15.3.2022
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008673176.html
Latvian venäläisvähemmistö näkee Ukrainan sodassa ”kolmannen osapuolen”
Sota hirvittää ja hämmentää myös venäläisvähemmistöjä. Latvian venäläisistä moni on ”ei kenenkään” puolella ja epäröi, mitä ajatella.
Ukraina on vain kolikko, jota heitetään. Eivät tätä voi lopettaa kuin Venäjän ja Amerikan presidentit, sanoo
Sergei Konakov.
65-vuotias insinööri istuu puistonpenkillä leikkipuiston laidalla Bolderājassa, Latvian pääkaupungin Riian kupeessa.
Vuoden 2021 väestötietojen perusteella 50 prosenttia Bolderājan asukkaista oli venäläisiä. Latvian kansalaisia oli 29 prosenttia. Jotain muuta kansalaisuutta, esimerkiksi valkovenäläisiä, oli 21 prosenttia.
Konakov puhuu konfliktista. Ei sodasta, vaan konfliktista. Hän kuvailee, miten lomaili Länsi-Ukrainassa kuukauden verran vuonna 1980.
”Osa ihmisistä oli todella inhottavia minua kohtaan. Aukoivat päätään, että olen muka Moskovasta. Vaikka minä olen latvialainen”, hän hiukan tuohtuu muistosta.
”Konfliktin juuret ovat Ukrainassa syvällä. Ne ovat idän ja lännen välillä, ne ovat aivan erilaisia. Lännessä on katolisia ja banderoita”, Konakov viittaa viime vuosisadan alun oikeistonationalistiin
Stepan Banderaan ja hänen kyseenalaiseen perintöönsä.
”Itä-Ukrainassa on ortodokseja, ja Krim on venäläinen. Länsi on erilainen, Lviv kuului Puolaan vuoteen 1939 asti.”
Konakov on selvästi sivistynyt. Hänellä on selitys sille, miksi Venäjällä ei ole ollut mitään tarvetta aloittaa sotaa.
”Venäjällä on tarpeeksi maata ja maaperässään kaikki, mitä Mendelejevin alkuainetaulukosta löytyy.”
Niinpä kyse täytyy näiden ihmisten maailmankuvan mukaan olla jostain muusta.
Samaan tapaan vaikuttaa ajattelevan
Iljana.
”En ole ollenkaan poliittinen ihminen. En sano kuka on syyllinen. Molemmat puolet ovat syyllisiä. Ehkä jopa kolmas osapuoli”, 60-vuotias Iljana sanoo.
Hän suostuu kertomaan olevansa Valko-Venäjällä syntynyt Venäjän kansalainen ja tällä hetkellä työtön. Valokuvaan hän ei suostu, sillä aihe on arka.
”Kolmas osapuoli on Amerikka. En tosiaan ole poliittinen ihminen, kerron vain miltä minusta tuntuu. Amerikka on pohjimmiltaan syyllinen. Ei vain tähän, vaan siihen mitä on tapahtunut aiemmin.”
Onko Amerikka syyllinen siihen että Venäjä valtasi Krimin?
”Neuvostoliiton romahtaminen johtui Amerikasta.”
Iljanan mielestä kauhistuttavinta on, että tulevaisuuteen ei näe. Yksi sodan osapuoli ei voi lopettaa koska ei suostu antautumaan, toinen ei voi koska hyökkäsi. Entä Amerikka sitten?
”Kaikki ymmärtävät, että jos Amerikka lähtee sotaan mukaan, se on kaiken tuho. Amerikalla on valta pyyhkäistä meidät kaikki pois.”
Iljana kertoo seuraavansa latviankielisiä uutisia ja Euronewsia. Silloin kun Venäjän televisiokanavia vielä näkyi Latviassa, hän katseli niitä. Ei kuitenkaan uutisia, vaan saippuasarjoja.
Siviilien kohtalo surettaa häntä. Ja sota kauhistuttaa.
Latvian yleisradioyhtiö LSM:n tilaamasta kyselystä käy ilmi, että venäjää kotikielenään puhuvista latvialaisista 46 prosenttia ei ole Venäjän ja Ukrainan sodassa kummankaan puolella. 22 prosenttia pitää Ukrainan ja 21 prosenttia Venäjän puolia.
Ero latviaa äidinkielenään puhuviin on selkeä: heistä 90 prosentin sympatiat olivat Ukrainan puolella.
Ammatin tai työn mukaan jaoteltuna kaikista vastanneista Venäjään sotatoimia kannattavia eniten oli työttömissä: noin 18 prosenttia. Ukrainan tuki oli vahvinta opiskelijoiden kesken: 93 prosenttia vastanneista opiskelijoista oli Ukrainan puolella.
Ei kummankaan puolella oli useimmin Latgalessa asuva vastaaja. Heitä oli melkein puolet kaikista Latgalessa vastanneista, 49 prosenttia. Kahdeksan prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa.
Latgale on Latvian itäisin lääni, ja lähes puolet sen asukkaista on etnisiä venäläisiä.
Kyselyn tuloksia arvioineen LSM:n venäjänkielisen palvelun toimittajan mukaan Latvian venäjänkieliset ovat hämillään. Heidän on vaikeaa sisäistää, että Venäjän asevoimat todellakin hyökkäsi Ukrainaan. He eivät oikein tiedä, mitä nyt pitäisi ajatella.
Hämmennys heijastuu
Annan, 30, ja
Aljonan, 31, puheissa. Anna heijaa lastenvaunuja, Aljonan poika juoksentelee kiipeilytelineen luona.
”Kaikki puhuvat sodasta koko ajan. Onhan se pelottavaa”, Aljona sanoo.
He käyttävät sanaa sota, eivät puhu konfliktista tai kuten Putin, erikoisoperaatiosta. Kyllä se sota on, sanoo Aljona, ja kertoo saavansa omat tietonsa latviankielisistä uutisista.
”En tiedä politiikasta paljoa. En osaa sanoa kenen puolella pitäisi olla, sanon vain että sota on pahasta.”
Sodan pahuudesta ovat varmaan samaa mieltä myös Riian keskustassa Venäjän lähetystön edustalla megafoneihin huutavat mielenosoittajat. Lähetystöä vastapäätä sijaitsevan lääketieteellisen museon ulkoseinään on kiinnitetty jättimäinen lakana, jossa Putin on tyylitelty pääkalloksi.
Lähetystö sijaitsee Antonijas-kadulla. Paitsi että eipä sijaitsekaan: maaliskuun alussa Riian kaupunginvaltuusto päätti muuttaa kadun nimeksi Ukrainas neatkarības iela, eli Ukrainan itsenäisyyden katu.
Noin kahdensadan metrin päässä, heti Suomen lähetystön vieressä, on Ukrainan lähetystö. Puistonreuna koko matkan mitalta on täynnä kukkia, kynttilöitä, maalauksia, iskulauseita.
Yhdessä kyltissä lukee: venäläiset sotaa vastaan.
Sota on kamalaa. Niin sanoo myös Sergei Konakov, vaikka hän uskookin, ettei Ukrainan sota ole Venäjän syytä.
”Meidän ei pitäisi murehtia. Kukaan tervejärkinen ihminen ei lähde täysimittaiseen ja laajaan sotaan”, sanoo Konakov Bolderājan puistonpenkillä ja pyörittelee kädessään sytyttämätöntä tupakkaa.
”Haluaisin uskoa, että se mitä nyt näemme, olisi vaiheista pahin. Kyllä meidän täytyy voida uskoa siihen, että maailma kehittyy kohti jotain parempaa.”