---
Stella Kiser.
Stella Kiser synnytti esikoisensa kesäkuun 8. päivä vuonna 1994. Lapsi oli terve ja eloisa tyttö, joka sai nimekseen Tesslynn Elizabeth O'Cull. Tesslynin isä katoaa myös näihin aikoihin kuvioista, ellei sattunut tekemään sitä jo reilusti aiemminkin. Stellalla ja Tesslynillä meni kuten normaalilla yksinhuoltajaperheellä menee aina siihen asti, kunnes Tesslynn oli täyttänyt kaksi vuotta. Stella, joka oli tuolloin 22, huomasi kaipaavansa miestä rinnalleen ja isähahmoa Tesslynille, joten hän alkoi etsimään miesehdokasta internetistä. Uljas prinssi valkoinen löytyikin ja vuoden 1997 alussa Stella ja Tesslynn muuttivat Springfieldiin, Oregoniin muodostaakseen perheen yhdessä 21-vuotiaan Jesse Caleb Comptonin kanssa. Asunto johon he muuttivat oli Jessen omistuksessa.
Jesse Compton.
Stellalle Jesse merkitsi kaikkea mitä hän oli halunnutkin mieheltään: nuori mies joka omisti asunnon, tykkäsi juhlimisesta ja ennen kaikkea, halusi hänet luokseen asumaan. Tesslynnille Jesse edusti taas kaikkea sitä, mitä hän ei takuulla halunnut: väkivaltainen mies joka inhosi Tesslynniä, hakkasi tätä ja järjesti huumejuhlia, jotka toisinaan kestivät useita päiviäkin. Näissä juhlissa Jesse ja Stella kuten vieraansakin polttelivat meta-amfetamiinia sulattamalla sitä retkikeittimillä.
Näissä juhlissa mukana olleista vieraista moni kertoi todistaneensa väkivaltaa, mutta ei koskaan sanoneensa mitään. Jotkut vieraista jopa näkivät Jessen lyövän Tesslyniä kasvoihin, raahaavan häntä tämän vaaleista hiuksista ja pakottavan seisomaan nurkassa tuntikausia liikahtamatta. Jesse myös pakotti Tesslynnin usein kylmiin kylpyihin ja suihkuihin.
Jossain vaiheessa tilanne siirtyi seuraavalle tasolle ja Jesse alkoi lukitsemaan Tesslynniä tämän makuuhuoneeseen juhlien ajaksi - juhlien, jotka kestivät toisinaan päiväkausia. Sinä aikana Jesse kävi välillä huoneessa ja palattuaan vieraat saattoivat kuulla Tesslynnin itkevän tuntikausia. Kukaan ei saanut mennä huoneeseen tarkistamaan Tesslynnin kuntoa tai auttamaan häntä. Huoneeseen ei myöskään viety ruokaa tai vettä, eikä Tesslynn päässyt tuona aikana vessaan.
Viimein yksi naapureista menetti hermonsa katsottuaan sivusta toimintaa ja valitti heille tavastaan "hoitaa" lastaan. Naapuri kuitenkaan ei vienyt ilmoitusta eteenpäin, sillä Jesse vannoi tappavansa hänet ja tämän tyttöystävän, mikäli poliisi tulisi heidän ovelleen. Ilmeisesti Jesse oli sen verran vakuuttava, sillä naapuri ei valittanut kertaakaan tämän jälkeen.
Huhtikuussa 1997, Tesslynnin ollessa vasta 2 vuotta ja 10 kuukautta, Jesse pahoinpiteli jälleen häntä ja onnistui rikkomaan neljä tämän selkänikamista. Hän myös raiskasi Tesslynnin esineellä ja poltti tämän selkää, pakaroita, sukupuolielimiä ja perä-aukkoa retkikeittimellä. Siinä vaiheessa kun palovammat alkoivat märkimään, oli Jessen ratkaisu selvä: hän kaatoi avonaisiin haavoihin alkoholia. Myöhemmin hän poltti myös Tesslynnin jalkoja ja puukotti tätä vatsaan haarukalla.
Tässä vaiheessa Stella havahtui - mutta ei sillä tavalla, kuten hyvän äidin kuuluisi. Tesslynnin auttamisen sijaan hän meni Jessen puolelle ja pakotti Tesslynnin ristimään käsivartensa rintakehälleen ja painoi tämän sitten niin alas, että Tesslynnin pää oli polvien välissä. Stella sitoi hänet tähän asentoon käyttäen köysiä, sähköjohtoja ja vaatteita. Tesslynn koki tämän saman ainakin 10-15 kertaa. Kerrallaan asento kesti 8-10 tuntia.
Kesäkuun 13., 4 päivää Tesslynnin 3-vuotissyntymäpäivien jälkeen tapahtui jälleen. Jesse hakkasi lasta päähän, aiheuttaen tälle aivovamman. Sisäisiä vammoja Tesslynn vuorostaan sai kun Jesse talloi häntä vatsaan useita kertoja.
Jossain vaiheessa keskipäivän ja iltapäiväkahden välillä Jesse huomasi, ettei jälleen sidottu Tesslynn enää hengittänyt. Hän ei myöskään kyennyt löytämään tältä pulssia. Tämä aiheutti hänessä toimintaa ja vapautettuaan Tesslynnin siteistään, hän aloitti elvytyksen, joka sekään ei lopulta mennyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Hän turhautui ja löi Tesslynniä rintakehään. Kun tämä ei auttanut, Jesse kuori sähköjohtoa ja antoi Tesslynnille sähköiskuja, yrittäen herättää tämän henkiin. Jossain vaiheessa hän yritti samaa kikkaa heittämällä kylmää vettä lapsen ruumiin päälle.
