Gemini tietää kertoa näin: "Sijaishuollon kulukorvauksia valvotaan Suomessa ensisijaisesti harkinnanvaraisesti, eikä sijaisvanhemman tarvitse pääsääntöisesti esittää kuitteja sijoittajakunnalle tai sosiaalityöntekijälle. Korvaukset perustuvat budjetointiin ja ilmoitusvelvollisuuteen, eivät yksityiskohtaiseen kuittien keräämiseen."
Voi siis ilmoittaa, että lapsi harrastaa jäätanssia ja siihen menee vuosittain arviolta näin paljon rahaa - mutta kuitteja ei kysytä. Sosiaalityöntekijän tehtävä on valvoa sijaishuollossa olevien lasten hyvinvointia, ja näitä kirjauksiahan Fredman esikuntineen nyt selvittelee. Mutta ei tästä perspektiivistä, koska Ari ja Minna Auer eivät ole syytteessä.
Ja lisää tekoälyä:
Rikosnimikkeen "törkeä" kynnys riippuu vahingon määrästä. Oikeuskäytännössä törkeän rikoksen rahallisena rajana pidetään yleensä noin 10 000 euroa.
Jos sijaisvanhempi käyttää vuosikymmenen ajan kulukorvauksia säännöllisesti omiin tarkoituksiinsa, kokonaissumma kasvaa todennäköisesti huomattavan suureksi (kymmeniä tuhansia euroja). Tällainen pitkäkestoinen ja systemaattinen toiminta, jossa on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä lapsen kustannuksella, täyttäisi erittäin suurella todennäköisyydellä törkeän kavalluksen tai törkeän petoksen tunnusmerkit.