Lasten kasvatuksesta

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

Crishelle
Neuvoja-Jack
Viestit: 571
Liittynyt: Su Tammi 10, 2010 7:29 pm

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja Crishelle »

Minä olen nuori äiti ja olen sitä mieltä, että kaikki hössötykset lapsen sosiaalistamisesta ja muusta saisivat jäädä. Nykyään lapsia pidetään liikaa maailman suurimpina ihmeinä (no sitähän ne tietysti ovat) mutta tarkoitan tällä sitä, että keksitään joka päivälle minuuttiaikataulu - viihdyttäminen, ulkoilutus ja muu tapahtuu kellontarkasti ja aletaan elää ainostaan lapsia varten. Yritetään väen vängällä kehittää itseään isänä ja äitinä ja laitetaan harrastuksiin joihin lapsi ei edes halua vain jotta saadaan tämä kehittymään.

En käsitä tätä itse lainkaan; lasten saaminen on maailmaamullistava ja ihmeellinen asia jokaiselle vanhemmalle, mutta miksi kaiken pitäisi olla vain lasta varten?? Maalaisjärkeä saa ja pitää käyttää; kodista on hyvä tehdä lapsiturvallinen ja lapselle on osoitettava kurin ja nuhteen lisäksi myös rakkautta. Lapsella on oltava se turvallinen koti ja paljon muita huolenpitoon liittyviä asioita, mutta minusta lapselle paras asia on ihan tavallinen arki. Jos se minusta riippuu, minun tyttärestäni ei tule pummia eikä hemmoteltua kakaraa. Kasvatus on kovaa työtä mutta on ihmeellinen asia saada kasvattaa jotakuta - ja jonain päivänä sitä olisi valmis vetämään itsensä jojoon kun toinen ei tottele mitään. :D

Mitä tulee kännykkäasiaan, olen ajatellut itse hankkia kännykän tyttärelleni kunhan tämä alkaa oleilla yksikseen kotona. Siitä en tiedä, koska tämä tapahtuu; tyttären kasvamisesta sekä henkisesti että fyysisesti se riippuu. Ja sekin naurattaa kun hölötetään että sen ja sen ikäistä lasta ei yksin kotiin pitäisi jättää. Minä olin pari tuntia yksikseni koulun jälkeen jo ekaluokalla, ehkä sitä pienempänäkin jos vanhemmat käväisivät äkkiä vaikkapa kaupassa eikä minulla koskaan ollut turvatonta oloa. Päinvastoin, lapsuudenkotini oli onnellinen ja vanhempani mitä välittävimpiä ja rakastavampia vanhempia. Nykyisin sitä vaan hössötetään aivan liikaa kaikesta. Normiarki ja normaali vanhemmuus riittävät vallan mainiosti. Aina ei tarvitse olla laatuaikoja, ohjelmia ja krumeluureja.
"You say stick to the highway. I say we should take my shortcut.
Why don't we just flip a coin?"
Saraneth
Armas Tammelin
Viestit: 76
Liittynyt: Pe Marras 11, 2011 9:20 am

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja Saraneth »

Sama täällä, en tajua miksei lasten kanssa voi elää rennosti ja tehdä mitä milloinkin ehtii, jaksaa tai mikä olis kivaa. Mulla on paljon tuttuja jotka tasan tarkkaan seuraa minuuttiaikataulua päiväunien, ruokailujen ja ulkoilujen kanssa. Ei onnistuis meillä. Välillä on päiviä ettei tehä mittää ja sekin voi olla ihanaa. :D Mun justiinsa 9-vuotta täyttävällä tytöllä on känny, ollu jo vuoden. Hää kulkee bussilla kouluun ja takasin ja sempä takia se hommattiin. Tyttö ei itse edes kännyä pyytänyt vaan tahdoin sen oman mielenrauhani takia. Siihen on myös kätsä soitella jos tyttö jää kotio esim kauppareissun ajaksi. Tuo 7v saa kännyn piakkoin, on erityislapsi ja kulkee taksilla ja siihen että oppii puhelinta käyttämää, voi mennä jonnin aikaa. Ite sain ekan kännyn kun olin 14v, veikan vanhan romun. :D

Meillä kakarat (2 isointa) saa myös pelailla tietsikalla, tietenkin kohtuudella. Kaupasta ei ruikuttamalla saa mitään, kun ovat kiltisti niin yllärinä saatan jotain kivaa ostaa. :) Sempä takia meitin apinat ei kaupassa kilju ja ruikuta. Leluja on kaapit ja lastenhuoneet täynnä, lahjana saatuja ja kirppareilta ostettuja, harvoin muuten vaan mitään leluja ostellaan. Ja täällä jostain vanhoista luovutaan ennenkun saa uutta tilalle.

Sopivassa määrin hemmottelua ja myös sitä luopumisen opettelua, eiköhän noista ihan kelpoja kasva. ;D

Terv. neljän ihanankamalan muksun kotiäiti :D
Avatar
Leidi
Sofia Karppi
Viestit: 402
Liittynyt: Ma Marras 14, 2011 11:07 am

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja Leidi »

Luunappia en koskaan muista saaneeni, mutta tukkapöllyä/tukistuksia paljonkin - ja aiheesta!
Varsinkin pienenä olin todellinen Pikku Myy, äkäinen ja itsepäinen tytöntyllerö. Saatoin sanoa vanhemmilleni vastaan ja kieltäytyä tottelemasta. Ensin seurasi varoitus, sitten tukistus. Tarpeen mukaan sain myös "koivunrieskaa" tai "vitsaa".
Muutamia kertoja olen myös saanut "tuppivyötä" takamukselleni.

Minua rankaistiin samoin kuin veljiänikin, mutta aivan syystä. Ylpeydellä voin sanoa, että meistä on kasvanut kelpo kansalaisia. Koulussa kukaan meistä ei koskaan ole saanut mitään rangaistusta, moitetta tai muuta vastaavaa. Päinvastoin, jokainen meistä on valittu vuorollaan erilaisiin luottamustehtäviin koulussa. Opettajatkin ovat sanoneet vanhemmillemme, että "teidän lapsista ei sitten koskaan kuulu mitään pahaa!".

