Venäjä-mielisellä agendalla valtuustoon
Vasemmistoliiton Katja Marova ja Ivan Deviatkin ovat tiettävästi Suomen ensimmäiset Venäjä-mielisyydellä kampanjoineet poliitikot. He menivät läpi kevään alue- ja kuntavaaleissa.
7:00
Lue tiivistelmä
Vasemmistoliiton ehdokkaat Katja Marova ja Ivan Deviatkin menestyivät yllättävästi Etelä-Karjalan alue- ja kuntavaaleissa.
He järjestivät suljettuja venäjänkielisiä vaalitilaisuuksia ja kampanjoivat Venäjä-mielisellä agendalla.
Vasemmistoliiton mukaan heidän ei olisi pitänyt olla ehdolla.
Huhtikuun vaaleissa Marova pääsi 653 äänellä Etelä-Karjalan aluevaltuustoon ja Deviatkin 541 äänellä Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon, johon vasemmistoliitto sai näiden ääniharavien ansiosta kolme paikkaa aiemman yhden sijaan.
Venäläiskaksikon menestys oli poikkeuksellista.
– Eri vaaleissa ääniä tietysti keskitetään, mutta tämä on minun korviini hyvin uutta, sanoo politiikan tutkija Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.
Kun Nyyssönen kymmenisen vuotta sitten valvoi Itä-Suomen yliopistossa suomenvenäläisten poliittista aktiivisuutta käsitellyttä lopputyötä, tilanne oli täysin toinen.
– Vaikka venäläisiä oli tuolloin Suomessa noin 70 000, heitä oli hyvin vaikea saada haastateltavaksi eikä heitä ollut puolueiden listoilla. Moni asia näyttää muuttuneen helmikuun 2022 jälkeen, sanoo Nyyssönen.
Nyt venäjänkielisiä on Suomessa noin satatuhatta, joista suuri osa on etnisiä venäläisiä. Politiikassa he eivät kuitenkaan ole yltäneet Marovan ja Deviatkinin kaltaiseen menestykseen. Heitä voi pitää Suomen ensimmäisinä Venäjä-mielisellä agendalla vaaleissa läpi päässeinä poliitikkoina.
Kaksikko onnistui puhuttelemaan äänestäjiään venäjänkielisiä yhdistävällä teemalla kuten itärajan sulun vastustamisella, vaikka se ei kuulu kuntapolitiikan piiriin.
Keitä Marova ja Deviatkin oikein ovat?
Pietarilainen Marova, 41, on sotilassuvusta. Hänen isänsä taisteli Venäjän joukoissa muun muassa vuonna 1994 alkaneessa Tshetshenian ensimmäisessä sodassa. Marovalla on lapsi venäläisen miehen kanssa.
Katja Marova. Kuva: Etelä-Karjalan vasemmistoliitto
Marova oli jo 2000-luvulla vaihto-opiskelijana Suomessa. Vuodesta 2010 hän on asunut Lappeenrannassa, missä myös valmistui tradenomiksi. Marova työskentelee taloushallintotehtävissä erä- ja metsästystarvikkeita myyvässä venäläisten perustamassa verkkokaupassa. Lisäksi hän opiskelee Lappeenrannan LUT-yliopistossa.
Marova on kertonut, että häntä viehättivät Suomen rauhallisuus, vapaus ja kehittymismahdollisuudet.
Politiikkaan Marova lähti syksyllä 2021 ja pääsi Lappeenrannassa varavaltuutetuksi sekä Etelä-Karjalan vasemmistoliiton taloudenhoitajaksi. Nyt hän on Etelä-Karjalan vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.
Marova on tiettävästi kerran, syksyllä 2022 Etelä-Saimaa-lehden haastattelussa sanonut tuomitsevansa Venäjän hyökkäyssodan. Hän on kuitenkin myös vaatinut Venäjän näkökulmien – kuten Nato-laajentumisen pelon – huomioimista.
Ivan Deviatkin, 34, on kotoisin pienestä Pestovon kunnasta Pietarista kaakkoon. Lapsuus oli hänen mukaansa niukka ilman juoksevaa vettä tai sisävessaa, ja Neuvostoliiton romahtaminen vaikeutti elämää.
