Jaana S**** katosi -82

Testit ja kokeilut ja kysymykset tekniikasta. Voit myös hakea muuta tietoa esim. vanhoista uutisista tms.

Valvoja: Moderaattorit

Mooselein
Susikoski
Viestit: 44
Liittynyt: To Kesä 18, 2009 10:17 am

Jaana S**** katosi -82

Viesti Kirjoittaja Mooselein »

Tietääkö kukaan mitään tällaisesta jutusta?
70-luvun puolivälissä Hämeenlinnassa asui S***:in perhe, isä oli Taidemuseolla töissä, asuivat museon vieressä. Jaana oli luokkakaverini keskikoulussa (joka muuttui meidän aikanamme peruskoulun yläasteeksi), tumma nätti tyttö, itsevarma ja ulospäinsuuntautunut. Muuttivat 70-luvun lopussa Tampereelle. Lukio päättyi -82 ja alkukesästä Jaana lähti joko oikeus- tai valtiotieteellisen pääsykokeisiin Helsinkiin, vaan eipä koskaan saapunut kokeisiin asti eikä perhe sen koommin kuullut hänestä mitään.
Tunsin jollain tavalla serkkunsa Hämeenlinnassa, mutta ei tuollaisia tohdi suoraan kysellä. Liekö koskaan paljastunut, mitä tapahtui?
*muokkaus
Näköjään tähänkin tapaukseen on minfossa muutama viittaus (tsekkasin omalla nikilläni), mutta ainoastaan Dept.Dewey on tiennyt asiasta jotakin. Anteeksi tällaiset mummomaiset lainaukset ja viittaukset!

Re: "Hiljaisuudessa" kadonneet

ViestiKirjoittaja Dept.Dewey » Pe Huhti 22, 2011 8:05 pm
No niin, siis aikapaljonkin korjausta edelliseen. Kävin isälläni kyselemässä lisää, ja olinkin muistanut asian melko väärin. Kyseessä on siis, sattuma kyllä, juurikin tässä ketjussa aiemmin mainittu J.S., joka lähti tampereelta pääsykokeisiin helsinkiin. Kyseessä ei siis ollut isäni opiskelukaveri, vaan hän tiesi tytön muuta kautta. Kadonneen tytön isä oli rahamiehiä, ja lupasi jopa löytö/vihjepalkkion tuolloin (100 000mk?). isäni muisti, että tapauksesta kiersi huhu, että tyttö olisi nähty Helsingissä (ei tiedä missä) nousemassa hissiin, jossa oli ulkomaalaisia miehiä.

Tytön nimellä ei löydy googlettamalla mitään katoamisesta, olisiko sitten löydetty kuolleena joskus? Erikoista, ettei mitään tietoja löydy, kun kuitenkin aikanaan tarjottu vihjepalkkiota yms. huomiota herättävää.


90-luvulla kuulin sen verran, ettei perhe ja lähiomaiset halua puhua asiasta, kun ei se kuitenkaan siitä miksikään muutu.