Oppi on mennyt perille. En edes muista kuinka monta vuotta edellisestä tukistuksesta on. Muistan kuitenkin, kun viimeksi sain tuppivyötä. Olin silloin 10-vuotias.
Minkäänlaisia traumoja kurituksesta ei ole jäänyt.
Rakastan ja kunnioitan vanhempiani, ja olen kiitollinen siitä, että he ovat kasvattaneet meistä kunnon ihmisiä. Huonosti käyttäytyvä nykynuoriso on minusta mitä halveksittavimpaa. Itse olisin ilman kunnon kasvatusta todennäköisesti osa sitä.

Tarpeellinen kurinpito on hyväksi!


Kännyköistä sitten.
Itse sain ensimmäisen kännykkäni 10-vuotiaana, mutta vain siksi, koska pitkien koulumatkojen ja hieman epäluotettavien bussiaikataulujen takia yhteydensaanti vanhempiin oli välttämätön.
Sitä en ymmärrä, miksi kaikilla eskarilaisilla pitäisi olla oma puhelin.

Meillä homma toimi niin, että kun kaveri kilautti minulle ja pyysi kylään, minä kysyin ensin vanhempieni hyväksynnän kyläilyyn. Kun lupa myönnettiin ja kotiintuloaika sovittiin, minä hyppäsin pyörän selkään ja poljin n. 9km matkan kaverilleni. Siellä sitten vietin aikaa, kunnes kotiinlähtö tuli ajankohtaiseksi.
Tietysti joskus saatoimme käydä muuallakin kylillä hengailemassa, ei sitä vain sisällä istuttu. Koskaan en muista istuneeni koneella kaverini kanssa. Suurin osa ajasta vietettiin ulkona.
Sitten sitä poljettiin takaisin kotiin ja kotona oltiin tasan sillä sovitulla kellonlyömällä.

Päihteistä puheenollen, meidän kotiin sitä ei humalassa tultu koskaan. Eläessäni en ole nähnyt vanhempiani tai veljiäni humalassa. Kukaan perheenjäseneni ei myöskään polta tai käytä mömmöjä.
Joskus olen pohtinut, millainen olisi ollut reaktio, jos olisin tullut kotiin pikkupienissä.
Meillä alkoholista ja tupakasta on puhuttu lähinnä humoristiseen sävyyn näytellen kuinka joku oli kylällä "liikuttuneessa mielentilassa". Silti opin, että kännit eivät ole naurunpaikka.
Koskaan en olisi edes uskaltanut tulla kotiin tupakkaa poltettuani tai alkoa juotuani. Varsinkin äitini tarkkasilmäisyyden ja -nenäisyyden tuntien olisin kärähtänyt heti.

Milloinkaan en kuitenkaan ole tuntenut oloani mitenkään "kytätyksi". Sen nyt olen aina tiennyt, että äidiltä on turha koettaakaan salata mitään. Salaa ryypiskely tai kähyyttäminen ei olisi tullut mieleenikään!

Onneksi tarvetta moisiin ei koskaan ole ollut 8)
Tiina
Sherlock Holmes
Viestit: 7240
Liittynyt: Ti Touko 01, 2007 6:48 pm
Paikkakunta: Suomessa ollaan.

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja Tiina »

Tässäkin yksi hyvin kasvatettu lapsonen...

Opettajan "huorittelu" välitunnilla maksoi oppilaalle 500

Julkaistu: 29.05.2012 16:18

Välitunnilla opettajaa huoraksi haukkunut 16-vuotias poika joutuu maksamaan uhrilleen 500 euron korvaukset huutelusta.
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kunnianloukkauksesta myös minimaaliset 12 euron sakot.

Rikos tapahtui tammikuussa Viitaniemen yläkoulussa, Jyväskylässä.

Välitunninvalvojana toiminut naisopettaja havaitsi pihalla poikien muodostaman tiiviin ringin ja meni katsomaan, mistä on kysymys. Opettaja huomasi 16-vuotiaan olleen käärimässä sätkää.

Kun opettaja huomautti asiasta, poika sanoi: "Mene muualle siitä, v-tun huora!".

Opettaja huomautti, että hän voisi vetää pojan sanomisestaan oikeuteen. Tämä ei sätkänkäärijää hiljentänyt, vaan hän jatkoi: "Ja mä voin vetää sut hirteen".

Poliisin esitutkinnassa poika myönsi sanomansa, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Oikeussalissa hän myönsi jo, että kyseessä on kunnianloukkaus.

Uhkaus hirteen vetämisestä katsottiin enemmän kettuiluksi, joten syytettä laittomasta uhkauksesta ei tullut.

Nuorison kouluttamismielessä oikeusistunto oli onnistunut, sillä tapauksen käsittelyä oli sattumoisin saapunut seuraamaan joukko toisen jyväskyläläisen yläasteen oppilaita.

Olikohan tuo vaan sitä nuorison heittämää "läppää" vai peräti sitä "ihan vitun läppää"? :)
nuusku-nella
Adrian Monk
Viestit: 2745
Liittynyt: Pe Elo 06, 2010 9:14 pm
Paikkakunta: Etelämpi suomi

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja nuusku-nella »

^ Hyvä läppä oli joo.