Deviatkin on kiittänyt äitiään, joka kasvatti neljä lasta vaikeissa oloissa ja saattoi palkkapäivänä ostaa 1990-luvun niukkuudessa harvinaisia banaaneja.
Pietarissa diplomi-insinööriksi opiskellut Deviatkin valmistui tekniikan tohtoriksi Lappeenrannan LUT-yliopistosta 2017. Hän on töissä Imatralla suuressa metsäteollisuusyhtiössä ympäristövastuullisuuspäällikkönä, ja hänellä on venäläinen puoliso ja yksi lapsi.
Deviatkin aloitti poliitikkouransa viime syksynä Sdp:ssä, mutta kun hän IS:n haastattelussa kieltäytyi tuomitsemasta Venäjän hyökkäyssotaa, puolue heitti Deviatkinin ulos ja hän siirtyi vasemmistoliittoon.
– En voi julkisesti tuomita sotaa, koska en voi asettaa itseäni tai poikaani vaaraan. Kun matkustan seuraavan kerran Venäjälle, voisin päätyä vankilaan, hän selitti Etelä-Saimaa-lehdelle.
Marovan ja Deviatkinin nimet alkoivat tulla tutuiksi sen jälkeen, kun Suomi oli marraskuun lopussa 2023 sulkenut itärajan Venäjän hybridivaikuttamisoperaatioiden takia.
Kaksikko oli joulukuussa 2023 perustamassa Aleksanterinliitto-yhdistystä, jossa Deviatkin oli varapuheenjohtajana ja Marova taloudenhoitajana.
Aleksanterinliitto vaatii rajan avaamista ja tekee valituksia, kanteluita ja oikaisuvaatimuksia esimerkiksi ministeriöihin, oikeusasteisiin, Euroopan ihmisoikeusasiamiehelle ja YK:hon venäläisten syrjinnästä Suomessa.
Marraskuussa Marova kuitenkin erotettiin Aleksanterinliitosta, kun hänen kerrottiin arvostelleen yhdistyksen aktiivin esittämiä, seksuaalivähemmistöjen vastaisia kommentteja. Tuen osoituksena myös Deviatkin erosi yhdistyksestä.
Kaksikko kuitenkin jatkoi Venäjä-mielistä toimintaa Etelä-Karjalassa, ja Aleksanterinliittokin kelpuutti heidät keväällä 35 vaaliehdokkaan suosituslistalle, jossa oli itärajan ”välitöntä avaamista laillisille matkustajille” vaatineita alue- ja kunnallisvaaliehdokkaita.
Listan 35 nimestä vasemmistoliittoa edusti neljä ja peräti 21 Kreml-myönteistä Vapauden liittoa. Listan ehdokkaista 7 pääsi läpi alue- ja kuntavaaleissa.
Deviatkinin ja Marovan näkyvä teema rajakysymyksen ohella on väitetty Suomessa venäläisiin kohdistuva russofobia. Sitä tuntuu heille edustavan myös Venäjän valtion arvosteleminen tai Ukrainan tukeminen.
– Aina kun suomalainen sanoo ”slava Ukraini”, se tarkoittaa, että vihaan sinua, et ole tervetullut baariin, kaupunkiin, maaseudulle, Marova kirjoitti Facebookissa.
Marova sai julkisuutta myös jaettuaan Facebook-postauksen, jossa arveltiin Butshan verilöylyn uhrien ehkä olleen venäläisiä ja jopa koko verilöylyn olleen Ukrainan lavastus.
Sittemmin Marova on esiintynyt sosiaalisessa mediassa hillitymmin, mutta hänen ja Deviatkinin seuraajat ovat ärhäköitä Kremlin propagandan toistajia.
Esimerkiksi toukokuussa Suomessa asuva venäläisnainen kommentoi Deviatkinin Facebook-postausta kirjoittamalla, että suomalaisia pitää muistuttaa Itä-Karjalan keskitysleireistä, Leningradin piirityksestä ja siitä, ettei Suomessa olisi kouluja ja sairaaloita ilman Venäjän keisari Aleksanteria. Deviatkin peukutti naisen kommenttia.
