https://www.hs.fi/feature/art-2000012125084.htmlTuhansien eurojen opiskelupaikka Suomesta on joillekin tulijoille jopa haitaksi, sanoo asiantuntija
Rahattomat ulkomaalaiset opiskelijat altistuvat Suomessa hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle, sanoo koordinaattori Venla Roth.
”Velkaantuneille, täysin toisen elintason maista tuleville ei välttämättä ole aina parhaaksi, että he saavat tulla Suomeen”, hän kommentoi.
Lupaehtoja aiotaan kiristää.
17:00
Suomeen on syntynyt huolestuttava halpatyövoimalle ja riistolle altis väestöryhmä, sanoo Venla Roth. Hän on oikeustieteen tohtori ja valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.
Roth tarkoittaa EU:n ulkopuolelta Suomeen maksullisille englanninkielisille linjoille tulleita opiskelijoita ja heidän perheenjäseniään. Eniten tulijoita on ollut Bangladeshista, Nepalista, Sri Lankasta ja Pakistanista.
Moni on velkaloukussa, koska lukuvuosimaksut maksavat tuhansia, jopa kymmeniätuhansia. He etsivät Suomessa epätoivoisesti töitä. He eivät ole oikeutettuja opinto- tai asumistukeen.
HS kertoi aiemmin tänään sunnuntaina kolmesta Suomeen tulleesta opiskelijasta. Heitä ovat hyväksikäyttäneet esimerkiksi ravintola-, metsä- ja hyvinvointialan yrittäjät. Voit lukea jutun tästä.
Venla Roth kertoo saavansa koko ajan tätä ryhmää koskevia viestejä turvallisuusviranomaisilta, hyvinvointialueilta, oppilaitoksilta, järjestöiltä ja kirkon diakoniatyöstä.
Työtä tai asuntoa hakeneet opiskelijanaiset ovat kohdanneet seksuaalista väkivaltaa. Aasiasta ja Afrikasta tulleita lapsiperheitä elää varattomina jaetuissa ja kalustamattomissa asunnoissa.
Rothista koulutukseen perustuvan maahanmuuton lisäämisessä on ollut hyvät aikeet. On haluttu lisätä Suomen elinvoimaisuutta, vastata tulevaisuuden työelämätarpeisiin. Riskienhallinnassa on kuitenkin epäonnistuttu.
”Yksi riskeistä on hyväksikäyttö ja ihmiskauppa. Näemme sitä työperäisessä maahanmuutossa. Tulemme yhä enemmän näkemään riskien toteutuvan myös koulutusperusteisessa maahanmuutossa, ellei toimiin hyväksikäytön ehkäisemiseksi ryhdytä.”
”On tärkeää ymmärtää, että velkaantuneille, täysin toisen elintason maista tuleville ei välttämättä ole aina parhaaksi, että he saavat tulla Suomeen”, Roth sanoo.
”He kantavat liian suuria yksilötason riskejä, eikä meillä yhteiskuntana ole heille tarjota riittäviä turvaverkkoja, kun asiat menevät pieleen.”
Yksin ammattikorkeakouluissa on viime vuosina aloittanut yli 4 000 lukukausimaksuja maksavaa opiskelijaa vuodessa. Venla Roth sanoo, että koulujen vastuusta tulisi puhua.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskeluluvan saamista helpotettiin vuonna 2022.
Sen jälkeen Suomeen on tullut vuosittain yli 8 000–9 000 lukukausimaksuja maksavaa uutta opiskelijaa. Opiskelijan perheenjäsenenä oleskeluluvan on saanut vielä useampi, viime vuonna yli 12 000 ihmistä.
Opiskelijoiden ongelmissa on korostunut niin sanottujen koulutusagenttien rooli. HS kirjoitti agenteista kesäkuussa.
Oppilaitokset Suomessa käyttävät opiskelijoiden rekrytointiin välityspalveluja. EU:n ulkopuolella toimii myös lukemattomia pieniä välitystoimistoja, joilla ei ole yhteyksiä tai toimeksiantoja kouluilta. Joukossa on jopa huijareita.
Rajavartiolaitos tutkii törkeänä kiskontana tapausta, jossa satoja myanmarilaisia on houkuteltu Suomeen ammattiopintoihin.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomeen saapuneiden kansainvälisten opiskelijoiden ”haasteiden taustalla on usein ulkomaisten koulutusagenttien harhaanjohtava mainonta esimerkiksi työllistymismahdollisuuksista sekä velkaantuminen kalliista välitysmaksuista”.
Lupaehtoja ollaan nyt kiristämässä. Hakijan on jatkossa todistettava tarkemmin toimeentulonsa ja kielitaitonsa.
Perheen tulo olisi sallittua vasta, kun opiskelija on ollut vuoden Suomessa.
Näitä muutoksia Roth pitää hyvänä.
”Jos perheen saisi mukaan vasta, kun on ollut täällä hetken, voisi opiskelija kenties ehtiä saada realistisemman käsityksen elinkustannuksista Suomessa.”