Mua vissiin ärsyttää tänään vähän kaikki mutta mä oon todella ilonen että toi juttu meni oikeuteen ja poika joutu vastuuseen sanomisistaan. Ei mikään vakava rikos tietenkään mutta kyl varsinkin yläasteel opettajat on aikamoisii sylkykuppeja ja musta on hienoo et jossain näytetään myös mallia et niin ei sais olla.
SuBuTeX
Susikoski
Viestit: 41
Liittynyt: Su Elo 19, 2012 9:24 am

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja SuBuTeX »

Huh huh, olihan ketju. En jaksanu lukee kun sivulle 31 mutta..
Mikolla asiat on tehty ja tehdään näin ja näin joten kaikkien muidenkin ois suotavaa tehdä niin? Eiköhän kaikki oo jo nähny tässä ketjussa minkälaisia ihmisiä sen seurauksena kasvaa :evil:

Mun 70-luvulla syntynyttä miestä on kasvatettu todella kovalla kädellä ja mitä siitä seuras? 15vuoden vankilakierre. Vasta meidän seurustelun aikana pääsi siitä irti, viimesestä reissusta on nyt kuus vuotta ja uusia ei enää tule.
Mies on kiittäny mua siitä et oon saanu sen ajatteleen asioita erilain esim. väkivallasta ja siitä et se ei todellakaan oo sen vika että niitten faija on suoraan sanottuna kusipää.
Mä en pysty käsittää miten niiden mutsi on antanu kaiken sen tapahtua. Ajat oli sillon erilaiset mutta mulle se ei oo selitys että antaa nöyryyttää lastaan koko pienen iän. Kyllä huomaa et "kuri" on jättäny syvät jäljet. Oon tosi pahoillani mieheni puolesta, ei yhdelläkään lapsella pitäis olla noin paljon kärsimystä oman vanhemman takia. Varsinkin kun se vaikuttaa niin paljon miehen tunne-elämään edelleen.

Miehen isä kävi mun miehen päälle vielä vajaa 10vuotta sit mut mun mies pistikin sit ensimmäisen kerran kolmekymppisenä äijälle kunnolla vastaan ja sehän otti itsetunnolle niin ettei se oo puhunu pojalleen sen jälkeen mitään, mulle se on puhunu kerran 7vuoden aikana.. Mun mies kyllä haluais korjata välit vielä kun ehtii mutta faija on vaan niin jäärä että..
Tää sama isukki antelee toisen poikansa pikkutytölle luunappeja jos esim vahingossa kaataa maitolasin! Pitäiskö tollasta sit arvostaa?!

Haluisin kysyä Mikolta että mitä mieltä oot kun nyt sillä Kotkassa kaapatulla 8vuotiaalla oli kännykkä jolla sai soitettua apua. Oisko ollu parempi et tyttö ois jääny ilman apua vai miten sitä ois sit pitäny yrittää hankkia?

Mulla on saman ikänen pikkusisko jolla on kans kännykkä joka on koulun ajan suljettuna kotona. Sit kun on läksyt tehty jne sillä voi soittaa kaverille, isälle (asuu 30km päässä), isoveljelle (45km välimatkaa) tai vaikka mulle (150km välimatkaa). Pitäiskö sen polkee jopollaan vaikka tänne mun luo kun on asiaa? Äidillä kun on oma puhelin omaan käyttöön..
Mun pikkusisko on myös sanonu et sitä pelottaa illalla polkee yksin kotiin joten haluaa puhua sen matkan ajan jonkun, yleensä isänsä tai meiän mutsin kans.
Oisko parempi olla kotona vaan kun täällä Suomessa tulee pimeetä jo niin aikasin?

Entäs kun mun mutsi lainaa mulle tarpeen mukaan 20 tai joskus jopa 200e kuussa jonka maksan sit parin kympin koron kanssa takas, oonko pilalle hemmoteltu? Haluisin tietää :D

No joo, se siitä, ainahan jokaiseen joukkoon mahtuu näitä vähän hitaampiakin tyyppejä ;)
Vakavasti otettava nimimerkki?!
hipsulainen
Axel Foley
Viestit: 2383
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 2:29 pm
Paikkakunta: Lahti

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja hipsulainen »

http://www.iltalehti.fi/perhe/2012091916093919_pr.shtml

MTV3: Raakel Lignell komensi toisten lapsia - naapurit suuttuivat

Keskiviikko 19.9.2012 klo 10.01

Viulisti Raakel Lignell kertoo MTV3:lle saaneensa naapuriensa vihat niskaansa komentaessaan toisten lapsia.

Raakel Lignell sanoo MTV3:lle olleensa kova kasvattamaan myös muiden lapsia.

- On ollut sellaisia tilanteita, että naapuruston äidit ovat tulleet lankoja pitkin, kun olen komentanut heidän lapsiaan. Olen aina sanonutkin naapuruston vanhemmille, että jos meille tulee meidän ruokaa syömään, niin se on silloin meidän säännöt, Raakel kertoo MTV3:lle.

Raakelin mukaan hän toivoo, että myös hänen lapsilleen asetetaan säännöt heidän ollessa kylässä. Lasten kasvattamisvastuu kuuluu hänen mielestään kaikille.

- Se on ihan älytöntä, ettei kukaan saisi sanoa kenellekään mitään.

Lähde: MTV3

IL
Olet sietämätön tyyppi ja mielipiteesi ovat vääriä
Älä soita tänne enää koskaan - Ultra Bra
Lupu
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 100
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 1:11 pm

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja Lupu »

Ei se mikään ihme ole, etteivät monet vanhemmat kykene kasvattamaan lapsiaan, kun eivät he kykene kasvattamaan edes itseään. Sellaisia lapset kuin vanhemmat.

Lapsia on huomattavasti helpompi kasvattaa kuin itseään. Lastenkasvatus ei ole mitään metodeja tai kirjasta opittavia keinoja, vaan siinä kasvattaja välittää lapselle käyttäytymismalleja oman persoonansa kautta. Niinpä siis hyvä kasvatus alkaa itsetutkistelusta ja oman persoonan ja käyttäytymisen kehittämisestä. Esimerkiksi jos haluaa lasten oppivan puhumaan nätisti eikä huutamalla, niin ei tätä opeteteta heille huutamalla "turpa kiinni, puhukaa nätisti, perkeleen pennut".

