https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009567827.html
Kadonneen Rasmus Takaluoman äiti kertoo rankasta etsintäpäivästä: ”Sydän taisi jättää yhden lyönnin väliin”
Vapaaehtoiset jalkautuivat Lapuan Simpsiön metsiin. Ei jälkeäkään Rasmuksesta.
KADONNUTTA Rasmus Takaluomaa, 16, etsittiin vapaaehtoisvoimin Lapualla samaan aikaan kun Lontoossa kruunattiin kuningasta. Etsintöihin Simpsiön maastoissa osallistunut seinäjokelainen
Helena Välimäki totesi Rasmuksen menevän kruunajaisten edelle.
– Kruunajaisista ehtii nähdä parhaat palat illallakin. Samaistun kadonneen pojan perheeseen ja totta kai haluan, että hänet löydetään. Haluan antaa etsintöihin oman panokseni, sanoi Välimäki, joka on ollut mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa nelisen vuotta.
Vapaaehtoisia kutsuttiin Rasmus Takaluoman etsintöihin ensimmäisen kerran sunnuntaina 23. huhtikuuta omaisten toivomuksesta. Tuolloin käytiin läpi lähinnä Lapuan keskustan aluetta. Nyt etsijät jalkautuivat noin kahden kilometrin päähän Simpsiön ulkoilualueelle.
Niin aiempi kuin nyt järjestetty etsintä käynnistettiin omaisten pyynnöstä. Itse asiassa tällä kertaa kyse oli poliisijohtoisesta harjoituksesta, jonka järjesti Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa.
– Kun omaiset olivat järjestämässä etsintää, mietimme yhdessä poliisin kanssa, miten saisimme etsijäresurssit parhaiten hyödynnettyä ja tehty työ dokumentoitua parhaalla mahdollisella tavalla. Niin sitten päädyimme yhteiseen etsintäharjoitukseen, kertoi valmiuspäällikkö
Aki Valonen Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiristä.
Vapepalaisia saapui harjoitukseen eri puolilta maata. Kaikkiaan etsinnöissä oli mukana 216 vapaaehtoista.
Jalkapartioryhmiä oli 25 ja koirapartioita kuusi. Tiistenjoen maa- ja kotitalousnaiset, jotka myös ovat yksi Vapepan hälytysryhmä, huolehtivat porukan muonituksesta. Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystys oli mukana harjoittelemassa henkisen ja psykososiaalisen tuen koordinaatiotehtävää. He saivat apua Lapuan seurakunnan ja SPR:n henkisen tuen vapaaehtoisilta.
Valosen mukaan kaikessa oli varauduttu siihen, että kadonnut nuorukainen voi löytyä.
16-VUOTIAS Rasmus Takaluoma katosi 11. ja 12. marraskuuta välisenä yönä. Hän oli viettänyt iltaa hotelli-ravintola Lapuahovissa. Hänet poistettiin ravintolasta tappelunujakan päätteeksi, eikä hänestä sen jälkeen ole nähty jälkeäkään.
Omaiset ovat etsineet Rasmusta puolen vuoden ajan. Ensimmäisten viikkojen ja kuukausien ajan he selvittivät katoamiseen mahdollisesti liittyviä vihjeitä tiiviisti, mutta tuloksetta.
Äitienpäivänä tulee kuluneeksi tasan puoli vuotta Rasmuksen katoamisesta.
– Tämä Simpsiön maasto on yksi vaihtoehto, mutta en usko, että Rasmus täältä löytyisi, vaikka jotakin siihen viittaavaa kirjoittelua on ollut netissä. Mutta katsotaan nyt. Ei tässä muutakaan voi tehdä, mietti
Miika Tuominiemi, joka on Rasmus Takaluoman eno. Hän osallistui etsintöihin nyt toistamiseen, kuten myös Rasmuksen äiti
Marika Tuominiemi.
Poliisin tilannejohtaja, vanhempi konstaapeli
Sini Liikala totesi, ettei nyt läpikäytäviin alueisiin välttämättä liity mitään varmaa tietoa, johtolankaa, vihjettä tai epäilyä.
Miika Tuominiemi uskoo edelleen autoteoriaan, siihen, että Rasmus nousi Lapuan keskustassa johonkin autoon.
Tuominiemet ovat kiitollisia kaikilta vapaaehtoisilta saamastaan avusta sekä siitä, että omaisia ja heidän hätäänsä on kuultu.
Aki Valonen kuvaili tällaisen katoamisen herättävän ihmisissä monenlaisia tuntoja.
– Tässä näkee kuinka ihmisiä lähtee mukaan etsintöihin ihan auttamisen halusta.
PÄIVÄN mittaan maastosta löytyi monenlaisia tavaroita, mutta merkkejä kadonneesta ei edelleenkään tullut vastaan.
– Tavaraa on paljon, sillä tämä on hyvin suosittu ulkoilualue. Löydetyistä tavaroista tuli monta ilmoitusta. Ei kuitenkaan mitään sellaista, minkä voitaisiin olettaa liittyvän katoamiseen, selvitti Valonen.
Marika Tuominiemi oli etsintöjen alusta loppuun saakka päivystyspaikalla ja sai tietää ensimmäisenä esineistä ja vaatteista, joita maastosta löydettiin.
– Joka kerta, kun maastoon lähteneistä ihmisistä joku oli yhteydessä jostain epäilyttävästä, mitä oli löytynyt, sydän taisi jättää yhden lyönnin väliin, hän kertoi lauantaina illalla.
Etsintäpäivät ovat olleet äidille rankkoja.
– Hyvin tästäkin päivästä silti selvittiin. Yleensä tunteet ottavat vallan vasta kotiin päästyä.
Etsinnät aloitettiin kello 10 aikaan Vapepan pitämillä pikakoulutuksilla, minkä jälkeen noin kello 11 aikaan vapaaehtoiset jalkautuivat maastoon. Työtä jatkettiin aina kello 18 saakka.
– Vaikka vapaaehtoisia on paljon, etsittävä pinta-ala on niin laaja, että olemme joutuneet priorisoimaan, miettimään potentiaalisia kulkureittejä ja vaaranpaikkoja. Etsintäsuunnitelman mukaan silti edettiin, Valonen summasi.
MARIKA Tuominiemi kiitti hyvin organisoitua tapahtumaa.
– Etsinnät oli erittäin hyvin organisoitu, eikä jäänyt epäilystäkään läpikäydyistä alueista, etteikö niitä olisi haravoitu tarkasti läpi. Isot alueet on taas poissuljettu ja seuraavien etsintäalueiden suunnittelu voi alkaa.
Tulevaa äitienpäivää hän aikoo viettää tuttuun tapaan, vaikka suru ja ikävä on kova yhden lapsen katoamisen vuoksi.
– Edelleen olen äiti neljälle lapselle, vaikka yksi puuttuukin joukosta. Käymme aina vanhempieni luona äitienpäivänä ja sinne menemme taas.