Poliisi epäilee törkeitä rikoksia talotehtaalla – Talouselämä selvitti, mitä yrityksessä on tapahtunut
Pohjois-Suomessa toimineella suurella talotehtaalla epäillään tapahtuneen törkeitä talousrikoksia vuosina 2017-2019. Yritys on markkinoinut talopaketteja laajasti eri puolille Suomea. Talouselämä tutki, mistä vyyhdissä on kyse.
21.12.2023 06:30, Päivitetty 21.12.202311:56
Pohjois-Suomessa toiminut suuri talotehdas on poliisin esitutkinnan kohteena, selviää Talouselämän useista eri lähteistä hankkimista tiedoista.
Kyseessä on konkurssiin ajautunut Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus, joka on valmistanut hirsi- ja puutaloja muun muassa Mammuttikoti-tuotenimellä. Tässä jutussa yhtiöstä käytetään pääasiassa nimeä Mammuttikoti.
Rikosepäilyt ajoittuvat vuosille 2017-2019. Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Timo Heikkinen Oulun poliisista on niukkasanainen esitutkinnan kulusta.
Hän vahvistaa, että asiassa tutkitaan törkeää kirjanpitorikosta, törkeää velallisen epärehellisyyttä ja törkeää petosta. Tutkinnan edetessä nimikkeet voivat vielä muuttua.
”Tutkimme epäselvyyksiä Pohjois-Suomen Hirsitalokeskuksen kirjanpitoon, varojen käyttöön ja osakkeiden myyntiin liittyen”, Heikkinen sanoo.
Tutkintapyynnön on tehnyt konkurssipesänhoitaja. Talouselämän tietojen mukaan poliisi on hakenut useiden epäiltyjen omaisuutta takavarikkoon marraskuun puolivälissä yli 290 000 euron arvosta.
Törkeiden rikosepäilyjen jäljet johtavat vuosien taakse. Esitutkinta keskittyy ajankohtaan, joka edelsi tammikuussa 2019 tapahtunutta Mammuttikodin eli Pohjois-Suomen Hirsitalokeskuksen osakkeiden myyntiä Kiinteistö Oy Syrkohille.
Talouselämän tietojen mukaan Syrkohia tai sen vastuuhenkilöitä ei epäillä mistään rikoksista. Syrkohin edustaja kieltäytyi kohteliaasti kommentoimasta tilannetta.
Yhtiö hehkutti korkeaa laatua
Mitä Mammuttikodin toiminnassa on tapahtunut? Millainen menneisyys yhtiöllä on?
Mammuttikoti oli aikanaan uraauurtava toimija lamellihirsituotteiden kehittämisessä, kertoo yhtiötä tunteva ja nimettömänä asiaa kommentoiva lähde. Lamelli valmistetaan liimaamalla useista eri lamelleista. Lopputuloksena on kantikas hirsi.
Yhtiön verkkosivuilla esiteltiin vuonna 2018 laajaa valikoimaa hirsi- ja puurunkoisia talopaketteja, jotka oli suunnattu talounelmaansa toteuttaville kuluttajille.
Aava-mallin luvattiin tarjoavan ”ajatonta käytännöllisyyttä”. Classic-mallin puolestaan kuvailtiin sopivan ”perinteitä arvostavalle” asiakkaalle.
Yhtiö korosti rakentavansa korkealaatuisia rakennuksia.
”Mammuttikodin vahvuuksia ovatkin nykyaikaiset automatisoidut tuotantoketjut, huolellinen laaduntarkkailu ja tarkkaan hiotut prosessit”, verkkosivuilla kerrottiin.
Yrityksellä on kuitenkin pimeä puolensa. Mammuttikodilla oli vuosia jatkuneita epäselvyyksiä sekä riitatilanteita asiakkaiden kanssa, yrityksen tapahtumia tunteva lähde kertoo.
”Kassavarat olivat ohuet”
Vuonna 2018 Mammuttikoti kertoi verkkosivuillaan työllistävänsä 120 henkeä. Tilinpäätöksen mukaan työntekijöitä oli 65 henkeä.
Samana vuonna päättyneellä tilikaudella Mammuttikodin liikevaihto oli 36,5 miljoonaa euroa. Tilikautta kuvattiin toimintakertomuksessa voimakkaan kasvun ajaksi ja samalla myös haasteelliseksi. Liiketoiminnan nettotulos jäi 400 000 euroa tappiolliseksi.