Kuulostaako itsestäänselvältä? Sitä se ei todellakaan ole. Käytännön elämässä on melko harvinaista, että vanhempi tarkastelisi lapsensa kasvua/kasvuympäristöä ymmärtäen oman esimerkkinsä merkityksen.
Tiina
Sherlock Holmes
Viestit: 7240
Liittynyt: Ti Touko 01, 2007 6:48 pm
Paikkakunta: Suomessa ollaan.

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja Tiina »

Pikkupojilla hengenvaarallinen leikki - poliisit paikalle

Maanantai 26.11.2012 klo 17.48

Kolmea 12-vuotiasta poikaa epäillään vahingonteosta Hyvinkäällä.

Poikien leikki aiheutti sunnuntai-iltana vaaratilanteita kolmostiellä.

Pojat pudottelivat tien yli kulkevalta sillalta autojen päälle muun muassa multaa, ja ainakin kahdesta autosta rikkoutui tuulilasi. Poliisi tavoitti pojat paikalta hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen perusteella.

Tapahtumasta ilmoitettiin poikien vanhemmille sekä sosiaaliviranomaiselle.

Sellaisia mussukoita liikenteessä...

...ja tälläisiä toisaalla...

Pilkka vammaisesta oli liikaa - Shell pamautti K18-kiellon
Google Street ViewJulkaistu: 26.11.2012 14:23

Nuorisojoukko kiusasi muiden muassa kehitysvammaista poikaa tamperelaisella huoltoasemalla.


Nuorison käytös Sammon valtatien Shellillä Tampereella kärjisti tilanteen siihen pisteeseen, että huoltoasema on kieltänyt alle 18-vuotiaiden oleskelun Shellillä ilta- ja aamukuuden välillä.

- Kesällä täällä kävi tuttua porukkaa, ja homma hoitui juttelulla. Syksymmällä porukkaa tuli lisää, niitä oli välillä iltaisin monta pöydällistä. Sitten niiden hillitseminen rupesi käymään mahdottomaksi, kertoo esimies Juha Salonen Restel liikenneasemilta.

Porukka häiritsi muita asiakkaita huutelulla ja yleisellä mekastamisella.

Välillä huutelu meni jopa henkilökohtaisuuksiin. Salosen mukaan huoltoasema menetti asiakkaita metelöinnin takia.

Kun henkilökunnan ajasta suurin osa meni nuorison hillitsemiseen, päädyttiin ottamaan käyttöön 18 vuoden ikäraja.

- Siinä mielessä tämä on harmittava juttu, koska hehän ovat meidän tulevaisuuden asiakkaitamme. Olisimme halunneet heitä vähän ohjata, mutta se ei enää onnistu meidän resursseillamme, Salonen sanoo.


Naureskelu loukkasi

Eräs tapahtuma alkusyksystä sinetöi kieltokyltin huoltoaseman oveen.

- Silloin tänne tuli kehitysvammainen poika isänsä kanssa syömään. Siinä sitten ruvettiin vähän naureskelemaan. Siinä oli tunteet kuumina puolin ja toisin, Salonen kertoo.

Tapaus päättyi siihen, että henkilökunta puuttui tilanteeseen.
Salonen ei muista, tarvittiinko jopa vartijoita. Isä ja poika lähtivät suuttuneina asemalta.

- Se oli sellaista tyhmää naureskelua. Jos vähän heikompi-itsetuntoisia ihmisiä, se sattuu sitten aina.

Salonen ei osaa sanoa, kuinka kauan ikäraja on voimassa. Shellillä on ollut ikäraja ennenkin, mutta viime keväänä Restel teki päätöksen, ettei kieltoja enää käytettäisi. Sittemmin niitä on kuitenkin otettu käyttöön muutamilla asemilla.

Salosen mukaan muita keinoja hillitä nuorisoa ei oikeastaan ole.

- Meillä on niin pienet tilat, 60 paikkaa sisällä ja pieni terassi. Ei voi oikein ohjata, että olkaa te tuolla ja te tuolla, hän sanoo.

Asiasta kertoi ensin Tamperelainen.

Nuoriso sucks... :roll:
Crishelle
Neuvoja-Jack
Viestit: 571
Liittynyt: Su Tammi 10, 2010 7:29 pm

Re: Lasten kasvatuksesta.

Viesti Kirjoittaja Crishelle »

Meillä toimii se perinteinen, eli nurkkaan häpeämään jos jotain pahaa tekee tai sitten ei tule viikkorahaa eikä saa katsoa telkkaria. Ne ovat tarpeeksi pahoja rangaistuksia tyttärelle. Jos koulusta tulee jotain ikävää tietoon, annan tytön kuulla kunniansa saman tien. Naapurit tai aivan vieraatkin saavat vapaasti komentaa lastani, tulee itsekin sitä tehtyä vaistomaisesti. Oppiipahan tyttö kuuntelemaan muitakin aikuisia kuin minua tai isäänsä tai minun miesystävääni.

Mitä siitäkin tulisi jos lapsille ei enää saisi missään sanoa mitään?! Olen minäkin useita kertoja naapurin lapsille ärähtänyt jostain eikä vielä ole ketään vanhempaa tullut ovelle räksyttämään. Jos tulisi, saisi hyvin äkkiä lähdöt. Lapsia pitää ihmisinä kunnioittaa eikä tieten tahtoen mitään pahaa aiheuttaa, mutta ne ovat lapsia vielä kuitenkin, eivät tajua asioita samoin kuin aikuiset. Täälläkin on monia lapsia joiden vanhemmille se oma kaljakeissi tai ryyppyseura tai oma aika on pentujen tekemisiä tärkeämpää. Ei sen niin pitäisi mennä.

Tuo opettajillekin räksyttäminen on mennyt aivan naurettavuuksiin. Missä on terve järki?! Vaikka miten olisi oma kullannuppu ja maailman kahdeksas ihme, kuka tahansa lapsi voi nimitellä, kiusata tai tehdä muuta pahaa. Ei se, että kyseessä on jonkun tietyn ihmisen lapsi, kerro siitä lapsesta yhtään mitään tai siitä mitä tämä voi tai ei voi tehdä. Pitää olla realistinen käsitys omista mukuloista.

