Sirpa kirjoitti:Mitä minä mitään käsitin, ajattelin vain faktoja, koska kyllä se nyt on vähänkin älyä omaavalle lukijalle päivänselvä asia tässä vaiheessa, että ei 5 vuotta sitten sattuneen 7-vuotiaan oven takaa kuulemien äänien perusteella, jotka yht äkkiä putkahtivat päivänvaloon piirustusten kera sentään KKO:ssa tuomaritkaan istu ritaripiirustusten kilpien takia. Ja jokainenhan voi uskoa ihan mihin vain, mutta minua tämä juttu tässä vaiheessa jotenkin niin hilpeästi hymyilyttää. Vai niin se lapsen kuulustelu menikin. Kiva jos joku löytäisi kuulustelufaktaa, että mitä lapsi itki. Tara?
Faktaa? hm.. mihin käyttöön?
Noita puhutteluja siis, 2009, on hieman arveluttavaa mennä noin vain lainailemaan...
Sellaisen pätkän, joka on ollut esillä lehdissä, voin laittaa. Löysin yhden oman postini jossa on sitaarausta Iltalehden uutisesta käräjäoikeudenkäynnin ajalta jotain juuri siitä kohdasta 2009 puhuttelua (muutama repliikki sekä referaattia), jossa lapsi lopuksi alkaa itkeä, sanoo, että ehkä hän kuvitteli. Sen avulla löysin jotain linkkejä alkuperäisiin lehtijuttuihin.
Vaan enpä tiedä, saako noista tyhjentävää käsitystä miksi joku lapsi joskus itki. Tuskin. Sanoihan hän itkevänsä ihan vain kuollutta isäänsäkin jossain kohtaa..ja joskus sitä itkee vain väsymyksestä ja kauheasta tilanteesta josta ei pääse pois, joskus sitä itkee eikä kerro kellekään miksi.
posti Huhti 15.2010 (postissa on puheenvuoro keskusteluun jossa puhuttiin 'muistamisesta', että mitä haluaa muistaa sen muistaa, mitä ei halua sen voi torjua tai 'unohtaa' tms..)
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 00#p306600
Tytärtä kuultiin uudestaan, IL elokuussa 2009, jolloin poliisi jo epäili Aueria teosta. 12-vuotias tyttö kuvaili tapahtumat hyvin samantapaisesti kuin vuosia aiemmin. Hän muisti yhä vanhempiensa tappelun ja isänsä kivuliaat huudot. Poliisit ihmettelivät, kuinka tyttö muistaa kaiken niin tarkasti.
Tyttö: - Ei se varmaan koskaan kunnolla unohdu, hän totesi.
Lapsi kertoi miettivänsä yhä, kuka hänen isänsä tappoi ja miksi. Tytär kuvaili poliisille, kuinka murhaaja pakeni ikkunasta. Kun poliisi kertoi lapselle, ettei se ollut mahdollista, oli tyttö ihmeissään. Lopulta, useiden kuulustelujen jälkeen lapsi myönsi, että on ehkä kuvitellut nähneensä tekijän.
Tyttö: - Minä en tiedä. Ehkä minä kuvittelin, tyttö itki.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010041 ... 1_uu.shtml
-----------
IL 31. maaliskuuta 2010 (paperiversiosta?? haku menee lehtiluukkuun):
.../Syyskuussa Auerin pidätyksen jälkeen tyttö kertoi äitinsä varoitelleen jo aikaisemmin, että poliisi mahdollisesti ottaa hänet kiinni.
Esitutkinnassa on viitteitä siitä, että Auer saattoi vaikuttaa lasten kertomuksiin. Puhuttelija kysyi lapselta, mitä äiti oikeastaan oli sanonut.
Tyttö: - Se sanoi vaan, että ehkä poliisit tulee ottaa äidiltä jonkun tai vie jonnekin.
Poliisi: Näin äiti on sanonut?
Tyttö: - Niin, toisaalta mä en halua muistaa.. varoittelusta saatiin tietää myös puhutteluissa 2009.
Tossa on myös vanha IL-juttu, jossa on jotain niistä 2009 puhutteluista:
"..Hetken päästä tyttö kertoi poliisille, että hänellä on paha olo.
- Ei oo kiva muistella tämmöisiä asioita, tyttö itkee..."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010041 ... 5_uu.shtml
Joskus on ollut puolipakko laittaa jokunen rivi noista lasten puhutteluista 2009 (siksi, että joku niitä on referoinut mielestäni sillä tavalla, joka vaati tarkennusta, että ei se nyt ihan noin ehkä ollut...) mutta varon kyllä enää sieltä tänne suoraan kopsaamasta mitään. Ne on pitkiä puhutteluja, niissä on omansalainen tilanne jokaisessa - joten on aika paha mennä sieltä irrottamaan jotain viittä kuutta riviä. Niistä ei nouse kuin sota ja lähtee liikkeelle ties millaisia huhuja...