ksj001 kirjoitti: Ti Heinä 22, 2025 11:13 am
Jostain sattumoisin kuulin
jopa 30 virkamiehen olevan selvityksen
alla Karf jutussa.
Sekä auttajia että sosiaalipuolta.
Karfeilla on työllistävä vaikutus.
Hyvä ksj001,
Olen seurannut kirjoituksiasi tässä ketjussa jo jonkin aikaa ja haluan jakaa kanssasi muutamia havaintoja. Toivon, että otat tämän kirjeen vastaan sellaisena kuin se on tarkoitettu: rehellisenä yrityksenä ymmärtää, miksi kirjoitat ja mitä kirjoituksesi kertovat sinusta.
Ensimmäinen asia, joka kiinnitti huomioni, oli tapasi aloittaa viestit "suurilla" paljastuksilla. Kirjoitat esimerkiksi kuulleesi "jostain sattumoisin", että jopa 30 virkamiestä olisi selvityksen alla. Toisissa vastaavissa "paljastuksissa" sitten peräännyt nopeasti, lisäät että kyseessä on kuulopuhe tai että et tunne tarkasti rikoslakia. Tämä jatkuva liike itsevarmasta tiedottajasta epävarmaan spekuloijaan on kiehtova. Se on kuin katsoisin sinun rakentavan ja purkavan omaa uskottavuuttasi samassa viestissä, joka kertoo sisäisestä ristiriidasta todellisuuden ja fantasian välillä.
Ymmärrän, että historiasi perusteella haluat olla tärkeä tässä tarinassa. Se on inhimillistä. Karfien tapaus on valtava, koko Suomea puhuttava draama ja sinä haluat olla osa sitä, haluat että sinulla on rooli tässä kertomuksessa, mutta pohdi hetki: onko se rooli, jonka olet itsellesi valinnut, sellainen jota todella haluat esittää?
Suhteesi perheeseen
Erityisen mielenkiintoista on lukea, miten kirjoitat Karfien perheestä. Toistat usein, melkein kuin opittua kaavaa, että toivot "kaikesta sydämestäsi" heidän löytyvän elossa, mutta samalla kylvät epäilyksen siemeniä tavalla, joka saa minut kysymään: välitätkö todella heistä ja mikä on todellinen motiivisi?
Tässä yhteydessä, mielestäni yksi häiritsevimmistä piirteistäsi kirjoituksissasi on tapa, jolla käytät perheen kohtaloa emotionaalisena aseena. Kirjoittaessasi dramaattisesti, ettet voi "varmuudella sanoa ovatko he elossa vai eivät", samalla kun väität tietäväsi intiimejä yksityiskohtia heidän paostaan, paljastuu jotain syvästi häiritsevää psykologiastasi. Tämä on klassinen esimerkki sadistisesta uteliaisuudesta, jossa nautit siitä vallasta, jonka epävarmuuden ja pelon luominen antaa tälle foorumille. Tiedät, että lukijat spekuloivat, herkimmät järkyttyvät ja juuri tätä emotionaalista reaktiota tavoittelet. Se on psykologista vampyrismia pahimmillaan: imet toisten huolta ja pelkoa omaksi tyydytykseksesi. Todellinen sisäpiiriläinen, jolla olisi aitoa tietoa, ei leikittelisi näin julmasti ihmisten tunteilla. Tämä paljastaa, että et näe Karfeja ihmisinä vaan pelinappuloina omassa draamassasi.
Tekoäly ja tunnistamisen pelko
Väität käyttäväsi tekoälyä muokataksesi kirjoitustyyliäsi, jotta et tulisi tunnistetuksi, mutta hyvä ksj001, anna minun kertoa sinulle jotain: kirjoitustyylisi on läpi viestien tunnistettavan samanlainen. Otin aikaa ja laitoin jokaisen kirjoituksesi peräkkäin ja poimin sieltä hyvin helposti kirjoitustyylisi. Samat ilmaisut, sama rytmi, samat kieliopilliset erityispiirteet. Jos todella käyttäisit tekoälyä tekstin muokkaamiseen, tyylisi vaihtelisi rajusti viestien välillä, mutta nyt lauserakenteet sekä kielen käyttö on tietyssä mielessä silmiinpistävää ja tunnistettavaa.