Ja muuten: olen tosi helpottunut että täällä on muitakin vanhempia joiden joka ikinen päivä ei mene minuuttiaikataululla. Arkisin meillä on selvä rytmi: aamulla kouluun ja iltapäivätoimintaan sen jälkeen, sitten kotiin, ruoka, läksyt ja sitten voi katsoa hetken telkkaria, mahdollisesti suihkuun ja sitten iltapala ja nukkumaan. Joinakin päivinä me ei tehdä mitään, ollaan vain ja löhötään mikäli ei ole mitään sovittuna. Ruoka-ajat on kuitenkin aina melkein samat. Mullakaan ei lapsena mitään minuuttiaikataulua ollut että kello kymmenen ulos ja 1h 12 min 45 sec päästä takaisin, äiti huuteli kyllä sisälle ja syömään.
"You say stick to the highway. I say we should take my shortcut.
Why don't we just flip a coin?"
VastarannanKiiski
Axel Foley
Viestit: 2443
Liittynyt: La Helmi 08, 2020 6:24 pm

Re: Lasten kasvatuksesta

Viesti Kirjoittaja VastarannanKiiski »

Hämmästelen suuresti miten valtava ero on suhtautumisessa perheväkivaltaan ja "koulukiusaamiseen". Lähisuhde se on luokkakaveruuskin ja uhri jää siihen jumiin, jos tekijät (kuten tässä) saavat uhrista otteen olemalla välillä vähän kavereita ja välillä todella raakoja. Jos tämänkin pätkän lukee, se todennäköisesti kuvaa erittäin hyvin nyt tapetun pojan tilannetta. Koskelan tapauksessa on aivan sama kaava kuin parisuhdehelvetissä koko ajan pahenevasta ja raaistuvasta väkivallasta, joka lopulta johtaa henkirikokseen. Psyykiset vammat ja käytös ovat samoja; salaamista, uskoa ja toivoa, että jollain tavalla saisi ne "hyvät" hetket pysyviksi.

Milloin lasten koulussa toisiinsa kohdistamaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan aletaan suhtautua sen vaatimalla vakavuudella? Puolisoille ei enää juurikaan taideta sanoa, että "älä välitä siitä haukkumisesta ja hakkaamisesta". Lapsi, paljon vajavimmin kyvyin sen sijaan jätetään selviytymään yksin, jopa vuosiksi. Parisuhdeväkivallassa kaiketi sovittelu katsotaan ongelmalliseksi, koska uhri ja tekijä eivät ole samassa valta-asemassa. Kouluissa kivakoulujen ja muun puitteissa kiusaajille annetaan mahdollisuus painostaa ja kiusata ja ivata vielä tämän sovittelun nimissä. Anteeksi, ollaan kavereita ja heti nurkan takana taas turpaan.
Suomen kouluissa tapahtuu joka helvatan päivä ihmisoikeusrikkomuksia ja rikoksia kenenkään siihen puuttumatta.


https://ensijaturvakotienliitto.fi/tuke ... vakivalta/

Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhutaan, kun henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan, lähisukulaistaan tai muuta läheistä ihmistä kohtaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavan ammattilaisella ja asiantuntijalla tulisi olla riittävä määrä tietoa ja taitoa tunnistaa ne tilanteet, joissa väkivaltaa esiintyy. Lisäksi on tärkeää osata ottaa väkivalta puheeksi sitä kohtaavan tai käyttävän ihmisen kanssa sekä tukea häntä avun hakemisessa. Tieto auttaa tunnistamaan väkivallan ja puuttumaan siihen, jotta perhe- ja lähisuhdeväkivalta ei jää jälleen kerran perheen tai läheisten yhteiseksi, hiljaiseksi salaisuudeksi. Vaikeneminen vain pahentaa asiaa ja jo asiasta puhuminen voi auttaa väkivallan kierteen katkaisemisessa.


Kaikki väkivalta on väärin ja ihmisoikeusrikkomus.

Väkivalta on myös rikos. Väkivalta on aina sellaista käyttäytymistä, joka pelottaa, loukkaa ja vahingoittaa. Väkivaltaa käyttävä tekijä haluaa kontrolloida ja hallita. Kuka tahansa voi joutua perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi: se ei ole kiinni sukupuolesta, iästä, koulutuksesta, varallisuudesta tai asuinpaikasta. Väkivalta voi olla hyvin näkyvää, tai se voi olla hyvin hienovaraista, vallankäyttöön ja sanavalintoihin piiloutuvaa.

Väkivalta asettuu helposti osaksi omaa arkielämää ja ihmissuhteita.

Väkivallalla on myös taipumus muuttua vakavammaksi. Ihminen tottuu väkivaltaan kaikissa sen monissa muodoissa. Siitä tulee osa elämää, arkipäiväinen asia, jonka kanssa opetellaan elämään ja selviytymään. Pelko on hyvin vallitseva ja merkittävä tekijä väkivallan leimaamissa perhe- ja lähisuhteissa. Väkivalta kaventaa ihmisen mahdollisuutta turvalliseen ja hyvään elämään.

Perheissä ja lähisuhteissa on hyvin erilaisia väkivallan muotoja. Väkivaltaa käyttävän ja sitä kokevan saattaa myös olla vaikeaa tunnistaa tilannetta väkivallaksi tai se halutaan pitää perheen tai lähipiirin sisäisenä salaisuutena. Tieto ja oikeiden toimintatapojen ymmärrys ovat siten oleellinen osa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohtaavan ammattitaitoa, jotta väkivallan kokijaa ja tekijää voidaan auttaa.


