen mukaan 71 % todistajista poimii keskustelukumppaniltaan vääriä yksityiskohtia omaan lausuntoonsa, joita he eivät todellisuudessa edes nähneet.

Tätä tieteellistä tutkimustaustaa vasten on ihan perusteltua olettaa että kaikkien tämän tapauksen kannalta keskeisten todistajien kertomat eivät ole 100% totta, vaikka henkilöt olisivatkin vilpittömiä.
Esim. 71% prosentin todennäköisyydellä Salonen on poiminut Haapalaiselta jonkun väärän yksityiskohdan omaan lausuntoonsa, jota hän ei todellisuudessa ole edes nähnyt ja sama toisinpäin Haapalainen on voinut poimia jotain Saloselta jotain virheellistä jota ei ole nähnyt. Silti Salonen voi vilpittömästi uskoa ja muistaa tänäkin päivänä että asia on kuten hän sanoo. Näin voisi käydä kai kenelle hyvänsä ilman että on epärehellinen ihminen.

Niin, Lintupoikien havainto on niin epämääräinen jo määritelmällisesti, että eipä sillä paljoa ollut merkitystä tapauksen ratkaisemisessa. Lähinnä jonkinlainen sekunnin kahden "välähdys".

"se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma"

Ehkä tämä ilmeisesti mieshenkilö oli Nisse ilman paitaa ja päällihousuja? Tosin voi hyvin olla, että hiipparilla oli mustaa päällään. Harvoin ne luotettavatkaan silminnäkijälausunnot, jotka ovat välähdykseen perustuvia, ovat millään tavoin täysin tarkkoja. Ulkopuolinen tekijä tuskin olisi jäänyt paikan päälle lavastelemaan varsinkin, kun oli kiire, eikä siinä kiireessä ehtinyt Nisseäkään oikein kurmoottamaan silleen kunnolla.

"Save My Exams -sivuston raportoiman tutkimuksen mukaan 71 % todistajista poimii keskustelukumppaniltaan vääriä yksityiskohtia omaan lausuntoonsa" Tämä prosentti varmaan on korkeampi lasten tapauksessa? Oletettavasti lapset ovat alttiimpia ulkoiselle vaikuttamiselle käsitystään muodostaessaan.

[LexVeritas]

Mistään väitetyistä lavastustoimenpiteistä ei tosiaan ole tietoa, ja murhapaikalta poistui reipaskäyntisesti Haapalaisen ja Salosen mukaan vaalea-asuinen mies, jonka Kivilahtikin hetkeä myöhemmin näki kävelevän kovin kiireisellä tyylillä pois alueelta.

[Perry Mason]

Eli teltta nähty ensin itärantaa pitkin kulkevalta polulta, sitten noustu ylös harjanteelle näkemään uudelleen teltta toisesta kulmasta. Tämän siis heti tuoreeltaan vuonna 1960 Haapalainen kertonut kuulustelussa.
Haapalainen kuoli 1970- luvulla eikä voinut enää todistajana osallistua 2000- luvun kuulusteluihin ja oikeudenkäyntiin.

Tässäkin murhatapauksessa on hyvä huomioida seuraava asia, kun pohditaan kuka mitäkin on nähnyt:
Amerikassa tehty oikeuspsykologinen ja kognitiivisen psykologian tutkimus osoittaa, että rikospaikalla olleiden silminnäkijöiden havainnot ja muistikuvat ovat huomattavasti virhealttiimpia kuin ihmiset yleensä luulevat. Vaikka todistaja olisi täysin vilpitön ja varma asiastaan, ihmismuisti ei toimi videokameran tavoin, vaan se rakentaa tapahtumat uudelleen joka kerta niitä muistellessa.
Tämän lisäksi on olemassa Brittiläinen ja toinenkin Amerikkalainen tutkimus aiheesta.
Muutama keskeinen huomio näistä tutkimuksista:
- Jopa yli 70 % tutkituista vääristä tuomioista johtui silminnäkijän tekemästä virheellisestä tunnistuksesta (tapauksissa, joissa syytön on myöhemmin vapautettu DNA-todisteiden avulla). Silminnäkijävirhe onkin tutkitusti suurin yksittäinen tekijä väärien tuomioiden taustalla.
- Kun psykologisissa kokeissa lavastetaan rikos tai onnettomuus suuren ihmisjoukon nähden, tulokset paljastavat muistin haurauden: Jopa 60 % ihmisistä tekee virheen, kun heitä pyydetään tunnistamaan tekijä pian tapahtuman jälkeen. Klassisessa Robert Buckhoutin televisiokokeessa yli 60 prosenttia katsojista tunnisti "epäillyn" väärin ja oli silti varma asiastaan.
- Jos kaksi todistajaa puhuu keskenään ennen kuulustelua, Save My Exams -sivuston raportoiman tutkimuksen mukaan 71 % todistajista poimii keskustelukumppaniltaan vääriä yksityiskohtia omaan lausuntoonsa, joita he eivät todellisuudessa edes nähneet.

