alfanaaras kirjoitti:Katsoin kadonneet jakson Haantiestä ja mieleeni tuli muisto valkoisesta mersusta, jonka kuski käyttäytyi oudosti. Mulla oli silloin mustat hiukset ja olin taas tukevassa kännissä niin kuin siihen aikaan useimmiten olin. Kunta ei ollut Riihimäki, Hyvinkää tai J:pää, jossa seuraamiseni tapahtui, mutta lähiseudulla kyllä.
Vuosi oli lähes varmasti -89.
Tämä saattaa mennä ja meneekin nyt OT, pahoitteluni siitä, mutta tuota 80-luvun loppua ja valkoista mersua tahdon kommentoida. Teinivuosinani liftasin hyvin paljon. Jotkut kerrat jäivät mieleen erityisen hyvin, esimerkiksi tämä valkoista mersua kuljettanut mies. Tämä tosin tapahtui pohjoisempana kuin tässä ketjussa mainitut paikkakunnat: lähdin silloin liftaamaan Jyväskylästä.
Mies oli tummahiuksinen, parrakas, ja hänellä oli silmälasit. Auto oli siis valkoinen Mercedes. Mies oli alkuun ihan ok, juteltiin niitä näitä. Jossakin vaiheessa matkaa hän alkoi maanitella minua nukahtamaan. En muista, olinko jo valmiiksi jotenkin väsyneen oloinen; tämä matka ajoittui joka tapauksessa myöhäiseen iltapäivään, ei mihinkään yöhön, mutta anyway, kuski rohkaisi minua: nuku vain, jos sinua väsyttää.
Hän laittoi soimaan musiikkia, ja huomasin, että kasettien kansissa oli arabiankielistä (?) kirjoitusta. Mies oli tumma, mutta ei niin tumma, että olisin muitta mutkitta ajatellut hänet arabiksi. Kaikkia tapahtuman yksityiskohtia en tietenkään muista tarkkaan, mutta muistan, että minusta tuntui, että hän jotenkin yritti vaivuttaa minua uneen. Vaikka olin ihan kakara, olin välittömästi tavallistakin skarpimpana. Mietin, että tämä tyyppi on todellakin jotenkin outo.
Olin tietenkin aivan rauhallinen ja juttelin niitä näitä, enkä missään tapauksessa halunnut edes sulkea silmiäni saati sitten nukahtaa. Kun tulimme perille paikkakunnalle, jonne olin liftaamassa, mies ei jättänyt minua valtatien varteen, kuten normaalisti ohikulkeva kuljettaja tekisi. Hän vaati saada ajaa minut kotiini saakka. Sanoin, että ei, haluan mielelläni kävellä hieman, mutta mies kääntyi tieltä pois.
Okei, tämä menee nyt näin, ajattelin, ja päätin jättäytyä pois hyvän matkan päästä sieltä, missä oikeasti asuin. Näytin miehelle talon: tuolla asun, ja tässä minun pitää jäädä pois, muuten kotiväkeni voi ihmetellä. Mies suostui tähän. Kiitin kyydistä ja häivyin.
Samalla viikolla kuulin useammaltakin ihmiseltä, että ko. paikkakunnalla oli ajellut tumma mieshenkilö valkoisella Mersulla. Paikkakunta oli ja on pieni, ja siellä kaikki tunsivat toisensa. Tämä mersuajelija herätti huomiota, koska oli tuntematon, auto vieras ja ajeli hitaasti eri puolilla kylää niin, että jäi sitten joidenkin mieleen. Kerroin tietysti kaikille tuosta puhuneille, että olin liftannut omituisen mersukuskin kyydissä jokin päivä aiemmin, ja että tuon tyypin kyytiin en itse enää uskaltautuisi enkä tosiaankaan suosittele kenenkään muunkaan lähtevän.
Harmi, kun et, alfanaaras, muista kuskin ulkonäköä. Ajankohta (80-luvun loppu) ja auton väri ja merkki vain nostivat tämän tapahtuneen mieleeni uudelleen. En osaa ajatella tämän liittyvän mitenkään ketjun ap. aiheeseen, joten modet poistakoot tai siirtäkööt tämän, jos parhaaksi niin näkevät. Mutta anyway, kirjoituksessasi oli niin paljon sellaista, että tuli mieleeni, että kenties olemme kohdanneet saman tyypin.
Sielu on metallipurkaus helvetin ammustehtaalta.
— A. W. Yrjänä