Perheväkivalta herättää usein ensimmäisenä mielikuvia fyysisestä väkivallasta. Tällöin väkivalta saatetaan ymmärtää pelkiksi mustelmiksi ja ruhjeiksi. Väkivalta ei kuitenkaan aina jätä fyysisiä, helposti tunnistettavia fyysisiä jälkiä, vaan väkivalta voi olla myös henkistä. Vallan väärinkäyttö ja toisen toistuva, tahallinen laiminlyöntikin ovat väkivaltaa.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan luonteeseen kuuluu, että väkivaltaisen perheen tai parin elämässä toistuvat tietyt vaiheet. Välillä menee paremmin, välillä huonommin. Tätä kutsutaan väkivallan kierteeksi. Ammattilaisen on tärkeää ymmärtää, ettei tilanne ole välttämättä paranemassa tai menossa ohitse, vaan vuorossa voi olla ns. suvantovaihe ennen tilanteen uudelleen pahentumista. Jo asiasta puhuminen voi auttaa väkivallan kierteen katkaisemisessa, sillä vaikeneminen vain pahentaa asiaa.
poepporoo
Theo Kojak
Viestit: 1122
Liittynyt: Su Touko 05, 2013 10:22 am

Re: Lasten kasvatuksesta

Viesti Kirjoittaja poepporoo »

UusiPrometeus kirjoitti: La Joulu 19, 2020 1:21 am
Harmaasusi kirjoitti: La Joulu 19, 2020 12:26 am
UusiPrometeus kirjoitti: Pe Joulu 18, 2020 11:35 pm Tosiaan, miksi puhutaan niin paljon siitä miten heikompia voidaan suojella pahalta, ikään kuin tällainen pahuus olisi jotenkin vakio. Voitaisiin ennemmin miettiä mikä saa kolme nuorta miestä noin päästään sekaisin.

- empatiattoman käytöksen ihannointi
- Kavereina muita samanlaisia mulkkuja
- Opettajat, vanhemmat ja muut aikuiset mahdollistaneet ja rohkaisseet häiriökäytöstä
Keskittyisin näihin.
Puuttuminen on tehty äärimmäisen vaikeaksi.
Hyvin varhain jo näkee, ketkä koululuokasta kantavat mitäkin roolia. Tosin ikävä kyllä liian usein opettajat ja muu koulun henkilökunta eivät näe. Kiusatun ajatellaan tavalla tai toisella olevan itse syyllinen siihen että häntä kiusataan. Kiusaamista ei nähdä eikä sen rakennetta ymmärretä, joten sen annetaan jatkua. Siihen vaan kerta kaikkiaan ei puututa tarpeeksi ja piste. Miksi? Koska empatiakyvyttömyys ja pelko vastuun ottamisesta ja siitä, että on itse jotenkin erilainen tuodessaan esiin sellaista, mitä muut eivät näe.
Näin tämä sitten kertautuu aina vaan, sukupolvesta toiseen.
Miksi - koska aikuiset itsekin ovat kiusaajia ja näyttävät esimerkkiä inhottavaan käytökseen tälläkin palstalla. Avainsana onkin vastuu. Vastuunotto omasta käytöksestä on nykyään täysin aliarvostettu arvo. Anonyymi ympäristö mahdollistaa törkeimmän mahdollisimman öyhöttämisen, ja siitä otetaan ihan kaikki irti. Ja nuoret käytännössä elävät sosiaalisessa mediassa, joka on täysi paskakaivo ja ihmisten huonoimpien käytösmallien kollaasi. Tottakai he kasvattavat itsestään täysiä hirviöitä, aikuisten mallin mukaan.

Kyllä olisi ihan perus käytöstavoille ja inhimilliselle toiminnalle kysyntää joka porukassa.

Vastuun ja vapauden tasapaino kasvatuksessa, koulutuksessa, ja ylipäätään koko kulttuurissamme on arvona täysin väheksytty - kaikki haluavat vapauden sanoa ja tehdä mitä vain, ja myöntää vapauden myös muille tehdä mitä vain, mutta eivät ole valmiita kantamaan vastuuta tai vaatimaan sitä muilta. Tämä on perimmäisin ongelma kaikessa mikä nykyajassamme on pielessä.

Lapsilla on nykyään valtavat vapaudet olla ja mennä, ja vanhemmat, aikuiset, opettajat ja viranomaiset myöntävät sen heille kernaasti. Mutta ovatko lapset kykeneviä kantamaan vastuun omasta kehityksestään samassa suhteessa? Sanon että eivät, ja siksi vapautta on rajoitettava.

Kouluille eli opettajille on suotava suuremmat valtuudet puuttua ja rankaista, ja oikeaoppinen rankaisemisen taide tulee sisällyttää osaksi opettajien koulutusta. Palkkoja on nostettava, koska vastuu maksaa aina. Sama varhaiskasvatuksessa.

Jos oikeasti haluamme että jotkut kasvattavat lapsistamme ihmisiä eivätkä vain siedä 9t päivässä sitä että lapsemme kasvattavat itsestään ja toisistaan hirviöitä heidän silmiensä alla, meidän pitää huolehtia siitä että rankaisu- ja vastuuttamismenetelmät ovat oikeat, ja että palkkaus houkuttelee ammattiin vastuunkantoon kykeneviä, kunnianhimoisia ihmisiä. Lisäksi työympäristön on oltava houkutteleva - jättimäiset peruskoulut ovat ympäristönä todella stressaavia lapsille ja aikuisille.

Varhaiskasvatuksella ja kouluilla saataisiin tasapainotettua väkivaltaa ja syrjintää suosivia vaikutteita, joita saadaan somesta ja kotoa.


Ja niin Lily O., äidin ja isän syli on se tärkein paikka, minne jokaisen tulisi päästä, ja jossa jokaiselle selviää, mikä on oikein ja mikä on väärin. Äidin ja isän sylissä maailma perustuu lohtuun, läheisyyteen, empatiaan, ja on yksinkertainen ja hyvä. Niin monella ei siellä syleissä ole paikkaa.

