Vasikkahattu kirjoitti: Ti Heinä 15, 2025 10:55 am
Jaksoin pätkän verran lukea julistustasi, joka tämän kommentin alapuolelta löytyi. Kyllä aika vahva tunnelataus tuntui aiheessa olevan.
Niin siis, minä esitin historiallista kontekstia joihinkin täällä sanottuihin asioihin. En millään tavalla käsitä, miten sinä näit siinä "julistusta" ja "tunnelatausta". Ettei tässä vaikuttaisi silti vähän se, että jos oikaisee perättömän väitteen jostain henkilöstä, niin sen ajatellaan olevan sen väitteen kohteeksi joutuneen edun ajamista ja samalla puolelle asettumista?
Minun tietääkseni rauhansanalaisilla ei ole samanlaista ehkäisyn kieltoa tai pyrkimystä suuriin perheisiin kuin rauhanyhdistyksillä (joka on se lukumääräisesti suurin ryhmä) tai esikoisilla (joka on säännöiltään äärimmäisin ryhmä). Joten tässä lasten määrässä on kyse jostain Karfien keskinäisestä asiasta. Joko pelkästä päätöksestä tai sitten elämänhallinnan ongelmista.
Kontekstiksi selitin, vähän pitkästi, että historia on täynnä esimerkkejä asioista, joita nykyajassa elävä pitää annettuina. Kortsuja saa kaupasta, väestö on käytännössä lukutaitoista, pornoa saa Internetistä. Muutama sata vuotta sitten ei tarvinnut edes puhua mitään ehkäisyn kieltämisestä tai "ehkäisykielteisyydestä", joten suurimman osan aikaa maapallon historiassa Karfit olisivat normi ja nykyihmiset kummajaisia.
Samaan aikaan pitää paikkansa, että katolisessa teologiassa kuolemansynti nimeltä himo ei tarkoita voimakasta halua, kuten tämän päivän kadunmies olettaa. Sen nimi latinaksi on luxuria, josta tulee englannin sana luxury, joka on suomeksi ylellisyys. Nautintoa nautinnon vuoksi pidettiin korruptoivana. Nautinto sinänsä ei ollut kielletty, jos sen koki jostain muusta syystä. Silloin se muu syy määritteli nautinnon arvon ja sallittavuuden. Minä uskon, että useimmat uskoivat ja ymmärsivät tämän, eivätkä tunteneet jatkuvaa mielenkiintoa seksiin tai mitanneet arvoaan ihmisenä sen perusteella, keneltä ovat sattuneet saamaan ja miten usein.
On helpompi käsittää, että ehkäisyä ei ollut ehkä aina saatavilla. On paljon vaikeampi käsittää, että ihmiskunta ei, kulttuurin ja yhteisön tasolla, aina ole suhtautunut nautintoon ja seksiin samalla tavalla kuin nykyään. Siis että seksi on kuin suklaata ja enempi on parempi. Harva on huomannut, että lestadiolaisia modernimmat luterilaiset herätysliikkeet opettavat avioseksiä käytännössä ihmisen maallisen elämän ja joissain tilanteissa jopa jumalasuhteen huipentumana. Ehkäisyn sallien, tietenkin. Jotain, mikä keskiajan ihmisen tai pelkästään Raamattua tuntevan näkökulmasta on täysin sekopäistä.
Tarkoitan tällä siis vain sanoa, että tämän keskustelun asiayhteydessä Karfit ovat monella tavalla väliinputoajia. Tottakai heistä ei olisi kukaan kuullut mitään jos olisivat käyneet töissä, tehneet kaksi tai kolme lasta ja muun aikaa käyttäneet ehkäisyä. Mutta syy, miksi tilanne on se, mikä se nyt on, tuskin on missään "ideologiassa" tai "yhteisön paineessa". Tai jos jonkun mielestä on, niin hän voisi edes vähän yrittää perustella, että mistä "ideologiasta" tai mistä "yhteisöstä" hän puhuu.
Minun oma selitykseni, jonka esitän täysin amatöörinä ja vain julkisuudessa kerrottujen asioiden perusteella, on sellainen, että Tommylle jäi veljensä kuolemasta pysyvä trauma. Tässä vaiheessa haluaisin selittää, mitä traumalla tarkoitetaan, mutta ehkä teen sen myöhemmin. Tiedän kaksi sellaista aikaisemmin kahden lapsen perhettä, joissa toinen lapsista on kuollut jossain vaiheessa tapaturmaisesti, ja sillä on ollut dramaattinen vaikutus eloonjääneen lapsen elämään. En muista, oliko kerrottu Tommyllä olleen muita sisaruksia. Minusta vaikuttaa siltä, että oli vain hän ja pikkuveli.
