Suomalaiset nuoret, miksei ne mene töihin?
Toki kiinnostaisi miksei pakolaiset mene töihin tai rumat rajakkihuorat, mutta niistä on jo omat ketjut.
Yllätti tuo alleviivaamani. Etsivä Nuorisotyö, Allianssille ja muille myönnetyt avustukset, tukitoimet työllistymiseen, lista on loputon ja lopputuloksena tuo 20%.
otsikkoa muokattuNuorten köyhyys: Joka kolmas kolmekymppisistä työttömistä ei ole ikinä ollut oikeissa töissä
Nuorilla köyhyys on syvempää kuin muissa ikäryhmissä.
Viimeisen sukupolven aikana kertynyt elintason nousu ei ole hyödyttänyt nuorimpia.
Köyhää ikäluokkaa pohditaan Tampereella Nuori2017 -tapahtumassa.
KOTIMAA 27.03. 07.22
Miten suomalaisilla nuorilla oikein menee? Siitä puhutaan, kun suomalaisen nuoriso- ja kasvatusalan ammattilaiset kokoontuvat tällä viikolla Tampereelle alan suurimpaan koskaan järjestettyyn tapahtumaan.
NUORI2017 tapahtuman yli 2 800 osallistujaa ovat järjestöjen, kuntien, seurakuntien ja työpajojen toteuttaman nuorisotyön ammattilaisia. Mukana on myös seurakuntien varhaiskasvatus- ja perhetyöntekijöitä, nuorisotutkijoita ja aikuisten parissa työtä tekeviä työpaja-ammattilaisia.
Ystävän ihonväri ei ratkaise
MIllaista ikäluokkaa päivillä sitten käsitellään?
Ainakin monikulttuurisuus on nuorille yhä itsestään selvempää, toteaa hiljattain julkistettu Nuorisobarometri 2016.
– Suhtautuminen maahanmuuttajiin on kokonaisuutena entistä myönteisempää. Entistä useammalla nuorella on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja yhä harvempi pitää ystävän ihonväriä tai syntymistä Suomessa tärkeänä, kertoo tutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusseurasta.
– Nuorisotyön ammattilainen kohtaa työssään enenevässä määrin erilaisia kulttuuritaustoja omaavia nuoria. Vuonna 2015 15–29-vuotiaita vieraskielisiä oli 79 404 eli 8 prosenttia ikäluokasta, kertoo Allianssin Nuorista Suomessa -tutkimuskooste syksyltä 2015.
Vieraskielisistä suomalaisista lapsia tai nuoria on 43 prosenttia.
– Hyvin ajankohtaisia haasteita nuorisotyön kentällä käsitellään ohjelmassa, jossa pohditaan sitä, miten nuorisotyöntekijät kohtaavat paperittomat nuoret. Keskustelussa on mukana sekä ammattilaisia että nuoria, joita tilanne koskettaa, kertoo Salovaara.
Tupakka ja alkoholi laskussa
Porukka on myös entistä raittiimpaa. Allianssin Nuorista Suomessa -tutkimuskoosteen mukaan nuorilla menee paremmin kuin ennen niissä asioissa, jotka ovat nuorten omia valintoja ja joihin he voivat vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakan ja alkoholin käyttö, vähentyneet liikennekuolemat ja raskaudenkeskeytykset.
Kehitystä huonompaan taas on nähtävissä asioissa, joihin vaikuttavat yhteiskunnallinen tilanne, talous ja poliittiset päätökset. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorten lisääntynyt asunnottomuus, työttömyys ja matalasti koulutettujen määrän lisääntyminen.
– Nuorten pienituloisuus on lisääntynyt viime vuosina, ja jopa 30 prosenttia nuorista jää köyhyysrajan alapuolelle. Nuorilla köyhyys on syvempää kuin muissa ikäryhmissä. Viimeisen sukupolven aikana kertynyt elintason nousu ei ole tilastojen mukaan hyödyttänyt nuorimpia sukupolvia, toteaa Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö.
Erityisesti köyhästä sukupolvesta keskustellaan NUORI2017-tapahtumassa tiistaina 28.3.
Nuorisotyö arvokasta
Onneksi Suomella on myös keinoja auttaa, kuten nuorisotyö.
– Nuorisotyö tasaa nuorten eriarvoistumista ja sitä sen tulee jatkossakin tehdä. Oleellista on että sekä kunnat, seurakunnat että järjestöt tarjoavat valtavan määrän toimintaa, joka on usein maksutonta tai ainakin hyvin edullista. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö taas auttavat niitä nuoria, joiden elämäntilanne on joko hetkellisesti tai pidempiaikaisesti haastava, toteaa Salovaara.
Työnsaanti huolettaa
Nuorisobarometrin 2016 mukaan nuoria huolettaa tällä hetkellä enemmän se, onko heillä tulevaisuudessa töitä, kuin se, kuinka he jaksavat työelämässä.
Noin puolet nuorista kokee huolta työn riittävyydestä, kun omasta työssä jaksamisestaan on huolissaan noin joka kolmas.
– Alle 29-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli TEM:n tilastojen mukaan vuoden 2016 lopussa 20 prosenttia enemmän kuin vuotta ennen, kertoo Valtakunnallisen työpajayhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen. 30 prosenttia 18–30-vuotiaista työttömistä ei ole koskaan ollut varsinaisissa töissä, kertoo Nuorista Suomessa tutkimuskoste.
– Työelämästä jää sivuun todennäköisimmin nuori, jonka koulutus on jäänyt peruskouluun. 43 prosenttia vain peruskoulun suorittaneista on 29-vuotiaana työelämän ulkopuolella. Työmarkkinoilta on vuosien 1990-2013 välillä hävinnyt 500 000 työpaikkaa, joiden koulutusvaatimukseksi riittää peruskoulu. Se on tehnyt alhaisen koulutustason työpaikoista kovimmin kilpaillut työmarkkinat, kertoo Kapanen.
t:mode
. Näin asian näkee tuplan lisäksi ainakin tämä Suomen ykkössomali 