Mikään ei kuitenkaan auttanut, sillä Tesslynn oli kuollut.
Tesslynn.
Stellan saatua tietää asiasta, syntyi pienoinen paniikki. Ei siksi, että lapsi oli kuollut, vaan etulinjassa tässä paniikissa olivat heidän omat takamuksensa. Tälläisen rikoksen jälkeen he varmasti joutuisivat vankilaan. Niinpä he päättivät jättää Tesslynnin ruumiin huoneeseen kunnes keksisivät jotain.
Jossain vaiheessa toinen heistä sai idean, johon kuului myös Jessen sisko: Kolmistaan heidän onnistuisi haudata Tesslynnin ruumis.
Muutamina seuraavina päivinä pari vaikutti onnelliselta ja kertoivat ystävilleen aikovansa muuttaa ja hankkia poikalapsen. Kun tutut kyselivät Tesslannista, he kertoivat tämän olevan tätinsä luona hoidettavana.
Lopulta asiat tulivat kuitenkin ilmi. Jessen sisko käveli kesäkuun 16. päivä poliisilaitokselle ja kertoi heille Tesslynnistä. Hän kertoi myös auttaneensa veljeään ja tämän tyttöystävää hautaamaan lapsen ruumiin.
Kesäkuun 17. poliisi löysi Tesslynnin pahoinpidellyn ruumiin matalasta haudasta Sweet Homesta, Oregonista, läheltä hakkuutietä. Ruumiin lisäksi he löysivät valkoisia ja sinisiä vaatteita joissa oli solmuja, sekä naisen pinkillä kivellä varustetun sormuksen. Löydöksen jälkeen he suuntasivat Stellan ja Jessen asunnolle. Asunto, joka heidän eteensä avautui oli saastainen ja haisi pahalle. Jesselle luettiin hänen oikeutensa, jonka jälkeen suoritettiin kotietsintä. Asunnosta löytyi huumetarvikkeita, retkikeitin, tonget joissa oli palojälkiä, alkoholia, lamppu josta puuttui johto ja vaatteita, joihin oli sidottu solmu. Asunnon ulkopuolelta poliisi löysi vielä kaksi isoa roskasäkkiä, jotka sisälsivät parin tavaroita.
Sisältä talosta löytyi lisäksi Tesslynnin vaatteita, äitienpäiväkortti Stellalle, lamppuun kuuluva johto, sekä muita sidontarvikkeita. Eräiden solmuun sidottujen kengännauhojen sisältä löytyi Tesslynnin vaaleita hiuksia. Tesslynnin haudan luota löytyneille vaatteille löytyi lisäksi pari asunnolta.
Ruumiinavauksen aikana selvisi, että Tesslynn oli kuollut shokkiin, sisäiseen verenvuotoon ja vahingoittuneeseen munuaiseen tai kaikkien kolmen yhdistelmään. Hänellä oli myös nestevajausta ja kolmannen asteen palovammoja ympäri ruumista. Yhteensä vammoja löytyi 64, jokaikisestä osasta hänen ruumistaan. Oikeudenkäynnin aikana tämä oli liikaa yhdelle valamiehistön jäsenistä, sillä hän poistui paikalta itkien. Sijainen otti hänen paikkansa, jotta oikeudenkäynti saattoi jatkua. Pois lähtenyt valamies ei tuolloin saanut tietää, että kaikkia vammoja ei kerrottu edes oikeudenkäynnin aikana, sillä ne koettiin liian julmiksi.
Tesslynnin hauta.
Lokakuun 20., 1998 Jessen oikeudenkäynti alkoi. Häntä sai kuusi syytettä raivon vallassa tehdystä murhasta, pahoinpitelyn seurauksena tapahtuneesta murhasta 2 syytettä ensimmäisen asteen seksuaalisesta penetraatiosta ja yhden syytteen toisen asteen ruumiin halventamisesta. Valamiehistö käytti 4 tuntia todetakseen hänet syylliseksi kaikkiin kohtiin. Marraskuun 5., 1998, Jesse tuomittiin kuolemaan myrkkyruiskeella. Jesse ei osoittanut minkäänlaista katumusta.
Tammikuussa 1999 Stella tuotiin oikeuden eteen, mutta oikeudenkäyntiä siirrettiin valamiehistön vuoksi huhtikuun 19. päivälle. Huhtikuun 29. hänet todettiin syylliseksi murhaan ja tuomittiin vankilaan loppuiäkseen ilman mahdollisuutta armahdukseen.
Tesslynnin isoisä totesi oikeudenkäynnin jälkeen olevansa tyytyväinen tuomioon. Hän oli matkustanut Oregoniin Kaliforniasta asti.
Ironista kyllä, Stella ja Jesse molemmat hakivat kirjekaveria omilla tahoillaan jonkin aikaa. Molemmat kertoivat ilmoituksessaan olevansa rehellisiä ja rakastavia ihmisiä. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan maininnut Tesslynniä ilmoituksessaan. Ilmoitukset poistettiin jonkin ajan päästä siitä kun ne ilmestyivät, joten ehkä kävikin niin, että he huomasivat olevansa melko yksin tässä maailmassa sen jälkeen, kun kansalle selvisi heidän tekojensa julmuus.