Tommyn elämää hallitsee, tämän teoriani mukaan, siis ajatus, että hänen olisi pitänyt kyetä estämään pikkuveljen kuolema. Joten hänen pitää tästä syystä perustaa itse perhe. Mutta samaan aikaan hän ei kestä ajatusta, että hänellä itsellään olisi vain kaksi lasta, ja hän jotain kautta menettäisi toisen. Tilasto voi sanoa, että kaksilapsisia perheitä, joissa toinen lapsista kuolee tapaturmaisesti, on vaikka yksi tuhannesta tai yksi kymmenestätuhannesta. Tommyn kokemuksessa se on yksi yhdestä, eli niin käy aina, paitsi jos hän kykenee sen omalla valppaudellaan estämään.
Mutta siltä varalta, että hän ei kykene, pitää lapsia olla niin monta, ettei yhden menetys romauta kaikkea.
Täällä helposti ajatellaan, että Karoliinan perhe tai suku tai yhteisö on määrännyt pariskunnalle, että nyt juodaan hopeavettä, pidetään kotikoulua, ei oteta rokotteita, lisäännytään täysiä, syödään pelkkiä kasviksia, jemmaudutaan yhteen huoneeseen ja odotetaan maailmanloppua. Olen taipuvaisempi kuvittelemaan, että Karoliina on liiankin kiltti ja arka, jotta hänen kauttaan tulisi mitään marssijärjestystä. En muista nähneeni missään, onko Tommy tai hänen vanhempansa myös jollain tavalla lestadiolaisia. Mutta jos ovat, niin näistä äärinäkemyksistä näyttää kuitenkin olevan epäiltynä vain Karoliinan suku.
Nyt, kun tilanne on tämä, tai päässyt kehittymään näin oudoksi, uskoakseni ilman kenenkään ulkopuolisen vaikutusta, niin Karoliinan lähipiiri on syystä tai toisesta lähtenyt perheen piilotteluun. Avainkäsite on tässä tuo "syystä tai toisesta", joka voi olla yksinkertaisesti se, että Karoliina ei halunnut perhettä hajotettavan useampaan yksikköön. Tai kielikysymys. Sen sijaan, että kyseessä on ollut vakaa ja ideologisesti motivoitu päätös näyttää viranomaisille keskisormea, on paljon todennäköisempää, että kyseessä oli hätäratkaisu, josta on vaan päätetty pitää kiinni siksi, että se kerran tuli tehtyä.
Kun kenen tahansa valintoja ja motiiveja analysoi, niin sen voi tehdä tunteella tai järjellä. Jos sen tekee tunteella, niin silloin helposti kokee, että jos ymmärtää loogisen syyn, miksi joku on toiminut jollain tavalla, niin silloin väistämättä kokee antavansa sille valinnalle myös moraalisen oikeutuksen. Tai jos sen tekee tunteella, niin silloin olettaa, että teko tai valinta, jonka joku voi olla tehnyt yhdestä syystä, on tehty kaikista mahdollisista motiiveista, mitä kyseiselle valinnalle voi kuvitella.
Minä voin poistua kämpästäni siksi, koska ulkona näkyy tähdenlentoja, pihaan ajoi vieraita, päätin lähteä ostamaan maitoa, tai kämppä syttyi palamaan. Mutta jos sanon vaan, että astuin ulos kämpästäni, niin se itsessään ei kerro, mistä noista on kyse.
Se, jos sanon nyt, että kaikki Karfien ja heitä auttavien toiminta ei ole välttämättä vakaasti harkittua tai loppuun asti mietittyä, tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jokainen toimii itselleen kyseisellä hetkellä saatavillaolevan tiedon perusteella. Kun taas tavallinen öyhöttäjä tulkitsee sen niin, että Karfit pitää laittaa täyteen vastuuseen kaikesta, siispä kaikkia heidän valintojaan pitää kohdella täysin tietoisina ja harkittuina, siispä rauhansanalaiset ovat kylmä mafia ja rikollisjärjestö, siispä yritys ehdottaa jotain muuta on heidän puolelleen ja Suomen lakia vastaan asettumista.