Talouselämän analyytikon Erkka Feltin mukaan yhtiö kasvoi hyvin vuosina 2016-2018, mutta sen kannattavuus oli erittäin heikkoa. Tulorahoitusta ei juurikaan ollut.
”Yhtiön kassavarat olivat todella ohuet. Sen sijaan yhtiölle oli kahdessa vuodessa kertynyt 1,5 miljoonan euron edestä lyhytaikaista korollista velkaa. Tällä rahoituksella yhtiötä oli pidetty toiminnassa”, Felt sanoo.
Syksyllä 2018 Mammuttikotia valmisteltiin myyntikuntoon. Talouselämän tietojen mukaan ostajilla oli käsitys, jonka mukaan yhtiöllä oli tilapäinen kassakriisi.
Feltin mukaan suurin ongelma Mammuttikodissa oli kroonisesti surkea kannattavuus. Vuosina 2012-2018 aikana yhtiö teki 1,8 miljoonaa euroa nettotappiota.
”Viimeisimpien 2018 tilinpäätöslukujen perusteella pankit eivät olisi lähteneet enää rahoittamaan yhtiötä”, Felt toteaa.
Kauppaa edelsi kiire
Osakekaupoilla oli jostain syystä kova kiire.
Talouselämän tietojen mukaan ostajille esitettiin ennen yrityskauppaa Mammuttikodin tilinpäätös 31. heinäkuuta 2018 päättyneeltä tilikaudelta. Tilinpäätöksen oli allekirjoittanut yrityksen vastuuhenkilöiden lisäksi myös KPMG:n tilintarkastaja Tapio Raappana.
Mammuttikodin tilinpäätökseen oli kirjattu Raappanan allekirjoituksen yläpuolelle, että ”suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus”.
Päivämäärissä on ristiriitaisuuksia. Raappanan allekirjoituksessa on päiväys 21.11.2017. Vastuuhenkilöiden allekirjoitukset on päivätty puolestaan 21.11.2018.
Talouselämän tietojen mukaan Mammuttikodin ostajat uskoivat Raappanan allekirjoituksen perusteella syksyllä 2018, että yhtiön tilikaudesta on laadittu tilintarkastuskertomus. Todellisuudessa tilintarkastuskertomusta ei oltu laadittu.
Totuus alkaa paljastua
Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus eli Mammuttikoti myytiin Syrkohille osakekaupalla. Siitä tiedotettiin julkisuuteen 1.helmikuuta vuonna 2019. Vasta kaupan jälkeen ostajille alkoi valjeta totuus.
”Yrityksen tilanne oli paljon huonompi kuin meidän vielä kaupantekovaiheessa annettiin ymmärtää. Se tuli meille yllätyksenä, vaikka teimmekin oman päätöksemme aika nopeasti”, toinen ostajayhtiön edustajista kertoi toukokuussa 2019 sanomalehti Kalevan haastattelussa.
Asiakirjoista selviää, että KPMG:n Raappana oli laatinut Mammuttikodista tilintarkastuskertomuksen vasta huhtikuussa 2019.
Raappana antoi varauman sisältävän lausuman. Hän perusteli lausumaa yhtiön noin 2,6 miljoonan euron myyntisaamisilla.
"Myyntisaamisten kirjanpitoarvoon sisältyy merkittävä määrä erääntyneitä myyntisaamisia, joiden arvostukseen voi liittyä epävarmuutta", Raappana lausui.
Hän mainitsi, että myyntisaamisten arvostus on riippuvainen muun maussa yhtiön edellytyksistä selvittää erääntyneisiin saamisiin liittyvät reklamaatiot.
Raappana mainitsi, että yhtiön oman pääoman vajausta ei oltu rekisteröity kaupparekisteriin. Hän kuvasi yhtiön maksuvalmiutta heikoksi.
”Se on varmaan tekninen virhe”
Kauppalehti uutisoi aiemmin, että Raappana on ollut lukuisten konkurssiin ajautuneiden yhtiöiden, kuten Siklatilojen, Jukkatalojen ja Saagatalojen tilintarkastajana. Raappana on toiminut myös vaikeuksissa olevan Lehto Groupin tilintarkastajana vuosina 2015-2020.
Talouselämä tavoitti Tapio Raappanan kommentoimaan Mammuttikodin tapausta.
Olet allekirjoittanut (21.11.2017) Pohjois-Suomen hirsitalokeskuksen/ Mammuttikodin tilinpäätöksen. Allekirjoituksen yhteydessä on maininta annetusta kertomuksesta. Onko tilintarkastuskertomus annettu tuolloin?