Tätä tieteellistä tutkimustaustaa vasten on ihan perusteltua olettaa että kaikkien tämän tapauksen kannalta keskeisten todistajien kertomat eivät ole 100% totta, vaikka henkilöt olisivatkin vilpittömiä.
Esim. 71% prosentin todennäköisyydellä Salonen on poiminut Haapalaiselta jonkun väärän yksityiskohdan omaan lausuntoonsa, jota hän ei todellisuudessa ole edes nähnyt ja sama toisinpäin Haapalainen on voinut poimia jotain Saloselta jotain virheellistä jota ei ole nähnyt. Silti Salonen voi vilpittömästi uskoa ja muistaa tänäkin päivänä että asia on kuten hän sanoo. Näin voisi käydä kai kenelle hyvänsä ilman että on epärehellinen ihminen.

Niin, Lintupoikien havainto on niin epämääräinen jo määritelmällisesti, että eipä sillä paljoa ollut merkitystä tapauksen ratkaisemisessa. Lähinnä jonkinlainen sekunnin kahden "välähdys".

"se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma"

Ehkä tämä ilmeisesti mieshenkilö oli Nisse ilman paitaa ja päällihousuja? Tosin voi hyvin olla, että hiipparilla oli mustaa päällään. Harvoin ne luotettavatkaan silminnäkijälausunnot, jotka ovat välähdykseen perustuvia, ovat millään tavoin täysin tarkkoja. Ulkopuolinen tekijä tuskin olisi jäänyt paikan päälle lavastelemaan varsinkin, kun oli kiire, eikä siinä kiireessä ehtinyt Nisseäkään oikein kurmoottamaan silleen kunnolla.

"Save My Exams -sivuston raportoiman tutkimuksen mukaan 71 % todistajista poimii keskustelukumppaniltaan vääriä yksityiskohtia omaan lausuntoonsa" Tämä prosentti varmaan on korkeampi lasten tapauksessa? Oletettavasti lapset ovat alttiimpia ulkoiselle vaikuttamiselle käsitystään muodostaessaan.

Tuli sellaistakin tutkimusta käytyä läpi, jossa todettiin tuo mainitsemasi asia, eli että lapset ovat tosiaan alttiimpia ulkoiselle vaikuttamiselle. Teini-ikäisten kohdalla tosin aletaan olla jo hyvin lähellä samaa tasoa aikuisten kanssa, mutta teinit eivät siis missään tapauksessa ole ainakaan aikuisia vähempää alttiimpia ulkoiselle vaikuttamisella.
Murhaniemestähän ei tosiaan kukaan todistaja nähnyt kenenkään poistuvan edellisillan jälkeen. Kivilahtikaan ei nähnyt aamulla havaitsemansa miehen poistuvan murhaniemestä, eikä edes liikkuneen murhaniemen tyvessä, vaan viereisen niemen "tyvessä" tai "alapuolella", miten sen nyt haluaa sanoa.
Siinä mielessä on ihan mahdollinen skenaario että lintupoikien näkemä hahmo oli Nisse ja jonkun matkan päässä, viereisen niemen "tyvessä" liikkunut mies oli joku muu kuin tuo vilahtanut hahmo.
Kivilahden kohdalla toinen huomionarvoinen seikka on, että hänellä ei ollut kelloa lainkaan mukana, kun teki arvion siitä ajasta (kello 6) jolloin näki miehen. Yhtä hyvin kello on voinut olla hiukan vaille 6 ja Kivilahden näkemä henkilö jo poistunut alueelta ennen Salosen ja Haapalaisen vilaukselta näkemää hahmoa n. klo 6.
Kummallinen muutenkin tuon Haapalaisen aamu. Saapui paikalle n. klo 4, lähti n. klo 8 käymään kotona ja palasi takaisin. Kertomansa mukaan ei onkinut aikavälillä 4-8. Neljä tuntia istunut samassa paikassa tekemättä mitään tai liikkumatta mihinkään, aika outoa. Mahdotonta joka tapauksessa sanoa kovin tarkalleen mihin kellonaikaan on tehnyt havainnon jos on ollut ilman kelloa 4 tuntia paikalla.