Minä vertaisin lestadiolaisia sinänsä juutalaisiin, mormoneihin tai tataareihin. Normaalioloissa heistä on vähemmän vaivaa ja hämminkiä kuin muhamettilaisista tai jehovantodistajista. Vähän kuin mistä tahansa keskenään viihtyvästä ja kohtalaisesti verkostoituneesta tapakulttuurista.
Moni ei jätä läheisiään pulaan, vaikka tietäisi, että läheinen on pulassa itse aiheutetuista syistä tai omista hölmöistä valinnoistaan johtuen. Jos Karoliinan läheiset eivät ole jättäneet heitä pulaan ja eivät koe Karfien tilannetta itse aiheutettuna tai valintoja hölmöinä, vaan valinnat ymmärrettävinä ja tilanteen heistä riippumattomista syistä ylivoimaisena, niin sillä tavalla tässä ei ole mitään ihmeellistä. Vielä jos heidän näkökulmastaan viranomaisten toiminta on väärin tai pyrkii vahingoittamaan perhettä, ei minään hopeavettä juovana maailmanlopun lahkona, vaan ihan tavallisena perheenä.
Miksi ei yhteiskunta auttanut perhettä ennen kuin lapset takavarikoitiin? En tiedä. Miksi eivät Karoliinan läheiset auttaneet perhettä ennen kuin tilanne kärjistyi? Ehkä siksi, että heillä ei ollut oikeaa tietoa tilanteesta? Paljon todennäköisempi selitys kuin se, että rauhansanalaisuus on lahko, joka käyttää perhettä ideologisina pelinappuloina tai ideologisen sodankäynnin välineenä.
Sitten on hekumointi sillä, miten perheen kätkemisessä auttaneita pitää rangaista ankarimman kautta. Se on vain mielipide. Samalla viivalla sen kanssa, että heitä ei pidä rangaista mitenkään. Sen tiedon pohjalta, mikä heillä on tapahtumista ja tilanteesta ollut, he ovat tehneet itsensä kannalta ainoan oikean valinnan. Etenkin jos he ajattelevat, että Suomen laki ja lapsen etu ovat tässä jotenkin vastakkain, eivätkä yhdessä Karfeja vastaan.
Siis minä voin hyvin olla sitä mieltä, että Karfit ovat ansainneet sen, että lapset takavarikoidaan heiltä lopullisesti. Ja että sen seurauksena väistämättä lapset sijoitetaan useampaan eri paikkaan tai kielialueen ulkopuolelle. Mutta en minkään hopeavesiä koskevan salaliittoteorian tai kotikoulun perusteella, vaan sen, että asumisen olosuhteet eivät ole olleet turvalliset ja terveelliset. Tietenkin sillä oletuksella, että viranomaisten väitetyt järkytykset asiasta perustuvat tosiasioihin.
Täällä on vielä kaksi argumenttia tämän lisäksi esiintynyt. Toinen on, että Suomen laki tulee olla ehdottomasti kaiken yläpuolella. Tähän tuskin uskoo kukaan arkipäivän elämässään. Jos veroja voi vähän kiertää tai liikennesääntöjä vähän rikkoa seurauksetta, niin moniko täällä edelleen noudattaa sääntöjä ehdottomasti? En tarkoita sanoa, että sääntöjen rikkominen pitäisi olla normi. Tarkoitan sitä, että tällainen lain puolesta kiihkoilu, mitä täällä näkee, on epätavallista, ei normaalia. Lainkuuliaisuus kasvaa kohisten jos sitä voi käyttää ideologisia vastustajia vastaan.
Toinen on, että lasten etu pitäisi olla ehdottomasti etusijalla. Tätä en usko kenenkään kiistäneen. Erimielisyys vaan koskee sitä, että mikä tässä tapauksessa on lasten etu. Jos perheen kuvioissa on todella kyse Tommyn traumoista, mikä siis on pelkkä arvaus, ja Karoliina on vain passiivinen seuraaja, niin lasten elämä ei tällä menolla tule ikinä olemaan normaalia, ellei heitä oteta huostaan. Mutta jos kyse ei olisi siitä, vaan lapsille olisi toimivat asuintilat, joissa pitää toimivaa kotikoulua ja liikkua ulkona normaalisti, niin lasten etu olisi ehdottomasti asua ja elää vanhempiensa kanssa.