”Ei, ei, ei, ei, ei, ei”, Raappana sanoo.
Hänen mukaansa asiassa on tapahtunut virhe. Tilitarkastuskertomus on annettu vasta huhtikuussa 2019, Raappana vahvistaa.
Mistä virhe johtuu?
”Se on varmaan tullut, kun on tehty niitä.. En jaksa sitä muistaa. Se on varmaan ollut puhdas tekninen virhe”.
Tiesitkö tilinpäätöksen allekirjoittaessasi, että Mammuttikodin osakekaupasta käydään neuvotteluja?
”Muistaakseni siitä oli ainakin jotain puhetta”.
Oliko sinulla tiedossa marraskuussa 2017, että yrityksen myyntisaamisiin liittyy epäselvyyksiä?
”En jaksa muistaa”.
Onko allekirjoituksesi voinut johtaa Mammuttikodin ostajia harhaan?
”En usko. Tilintarkastuskertomus pitäisi aina nähdä. Tasemerkintä on mikä on, mutta ei se kerro mitään”, Raappana sanoo.
”Emme tiedä, kuinka kamalia tilanteet ovat olleet”
Loppusyksystä 2019 Mammuttikodin toiminta kävi mahdottomaksi. Yhtiö oli hyväksytty syyskuussa velkasaneeraukseen. Tuolloin velkaa oli 17 miljoonaa euroa.
30. lokakuuta 2019 Mammuttikoti hakeutui konkurssiin. Yhtiöllä oli konkurssihetkellä 40 työntekijää ja noin 100 talopakettiasiakasta, joiden projektit olivat kesken.
Oulun käräjäoikeus käsitteli Mammuttikodin konkurssipesän tilannetta joulukuussa 2021.
Konkurssipesän vahvistetussa jakoluettelossa näkyy paljon yksityisten henkilöiden nimiä, joiden hankkeista on löytynyt rakennusvirheitä tai ne ovat jääneet kesken.
Yhtiöön on teetätetty erityistilintarkastus. Pesänhoitaja, asianajaja Antti Latola asianajotoimisto Norrasta kertoo, että konkurssipesä on joutunut selvittämään noin 200 valmista tai keskeneräistä Mammuttikodin talopakettihanketta.
Niiden joukossa oli lukuisia vuosien takaisia tapauksia, Latola kertoo.
”Hoitamattomista reklamaatioista pääosa on ollut Suomessa, mutta tapauksia oli myös Ruotsissa. Jälkiselvitettäviä tapauksia on ollut tavallista enemmän”, hän sanoo.
Jakoluettelon perusteella tapausten summat vaihtelevat muutamista tuhansista aina yli 70 000 euroon.
”Emme tiedä yksityiskohtaisesti, kuinka kamalia tilanteet ovat asiakkaille olleet. On kuitenkin asiakkaita, jotka ovat maksaneet etupainotteisesti maksuja. Jos siihen vielä sattui joitakin virheitä korjattavaksi, niin ne ovat kovia paikkoja yksittäisen ihmisten kannalta”, hän pohtii.
Latolan mukaan asiakkaat ovat menettäneet rahansa lopullisesti, jos heidän saatavansa ovat kertyneet ennen syyskuun 2019 yrityssaneerausta.
Jos velat ovat kertyneet saneerausmenettelyn aikana, niin asiakkaat saavat osan takaisin. Summat jäänevät kuitenkin pieniksi.
Talouselämä tavoitti myös Mammuttikodin toimitusjohtajana osakekauppaan saakka työskennelleen Vesa Nylanderin kommentoimaan yhtiön tilannetta.
”Olen lomalla täällä valtamerellä. En pysty puhumaan”, Nylander sanoo ja katkaisee puhelun.
Jätä vinkkitieto
Voit lähettää juttuvinkin sähköpostitse osoitteeseen
[email protected] tai vaihtoehtoisesti salatussa Signal-sovelluksessa numeroon 0504380888. Vinkit käsitellään luottamuksellisesti ja yhteystietosi jäävät vain toimituksen tietoon.
Päivitys 21.12.2023 kello 11:55: Lisätty faktalaatikkoon täsmennys talotehtaista.
FAKTAT
Nimet
Nykyinen hirsitalovalmistaja Mammutti Talotehdas Oy, Mammuttihirsi Oy tai niiden vastuuhenkilöt eivät liity millään tavoin rikosepäilyihin.