Murhattu poika ei sinne syliin pääse enää ikinä.
Tässä viestissä oli kaikki oikein, myös lainatut ja viitatut jutut. Hyvä te! Sitä kuria ei "voida" palauttaa opettajille ja muille kasvattajille, koska pelätään ja epäillään näiden käyttävän valtaansa väärin? Mutta pystyyhän sitä valtaa käyttämään väärin nykyäänkin, varsinkin yksin työskennellen. Ei ole siis aukotonta systeemiä. Pitäisi ajatella sitten vähemmän haitan periaatteella ja mistä olisi enemmän hyötyä ja useammalle? Miksi näin ei tehdä? Onko se juuri tuo pelko vastuunottamisesta moraali/etiikkakysymyksissä? Varsinkin jos pitäisi asettaa epämiellyttäviä rajoja ihmisille? Vapauksien antaminen kaikille kaikessa luottaa ihmisen omaan viisauteen ja hyvyyteen. Tämä toimisi ideaalimaailmassa mutta ei tässä, missä me elämme. Täällä on epätäydellisyyttä, nuoruutta ja vajavaisuutta.
How do you hold a moonbeam in your hand?

-The Sound Of Music - Maria (The Nuns)-
VastarannanKiiski
Axel Foley
Viestit: 2443
Liittynyt: La Helmi 08, 2020 6:24 pm

Re: Lasten kasvatuksesta

Viesti Kirjoittaja VastarannanKiiski »

No, eikö se vapaa kasvatus ja itseohjautuvuus sitten toiminutkaan. :mrgreen:
Varakkaampienkin perheiden lapset saattavat olla tunnetasolla laiminlyötyjä ja viettää hyvin vähän aikaa vanhempiensa kanssa, tai muidenkaan aikuisten. Mistä ihmeestä he edes voisivat oppivat normaalit moraalikoodit ja tunnetaidot, jos niitä ei arkisessa yhdessäolossa opetteta pienestä pitäen? Kasvattajina ovat pelit ja nettimaailma ja toisten (samanlaisten) lasten seura. Eiköhän tappotalkoot jatku; saattaa hyvinkin olla isollakin osalla teineistä sama mielenmaisema kuin näillä Koskelan tappajilla.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/034a ... 7942b75402
Teinien väkivallanteot nousivat otsikoihin – professori näkee taustalla huolestuttavan trendin: ”Tarvitaan rajoja ja ohjausta”
Tänään klo 7:02
Helsingissä on tapahtunut kuluvana vuonna useampi henkirikos tai henkirikoksen yritys, joista epäillään alaikäistä

Helsingin Koskelassa tapahtunut 16-vuotiaan epäilty murha on järkyttänyt ihmisiä syvästi.
Vakava tapaus on herättänyt myös runsaasti keskustelua nuorten tekemästä väkivallasta ja henkirikoksista.
Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professorin mukaan huolenpidon ja ohjauksen puute ajaa nuoria väkivaltaisiin tekoihin.



Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professorin Riittakerttu Kaltialan mukaan nuorten tekemä väkivalta ja rikokset kertovat riittämättömästä valvonnasta ja huolenpidosta yhteiskunnassa.

Kaltiala pitää huolestuttavana sitä, että Suomessa on ajateltu, että nuoret tarvitsisivat enemmän oikeuksia.

– Yhteiskunnassa on jo pitkään ollut useita trendejä, joiden seurauksena nuoret saavat vapauksia ja oikeuksia ilman velvollisuuksia, ohjausta ja huolenpitoa. Osa nuorista ei siinä tilanteessa osaakaan itse ohjata omaa kehitystään sosiaaliseen ja sopeutuneeseen suuntaan, Kaltiala kertoo.

Esimerkiksi Kaltiala ottaa sen, että Suomessa on tehty pitkällä aikavälillä runsaasti sen suuntaisia linjauksia ja säädöksiä, että vanhempien ei tule liikaa puuttua lastensa elämään. Yhä nuorempien oikeudeksi katsotaan itsemääräämisoikeus ja oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen vanhemmille.

Kaltialan lisäksi yhteiskunnalliseen keskusteluun on osallistunut myös moni muu viranomainen. Kaltiala vastaa Iltalehden kysymyksiin sähköpostitse.

Helsingin poliisilaitoksen rikosylitarkastaja Jonna Turunen kirjoitti blogikirjoituksessaan perjantaina, että murhaepäilyllä on yhteiskunnallinen merkitys. Sen lisäksi, että kyseessä on äärimmäisen vakava rikosepäily ja suuri tragedia läheisille.

Lisäksi sisäministeri Maria Ohisalo kertoi Helsingin Sanomille, että perjantaina esiin tulleet uudet tiedot epäillystä murhasta kertovat huonovointisuuden kasautumisesta.

Alaikäisten henkirikoksia paljon

Väkivaltaisen käytöksen taustalla voi olla monia eri syitä.

Kaltialan mukaan nuoren polku vakavaan väkivallan tekoon on pitkä ja koostuu yksilöllisistä riskitekijöistä, kuten temperamentista, traumaattisista tapahtumista, mutta myös tilannesidonnaisista tekijöistä, kuten päihteistä ja tyhmyyden tiivistymisestä kaveriporukassa.

Helsingissä on tapahtunut kuluvana vuonna useampi henkirikos tai henkirikoksen yritys, joista epäillään alaikäistä. Osaan tapauksista liittyy poliisin mukaan useampi kuin yksi epäilty.

Ensimmäinen epäilty tapon yritys oli helmikuun lopussa Helsingin Sörnäisissä. Tapauksessa kahta poikaa epäillään kolmannen pojan tapon yrityksestä.

Toinen epäilty tapon yritys oli toukokuussa Pitäjänmäessä lenkkipolulla, jossa 17-vuotias nainen alkoi lyödä itselleen tuntematonta 67-vuotiasta vastaantulijaa mattoveitsellä pään alueelle.

Lokakuun lopussa Helsingin käräjäoikeus vangitsi 15-vuotiaan tytön todennäköisin syin epäiltynä poliisimieheen kohdistuneesta murhan yrityksestä Helsingin keskustassa.