Huhtikuussa Deviatkin kertoi auttaneensa Lappeenrannassa yli 150 venäläisvanhusta eläkeasioissa tilaisuudessa, jossa myös jaettiin Venäjän suurlähetystön muistomitaleita toisen maailmansodan eli venäläisittäin suuren isänmaallisen sodan 80-vuotispäivän kunniaksi.
Ylen mukaan Deviatkin on sosiaalisessa mediassa myös haukkunut Suomen kärkipoliitikkoja pettureiksi.
Cultura-säätiön teettämän, venäjänkielisten asenteita selvittäneen kyselytutkimuksen mukaan venäjänkieliset Suomessa eivät ole yhtenäinen joukko, mutta heidän näkemyksensä eroavat selvästi koko väestön keskimääräisistä näkemyksistä.
Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että venäjänkieliset esimerkiksi suhtautuvat kriittisemmin Venäjä-pakotteisiin ja Ukrainan tukemiseen, ja heidän luottamuksensa suomalaisiin instituutioihin, kuten mediaan, on vähäisempää kuin suomalaisilla keskimäärin.
Myös Marova ja Deviatkin arvostelevat voimakkaasti Suomen mediaa.
Eilina Gusatinskyn mukaan tämä ei ole yllättävää: Venäjällä ja monissa entisen Neuvostoliiton maissa tiedotusvälineet ovat usein poliittisia, eikä niitä pidetä riippumattomina tiedonvälittäjinä.
– Jos tämä lähtökohta siirtyy mukana Suomeen, myös suomalainen media voidaan tulkita osaksi valtakoneistoa – ei sen kriitikoksi. Tällöin ehdokkaiden taustojen tai toiminnan julkinen käsittely voidaan kokea henkilökohtaisena hyökkäyksenä.
Toisaalta kyse voi Gusatinskyn mukaan olla myös tietoisesta strategiasta, jolla vahvistetaan vastakkainasettelua, aktivoidaan tukijoita ja kyseenalaistetaan kriittisiä kysymyksiä esittävät lähteet.
Ovatko Lappeenrannan noin 3 400 venäjänkielistä niin syrjittyjä kuin Marova ja Deviatkin väittävät? Kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan kaupungin valmiusjohtotyöryhmä käsittelee säännöllisesti myös väestöryhmien suhteita ja jännitteitä.
– Minkäänlaista viestiä erityisistä jännitteistä esimerkiksi päiväkodeissa tai kouluissa ei ole. Myös kaupungissa olevien venäläisten ja ukrainalaisten välit ovat hyvät. Asiat ovat siinä mielessä menneet hyvin, hän sanoo.
Sallinen pitää suhtautumista venäläisiin luontevana, sillä heitä on ollut Etelä-Karjalassa vuosikymmeniä. Hän sanoo kotoutumisen olevan myös maahanmuuttajan omalla vastuulla.
– Vaikka välillä voi olla vaikeaa, nähdäkseni Suomessa mahdollisuudet opiskeluun ja työskentelyyn ovat pääosin hyvät. Kotoutuminen on vastavuoroinen prosessi, ja uhriutumisesta pitäisi päästä eroon.
Toisaalta Sallisen mukaan on tärkeää olla provosoitumatta Venäjä-mielisten toiminnasta.
Lappeenrannassa muut valtuustopuolueet näyttivät vasemmistoliitolle heti vaalien jälkeen kaapin paikan. Puolue eristettiin neuvotteluista, eikä se saanut ainuttakaan merkittävää luottamustehtävää kaupunginhallituksesta tai lautakunnista.
Kaupunginjohtaja Sallinen sanoo kaupungin seuraavan tilannetta tarkasti ja esimerkiksi huolehtivan siitä, ettei kriittistä tietoa valu vääriin käsiin. Sallinen toivoisi vasemmistoliiton ottavan kantaa poikkeuksellisten ehdokkaidensa toimiin, mutta puoluejohto on vähäsanainen.
Puoluesihteeri Anna Mäkipää ei anna haastattelua, vaan lähettää IS:lle tekstiviestin. Sen mukaan päätös ottaa Marova ja Deviatkin puolueen listoille oli virhe, ja nyt selvitetään, miten virheen toistuminen estetään.
– Näiden ihmisten ei olisi pitänyt olla ehdolla, hän toteaa.
