Tästä löytyy lähikuva teltan repaleisuudesta:

Kuvatekstin mukaan tuo neliömäinen, päällimmäinen pala on paikkaus, ja näin se voisi ollakin koska ei sovi muodoltaan tohon alempaan repeämään. Mutta jos on paikkaus, niin aika avuton. Ja minusta paikkaus on lankasuoraan revitty, ei leikattu. Toki en tiedä mistä se paikkapala sitten on otettu, oliko heillä paikkoja mukanaan siitä kankaasta joka jäi yli kun kahdesta teltasta leikattiin päädyt ja yhdistettiin yhdeksi? Olisi toki ihan fiksua pitää jonkin sortin paikkaa mukana. Ompelutarpeet oli mukana.
Minusta tuosta kuvasta näkee että teltta on käytännössä ohutta kun pressu. Ja siinä on jo valmiiksi ollu reikiä, paikkauksia ja ompeleita, jolloin olisi ihme jos ei olisi kärsinyt tuulen armoilla ja lumen alla pitkään oltuaan.
Tuollainen reikäinen teltta, ilman kamiinaa, oltuaan ilman majoittujia jonkun aikaa ei olisi kyllä hääppöinenkään suoja vaan ihan yhtä kylmä kun ulkona. Huono tuulisuojanakin. Lumiluola olisi luultavasti parempi myrskysuoja. Ehkä siksi lähdettiin etsimään parempaa suojaa kun tuuli yltyi ja keli meni pahemmaksi?
Nuo muut kun paikkauksen aiheuttamat reiät, mm. paikan keskellä ovat minusta selkeästi ulkoapäin tulleita, mutta tässähän ei näy ne isot pystyviillot.
Nyt kun ne kartat ovat niin avuttomia, luin myös sen viimeisen tutkinnan sellaisen teorian että se lumiluola oli itse asiassa puhe-etäisyydellä seetrin nuotiosta. Se muuttaa minusta asiaa, jos pitää paikkansa mutta on se nyt hitto jos eivät niitä edes kartalle saa merkattua. Toki lumi peittänyt maamerkkejä mutta silti. Myös wikipedian kartasta saa sen kuvan että kohtuullisen pienellä alueella lopulta kaikki.
Jenkkisivuilla oli teoria että yhdessä menty seetrille, siellä maassa valmiina se karahka ja siihen viritelty risuista pieni tuli alle, sitten vähiten pukeutuneet kaksi jää nuotiolle sitä pitämään ja ehkä oksiakin nyppimään, neljä menee kaivamaan lumiluolaa ja kolme yrittää teltalle hakemaan peittoja/vilttejä/makuupusseja tai mitä heillä olikaan, suojaksi lumiluolaan. Ja se huono idea tuossa tietty se jaakantuminen. No telttaporukka ei pääse perille, tuli sammuu, keli pahenee, notskilla ei selvitä, lumiluolan kaivajat saavat tuotoksensa valmiiksi, käyvät notskilla katsomassa ja ottavat kuolleilta vaatteita, pahenneen kelin vuoksi jäävät lumiluolaan odottamaan ja sitten selviävät pidemmälle, kunnes menehtyvät romahtaneeseen lumeen.
Sinällään hyvä selitys, pitäisi vaan ensin keksiä miksi teltasta lähdettiin. Yksi syy on tietty se, että huomattiin että tämä kylmäyöpymisharjoitus oli hiton huono idea. Ilmeisesti opiskelijatoverit olivat sitä mieltä että tällainen idea tuntui heistä uskottavalle tältä porukalta. Olisiko heiltä voinut syntyä myös "nytpä käy kylmäksi teltalla, selviytymisharjoitus lumiluoliin" -tyyppinen idea?
Mistä muuten on peräisin käsitys että he olivat kokeneita eräjormia? Kuitenkin nuorimmat 20 v, ja oliko allekin, sen ikäinen ei mitään kymmentä vuotta ole taigalla vaeltanut. Tarkoittaako tässä kokenut erämaankävijä jotain partiolaistyyppistä vai "lapsenakin hiihtelin" -tyyppistä? Vai että liityin koulun hiihtovaelluskerhoon viime vuonna - tyyppistä?
Muuten päähineettömyydestä: yhdellä kuolleella oli vielä löydettäessäkin takin huppu päässä. Hiihtokuvissa ja ulkokuvissa moni on ilman päähinettä, huppu päässä. Siinä valossa huppu päähineenä olisi ihan normi uloslähtövarustus.
Onko kellään kuvaa jostain osallistujasta muu kuin ne hiihtäessä päällä olevat hupputakit päällään, siis ne kuuluisat päällystakit? Jos se hupputakki on yhtä kuin päällystakki, nehän olivat teltan alla. Ei niitä voi teltasta uloslähtiessä päälle laittaa, oli paniikki tai ei. Eli oliko heillä niiden hupputakkien lisäksi jotkut toisetkin päällystakit? Jos ei ollut, heillähän oli siis käytännössä päällä se varustus joka leiriydyttyä ulkona päällä yleensä voi olla.
Miksi tämä ketju muuten on huuhaassa, niiden lumimies- ja ufoteorioiden takiako?