Lisäksi ja tämä on se mikä todella paljastaa ristiriidan: samalla kun väität pelkääväsi tunnistamista, jaat jatkuvasti yksityiskohtia itsestäsi. Kerrot olevasi Rovaniemellä, puhut sukulaisistasi ja ystävistäsi liikkeessä, mainitset tapaamisia ja keskusteluja. Todellinen pelokas ei toimisi näin. Joku, joka aidosti pelkäisi paljastumista, olisi varovaisempi.
Tämä saa minut ajattelemaan, että tekoälyväite on osa suurempaa esitystä. Se on yritys lisätä mystisyyttä, luoda kuva henkilöstä joka on niin tärkeä ja "vaarallinen" tiedonlähde, että hänen täytyy suojautua teknologialla. Se on osa tarinaa, jonka olet rakentanut itsestäsi.
Todellinen tietämyksesi
Samalla, kun käytin aikaa viestiesi läpikäyntiin, olen analysoinut tarkkaan, mitä todella tiedät ja mitä et. Monet "paljastuksistasi" ovat joko yleistä tietoa tai villiä spekulaatiota. Esimerkiksi väitteesi siitä, että Keskusrikospoliisi voisi pyytää apua Supolta tai sotilastiedustelulta Karfien etsinnässä, paljastaa että et ymmärrä suomalaisten viranomaisten toimintaa. Resurssien allokointi Suomessa on matematiikkaa, suhteessa mahdolliseen vahinkoon ja tässä tapauksessa saatavat rangaistukset eivät puolla tällaista viranomaisyhteistyötä, jota olet maalaillut. Viimeistään sotilastiedustelun mainitseminen tässä asiassa osoittaa mielikuvituksen ottaneen sinusta vallan, sillä tämä asia ei liity mitenkään terrorismiin tai maanpuolustukseen, saati vakoiluun, joka on Sotilastiedustelun yksi toimiala. Tämä, mitä kerrot, ei ole realistista, tämä on Hollywood-fantasiaa.
Uskon kyllä, että sinulla on jonkinlainen yhteys Rauhan Sanaan tai muihin Pohjanmaan uskonnollisiin yhteisöihin. Ehkä olet käynyt tilaisuuksissa, tunnet ihmisiä pintapuolisesti, olet kuullut kahvipöytäkeskusteluja, mutta et ole sisäpiirissä tavalla, jolla haluat antaa ymmärtää.
Miksi kirjoitat?
Tämä on se kysymys, joka minua eniten kiinnostaa. Mikä saa sinut viettämään tunteja näiden monimutkaisten, ristiriitaisten viestien laatimiseen?
Uskon, että kyse on merkityksellisyyden kaipuusta. Ehkä tunnet, että sinut on ohitettu yhteisössäsi. Ehkä olet kokenut, että sinua ei arvosteta tarpeeksi. Viittauksesi Sipilään ja muihin johtohahmoihin pursuavat henkilökohtaista katkeruutta, sellaista joka menee yleisen kritiikin yli. Samalla kerrot etsivästi "arkistoista" todisteita yhteyksistäsi Sipilään tai muihin johtohahmoihin, niitä kuitenkaan ikinä toimittamatta.