[LexVeritas]

🠅

Haapalainen sekoittui Kivilahteen turhan lainaustornittelusi lomassa. Kivilahti näki miehen kävelevän keskiniemen tyvestä päin kohti vesilaitosta.

Teltalla maannut mies oli mitä todennäköisimmin Gustafsson ja samaan aikaan teltalta paennut mies joku muu, jonka myös Kivilahti hetkeä myöhemmin näki. Haapalaisen ja Salosen näkemät jalat tuskin olivat Boismanin, sillä ne olivat mm. moottoripyörän ja puun takana näkymättömissä sinne, mistä havainnot tiettävästi tehtiin. Tutkinnan mukaan Boismania ei oltu siirretty hänen kuolemansa jälkeen. Haapalainen ja Salonen näkivät ainoastaan teltan polunpuoleisen osan, mistä Gustafsson löydettiin makaamasta.

Telttakankaasta näkyi vain yksi nurkka polun puolella ja siinä pilkottivat miehen jalat tummissa housuissa. Teltan takaa lähti samassa miehen hahmo kohti rantaa ja katosi pusikkoisen töyrään taa.

(Antero Salonen oikeudessa)

[Perry Mason]

Niin, ei löytynyt ei.

Täsmäiskukommando oli saanut erikoisjoukkokoulutuksen. Täsmis oli tottunut hoitelemaan väkijoukon saamatta itse haavoja. Toisaalta myös strategia oli toimiva: 3 hengiltä ja fyysisin uhka jätetään vähemmälle huomiolle. Myös lavastustoimet teon jälkeen viittaavat erikoisjoukkoihin.

Tulisikin selvittää Longan mahdollinen armeijatausta.

Sitähän ei tiedetä mikä tuo lyömiseen käytetty väline oli, kenties kivi. Kivi tuntuu äkkiseltään kömpelöltä ja epäkäytännölliseltä, mutta kun tiedetään että viillot telttaan on pääasiassa tehty ennen verijälkien syntymistä ja osumat ovat olleet "täsmäiskuja", niin vaikuttaa kaikin puolin siltä että ainakin pääosa lyönneistä on tapahtunut telttaan viilletyistä aukoista.
Rautaputkella tms. lyöminen ulkopuolelta teltan sisälle, telttaan viilletystä aukosta ei ole välttämättä kovin helppoa, osumatarkkaa, tai tehokasta etenkään jos kohde pystyy vähäänkään liikkumaan tai suojaaman itseään. Kivellä on oikeastaan helpompi lyödä suoraan kohteeseen teltan sisään, kuin putkella tms., jos ei putki ole mikään rautakangen tyylinen, jolloin isku on suoraan etenevä ja sen voi suorittaa vaikka jaloiltaan.

Jos, korostan jos, astalo on ollut kivi, niin silloin murhaajan on pitänyt olla käden mitan päässä kohteistaan ja kuten sanottua lyönneistä varmasti osa tai kenties suurin osa on tehty viilletyistä aukoista, jolloin uhri pystyy hyvin omin käsin ylettymään murhaajan käsiin tai naamaan ja aiheuttamaan tälle vammoja. Sama juttu tietysti joka tapauksessa, kun puukolla on lyöty. Potkaisu tietysti myös aina mahdolista.
Teltan pohjalta löytyneessä toisen tytön huovassa oli lähiomaisen saatua poliisilta sen itselleen, lähiomaisen kertomana irti revittyjä hiustuppoja, mikä hänelle kertoi siitä että teltassa on tapeltu ihan kunnolla. Murhaaja on epäilemättä repinyt hiuksista, eli ollut niinkin lähellä uhria ilman että telttakangas on ollut välissä.

Yhtä kaikki, onhan sekin mahdollista että murhaaja on selvinnyt jättämättä dna jälkiään Nissen kenkiin tai että sellaista ei teltan verijälkitutkimuksessa nyt vaan sattunut kohdalle, vaikka olisi ollutkin. Tämä ulkopuolisen DNA:n löytymättömyys on kumminkin yksi seikka joka ei tue Nissen syyttömyyttä. "Tyynyliina", joka löytyi teltan vierestä sisältää ulkopuolisen DNA:ta, mutta mistä se liina sinne on tullut, kenen DNA:ta siinä on ja milloin se on murhaniemeen kiikutettu ja kenen toimesta, sitä ei tiedä kukaan.
Paitsi se tiedetään että Esko Lonkan DNA:ta siinä ei ole, ja jos joku haluaa saivarrella asiasta, niin ei suoraan sanoen kiinnosta minua.
Tyynyliina oli kumminkin Nissen puolustukselle tietysti hyvä asia.