Lait ovat ihmisten laatimia. Niiden tarkoitus on palvella jotain ideaa siitä, minkälainen yhteiskunnan tulisi olla. Jos niitä laatimassa tai toteuttamassa on toistaitoisia yksilöitä, niin tuloksena on huonoja lakeja. Uskon itse, että lakiin vetoaminen on täysin turha ja ylimäräinen askel, koska laki itsessään vetoaa aina seuraavaksi johonkin käsitykseen, jonka perusteella se on laadittu. Tai johonkin tarkoitukseen, jota palvelemaan se on laadittu.
Tässä on lopulta hirveän vähän keskusteltavaa ja hirveän vähän avoimia kysymyksiä. Minun on vaikea keksiä muuta syytä lasten olosuhteille kuin Tommyn ja Karoliinan keskinäinen dynamiikka, ja Tommyn henkilökohtaiset jutut hallitsevana tekijänä. Tottakai joku sanoo, että haluan sillä suojella lestadiolaisuutta. Mutta päinvastoin pitäisi osoittaa, että miten nämä ongelmat seuraavat lestadiolaisuudesta? Loogisesti tai tilastollisesti tai miten vain, etenkin kun muut lestadiolaiset suurperheet eivät ole yhtään samanlaisessa tilanteessa.
Jos taas joku sanoo, että Jumala menee Suomen lain yläpuolelle, niin se on täysin loogista. Jos universumi on syntynyt sattumalta, materia ilmestynyt tyhjästä, elämä noussut materiasta ja tietoisuus noussut elämästä, niin yhteiskunnat ja kulttuurit ovat nousseet tietoisuuksien vuorovaikutuksesta. Samalla tavalla uskonnot ja jumalat ovat nousseet yhteiskunnasta ja kulttuurista ilmentämään sen itselleen keksimää käsitystä omasta tarkoituksestaan. Jos uskonnot ja jumalat syrjäytetään, päädytään siihen, että yhteiskunnalla, olemassaololla ja ihmisen elämällä ei ole mitään tarkoitusta, eli ei ole mitään syytä tehdä mitään. Tarkoittaa, että kaikki valta on mielivaltaa, eikä ole oikein tai väärin noudattaa tai vastustaa maan lakia.
Toinen vaihtoehto on yrittää määritellä yhteiskunta itse itsensä tarkoitukseksi. Mutta tämä on lopulta pelkkä kehäpäätelmä ja päätyy tuohon samaan. Sen vaihtoehto on, että yksilön tahto on kaiken tarkoitus. Mutta sitten taas joudutaan luomaan sääntöjä jotain tarkoitusta ajatellen, että mitä asioita yksilö saa ja ei saa tahtoa. Tässäkin tapauksessa on kysymys siitä, kenen tahtoa suojellaan kenen toisen tahdolta. Tai on joku hypoteettinen, jatkuvassa muutoksessa oleva "ihmiskunnan kollektiivinen tahto", jota sen lait ilmentävät, joka menee uskontojen, jumalien tai Karfien tahdon yli.
Mutta jos Jumala on olemassa, skolastisen teismin merkityksessä, niin kaikki muu on silloin olemassaolonsa velkaa Jumalalle, joten tietenkin Jumalan tahto sinänsä menee kaikesta yli. Eikä vain niin, vaan kaikki hyvä ihmiskunnassa, myös toimivat yhteiskunnat ja hyvät lait, eivät ole hyviä ja toimivia omillaan, vaan siksi, koska ne ovat yhtäpitäviä niitä edeltäneen Jumalan tahdon kanssa. Minä vaan en usko, että Suomen luterilaiset tai lestadiolaiset ovat yhtään perillä Jumalan tahdosta tai olemuksesta, joten torjuisin heidän yrityksensä vedota niihin.
Uskon siis, että lasten huostaanotto ja kaappaaminen ovat molemmat perustuneet lasten etuun. Tällä tavalla olen onnistunut päätymään kannalle, joka ei tee ketään tyytyväiseksi. Erityisesti vielä jos arvaukseni Tommystä ongelmien alkusyynä pitää paikkansa, niin tässä tilanteessa lapset ovat todennäköisesti jonkun muun hoidettavana. Enkä pidä Tommyä mitenkään pahana, vaan ainoastaan liian vaikeisiin tilanteisiin joutuneena.