Lokakuun lopussa Helsingin Vallilassa tapahtui henkirikos, jossa epäillyt ovat alaikäisiä. Teosta epäillään kolmea poikaa, jotka ovat 16- ja 14-vuotiaita.

Kaltiala myöntää, että tänä vuonna on tapahtunut poikkeuksellisen paljon vakavia väkivaltarikoksia, joista epäilty on alaikäinen.

– Vaikea silti sanoa, edustaako tämä jonkin trendin alkua vai jääkö piikiksi, toivottavasti jää.
Nuorisopsykiatrian professorin mukaan nuori arvottaa enemmän ikätovereidensa mielipiteitä kuin tietoa riskeistä.Nuorisopsykiatrian professorin mukaan nuori arvottaa enemmän ikätovereidensa mielipiteitä kuin tietoa riskeistä.
Nuorisopsykiatrian professorin mukaan nuori arvottaa enemmän ikätovereidensa mielipiteitä kuin tietoa riskeistä. Pasi Liesimaa
Nuoren vastuu hämärtyy

Eivätkö nuoret sitten ymmärrä tekojensa seurauksia ja siksi ajautuvat väkivaltaisiin tekoihin ja jopa rikoksiin?

– Nuori kykenee kyllä älyllisen kehityksensä puolesta ymmärtämään, mitä seuraamuksia väkivallalla on ja erottamaan oikean ja väärän. Tunnehallinta ja käyttäytymisen kontrolli eivät kuitenkaan riipu pelkästään älyllisestä ymmärryksestä, Kaltiala sanoo.

Nuoret siis ymmärtävät riskejä ja vaaroja teoriassa, mutta tilanteen ollessa niin sanotusti päällä nuori arvottaa enemmän ikätovereidensa mielipiteitä kuin tietoa riskeistä.

– Joukossa tyhmyys myös tiivistyy ja tehdään suurempia typeryyksiä kuin yksin. Siksi nuoret tekevät rikoksia yleensä porukassa. Kun monta on tekemässä, vastuu ei ikään kuin tunnu olevan itsellä. Eli ikätoverien hyväksyntä vetää jatkamaan toimintaa ja vastuukokemuksen hämärtyminen ei hillitse, Kaltiala kertoo.
Ohjausta ja rajoja

Varhainen puuttuminen on Kaltialan mukaan ensisijaisen tärkeä keino ehkäistä nuorten tekemää väkivaltaa.

– Nuori tarvitsee riittävästi tukea, arjessa huolenpitoa, ohjausta ja rajoja antavaa vanhemmuutta.

Myös poliisiylitarkastaja Turunen vaati blogikirjoituksessaan, että lapsia ja nuoria pitää tukea ennalta ehkäisevästi.

– Kuitenkaan kaikkea ei voida pehmein keinoin estää, vaan tarvitaan paljon tehokkaampia otteita, ihan kaikilta viranomaisilta, joka käänteessä, Turunen kirjoitti.

Samoilla linjoilla on myös Kaltiala, joka painottaa kodin ja viranomaisten mutkatonta yhteistyötä.

– Sosiaalisen kehityksen haasteet tulee huomata varhain, ja niihin tarjota asianmukaista tukea. Jos vanhempien voimavarat eivät tahdo riittää lapsen kanssa, tarvitaan pitkäaikaista vanhemmuuden tukea. Jos perhetilanne tuottaa traumaattisia kokemuksia, tarvitaan lastensuojelun toimenpiteitä.
Aave Valo
Armas Tammelin
Viestit: 86
Liittynyt: Pe Elo 30, 2019 9:30 am

Re: Lasten kasvatuksesta

Viesti Kirjoittaja Aave Valo »

Miksei viranomaisten toimesta ei puhuta siitä, että osa nuorista on vaan kaiken läheisyyden, huolenpidon ja rajojen tuolla puolen. On paljon täysin holtittomia nuoria jotka eheytyy ainoastaan Gulagilla uraania louhimalla.
VastarannanKiiski
Axel Foley
Viestit: 2443
Liittynyt: La Helmi 08, 2020 6:24 pm

Re: Lasten kasvatuksesta

Viesti Kirjoittaja VastarannanKiiski »

Aave Valo kirjoitti: Ma Joulu 21, 2020 2:39 pm Miksei viranomaisten toimesta ei puhuta siitä, että osa nuorista on vaan kaiken läheisyyden, huolenpidon ja rajojen tuolla puolen. On paljon täysin holtittomia nuoria jotka eheytyy ainoastaan Gulagilla uraania louhimalla.
Varmaankin näin.
Teini-iässä ollaan jo auttamatta myöhässä. Kasvatuksen pitäisi siinä vaiheessa olla jo valtaosin tehty. Jos alat vasta syksyllä kitkeä porkkanapenkkiä tai pottumaata, sato on auttamatta kehno ja rikkaruohot vallanneet tilan. :mrgreen: Ehkäpä lapsukaistenkin sieluista pitäisi kitkeä henkiset rikkaruohot ja vaalia sitä, minkä toivoo vahvistuvan. Hommaan valmistautuminen alkaa heti kun kylvöt on tehty.

Osalla vanhempia saattaa olla melkoinen yllätys, kun oma lapsi paljastuu, siis kunnolla paljastuu ilman asian väistelymahdollisuutta,hirviöksi ja kykeneväksi henkirikokseen. Vähän omilleen jätetyt lapsethan saattavat näennäisesti pärjätä vuosia suht hyvin, yhteistä aikaa vanhempien ja lapsien kesken on koko ajan vähemmän, laiskuuttaan ja mukavuuden haluaanvanhemmat ovat ehkä sulkeneet silmänsä ja uskoneet penskojen selitykset menemisistä ja tulemisista.. Sitten silmät avautuu ja se pikkupallero on muuttunut varastelevaksi gansteriksi, jolla on vakava sekakäyttöongelma, kyseenalainen kaveripiiri ja pahimmillaan edessä läpällä tehdyn henkirikoksen jälkiseuraamukset.
Vastaa Viestiin