Nissen henkiin jättämisessä ulkopuolisen murhaajan toimesta taas ei omasta mielestäni ole mitään kovin todennäköiseltä tuntuvaa mahdollisuutta, eikä oikein siinäkään että aika ei olisi riittänyt hänen tappamiseensa. Jos joku haluaa tästäkin asiasta saivarrella, niin ei kiinnosta sekään minua.

[LexVeritas]

Paitsi se tiedetään että Esko Lonkan DNA:ta siinä ei ole

Ei tiedetä, onko siinä Esko Longan DNA:ta. Tiedetään, että Longan äiti tunnisti liinan valmistamakseen ompeleeksi, jonka hän oli toimittanut pojalleen vankilaan.

Nissen henkiin jättämisessä ulkopuolisen murhaajan toimesta taas ei omasta mielestäni ole mitään kovin todennäköiseltä tuntuvaa mahdollisuutta

Ihmeellinen on tuo vahvistusharha, että Gustafsson olisi ikään kuin tarkoituksella jätetty henkiin. Ehdottomasti parempi olisi sanoa vain, että Gustafsson jäi henkiin. Rikoshistoria tuntee paljon tapauksia, joissa joukkomurhassa ainakin yksi uhreista on syystä tai toisesta jäänyt tai jätetty eloon. Otettakoon huomioon esimerkiksi, että Lonka tunsi Gustafssonin. Bodomilla tekijän puuhat mitä ilmeisemmin keskeytyivät Haapalaisen ja Salosen saavuttua murhapaikalle, jolloin hän joutui pakenemaan. Murhaajan paetessa, myös Mäki oli pahasti vammautunut mutta luultavasti vielä elossa.

[Perry Mason]

Nissen isä riehui kännissä kotona useammankin kerran. Saadun tiedon mukaan myös ihan puukon kanssakin. Siitä ei ole tietoa että olisi ketään puukolla lyönyt, mutta poliisit kävivät ukkoa useammankin kerran rauhoittelemassa. Tämä oli silloin kun Nisse oli lapsi tai nuori.

Nissellä on perinnöllinen alttius tällaiselle käytökselle, joka aktivoituu ympäristön ja alkoholin vaikutuksesta.

Sitä en tiedä, oliko Nisse humalassa vai ei, kun sai käsivamman lyötyään Peltola nimistä henkilöä nyrkillä tai kun löi toista miestä yllättäen nyrkillä päähän.
Näistä lyömisistä löytyy tiedot etp:stä ja kuulustelupöytäkirjoista.
Nisse on kumminkin väkivaltataustainen kaveri, jolla perinnöllinen alttius ja kasvuympäristö, joka on sisältänyt isän känniriehumista puukon kanssa.

[Perry Mason]

Nissen isä riehui kännissä kotona useammankin kerran. Saadun tiedon mukaan myös ihan puukon kanssakin. Siitä ei ole tietoa että olisi ketään puukolla lyönyt, mutta poliisit kävivät ukkoa useammankin kerran rauhoittelemassa. Tämä oli silloin kun Nisse oli lapsi tai nuori.

Nissellä on perinnöllinen alttius tällaiselle käytökselle, joka aktivoituu ympäristön ja alkoholin vaikutuksesta.

Sitä en tiedä, oliko Nisse humalassa vai ei, kun sai käsivamman lyötyään Peltola nimistä henkilöä nyrkillä tai kun löi toista miestä yllättäen nyrkillä päähän.
Näistä lyömisistä löytyy tiedot etp:stä ja kuulustelupöytäkirjoista.
Nisse on kumminkin väkivaltataustainen kaveri, jolla perinnöllinen alttius väkivaltaiselle käytökselle humalassa ja kasvuympäristö, joka on sisältänyt isän känniriehumista puukon kanssa.

[LexVeritas]

🠅

Gustafsson ei tiettävästi ole koskaan syyllistynyt väkivaltarikokseen. Ainoa, joka on väittänyt itseään lyödyn on Antti Peltola, jonka veli hakkasi väitetysti Gustafssonin joko sitä ennen tai jälkeen.
Oikeudessa askistolaiset Ahti Toivola ja Tauno Ratinen todistivat, etteivät he olleet koskaan nähneet tai edes kuulleet Gustafssonin lyöneen ketään.

[Perry Mason]

Toiset ovat jääneet niin kauas kärjestä että luulevat todellisuudessa johtavansa kisaa