On psykologisesti paljastavaa, kuinka pakonomaisesti palaat Sipilän nimeen. Laskin sen mainitun viesteissäsi liki 20 kertaa. Tämä ei ole sattumaa. Psykologiassa tällaista kutsutaan reaktionmuodostukseksi, jossa henkilö yrittää tietoisesti ilmaista päinvastaista tunnetta kuin mitä todellisuudessa kokee. Mitä useammin vakuutat, ettei sinulla ole mitään Sipilää vastaan, sitä selvemmäksi käy, että kyseessä on syvä, henkilökohtainen katkeruus, kateus tai halu yrittää lisätä omaa vakuuttavuutta "name droppingilla". Jokainen maininta noudattaa samaa kaavaa: ensin nimi, sitten kiistäminen, lopuksi negatiivinen vihjaus. Tämä toistuu kuin mantra, paljastaen että Sipilä(kin) edustaa sinulle jotain syvempää: ehkä menetettyä mahdollisuutta, ohitettuna tulemista tai tunnustuksen puutetta. Tämä fiksaatio on yksi avain ymmärtää todellisia motiivejasi.
Karfien tapaus on antanut sinulle alustan. Yhtäkkiä olet tärkeä, joskin anonyymisti. Ihmiset odottavat viestejäsi, spekuloivat henkilöllisyyttäsi, pitävät sinua "syväkurkkuna". Saat päättää, mitä "paljastat" ja milloin. Tämä antaa sinulle vallan tunnetta, jota ehkä kaipaat muussa elämässäsi.
Vetoomus sinulle
ksj001, haluan sinun pohtivan seuraavaa: Karfien perhe ei ole viihteen lähde. He eivät ole materiaalia sinun tai kenenkään muun ego-trippeihin. Kyseessä on todellinen perhe, todelliset lapset, todellinen kärsimys.
Ymmärrän, että on kiehtovaa yrittää olla osa suurta draamaa, vaikka se olisi osaltasi täysin valheellista. Ymmärrän, että on tyydyttävää tuntea itsensä tärkeäksi, jos on ikänsä tullut ohitetuksi mielipiteineen. On koukuttavaa varmasti saada tuntea, että "tietää" asioita joita muut eivät, mutta pohdi, millaisen roolin olet valinnut itsellesi. Oletko ylpeä siitä?
Jos todella haluat auttaa, jos todella välität, on olemassa parempia tapoja. Jos sinulla on oikeaa, todellista tietoa joka voisi auttaa viranomaisia, kerro se heille suoraan. Jos et tiedä mitään konkreettista, miksi et vain seuraa tilannetta hiljaa, kunnioittaen perheen yksityisyyttä?
Lopuksi
Tiedän, että tämä kirje saattaa tuntua vaikealta ja jopa pilkkaavalta, mutta kirjoitan sen, koska uskon että syvällä sisimmässäsi tiedät itsekin, että jotain on pielessä tavassasi käsitellä tätä tapausta. Ilman minkäänlaista reaktiota, tuskin syntyy muutosta...
Sinulla on selvästi älykkyyttä ja kirjoitustaitoa. Sinulla on kyky analysoida ja pohtia. Miksi et käyttäisi näitä lahjoja johonkin rakentavampaan? Miksi et antaisi kaikkea tietoa suoraan viranomaisille, joista todella tiedät? Miksi et rakentaisi identiteettiäsi jollekin vahvemmalle pohjalle kuin anonyymeille spekulaatioille toisten kärsimyksestä?
Toivon, että pohdit näitä kysymyksiä. Toivon, että löydät merkitystä elämääsi muualta kuin toisten tragedian varjosta ja ennen kaikkea toivon, että alat nähdä Karfien perheen ihmisinä, ei viihteenä.
P.S. Kyllä strategiasi saada huomiota on varsin onnistunut, kun sai minutkin perehtymään viesteihisi huolellisesti ja poimimaan siellä olevat ristiriidat ja epäloogisuudet esiin. Ne kun helposti hukkuvat tänne keskustelun tuoksinaan, mutta kokonaiskuva on selvä: Olet ottanut itsellesi roolin, joka ei ole totta ja joka on valheellinen.