Krista katselee hirveimpiä videoita netistä, mitä löytyy
Lähetetty: Ke Joulu 22, 2021 9:25 pm
Krista katselee hirveimpiä videoita netistä, mitä löytyy
– Tässä työssä on teroittunut se, kuinka sairaita ihmiset oikeasti voivat olla, sanoo Krista, joka lajittelee työkseen lasten hyväksikäyttöä sisältävää kuvamateriaalia. Siksi hänellä on tärkeä viesti kaikkien lasten ja nuorten vanhemmille.
Videoilla lapsille tehdään hirveitä asioita. Seuraavat pari tuntia Krista katselee niitä.
Hän suunnittelee kaiken etukäteen ja tavoittelee oikeaa mielentilaa, jossa osaa odottaa silmilleen ja korvilleen lävähtävää materiaalia.
Sen jälkeen hän pelaa Tetristä, kuten ohjeistettu on.
Vanhempi rikoskonstaapeli luokittelee osana työtään CAM-materiaalia (Child Abuse Material). Se jaotellaan törkeyden perusteella kolmeen luokkaan.
Ykkösessä lapsi poseeraa tai kuva tarkentuu hänen sukupuolielimiinsä. Kakkosessa lapseen kohdistuu seksuaalisia tekoja. Kolmosessa lasta raiskataan, pakotetaan, uhataan, sidotaan tai lapsi sekaantuu eläimeen. Siihen kuuluu myös materiaali, jossa lapsi on alle kuusivuotias. Kolmosluokkaa Krista kohtaa vähiten.
– Suhtaudun tehtävään yhtenä työtehtävänä muiden joukossa. En voi lähteä miettimään, miltä hyväksikäytettävästä lapsesta tuntuu, keskusrikospoliisin tiedusteluosaston alaisuudessa toimivassa lasten hyväksikäytön torjuntaryhmässä työskentelevä Krista sanoo.
Videoiden ääniä hän ei mykistä.
– Ne on pakko kuunnella. Ilman ääniä video voi vaikuttaa paljon harmittomammalta kuin äänten kanssa. Lapsesta kuuluvat äänet kertovat paljon. Lisäksi äänet voivat auttaa uhrin tai videon tekijän tunnistamisessa.
Miljardibisnes
Pahimmillaan lapsia jopa surmataan CAM-materiaalissa, jota pedofiilipiireissä liikkuu. Krista ei ole onnekseen joutunut näkemään tappamisvideoita.
Joskus hirvittävän videon takaa paljastuu sairas, kansainvälinen bisnes.
Vuonna 2015 kiinni saatu australialainen Peter Scully oli yksi heistä, jotka tuottavat järkyttävintä mahdollista CAM-materiaalia. Hän myi Tor-verkon kautta äärimmäisen raakoja lasten hyväksikäyttövideoita.
Scully vaikutti Filippiineillä, missä oli helppo saalistaa köyhien perheiden lapsia uhreiksi. Nuorin heistä oli vain 18 kuukauden ikäinen Daisy. Hänestä kuvatut videot maksoivat 10 000 dollaria. Yhden uhrinsa, 12-vuotiaan tytön, Scully surmasi itse – ja tietysti videoi tekonsa.
CAM-materiaalin arvioidaan olevan jopa miljardiluokan bisnes. Ainakin maailmalla se liittyy myös ihmiskauppaan.
– Varmasti jossain päin maailmaa tällä materiaalilla tehdään raha. Sitä, tehdäänkö Suomessa en osaa sanoa. Pimeän verkon puolella tapahtuu myös sitä, että ylläpitäjälle pääsy voidaan ”ostaa” antamalla vastikkeeksi jotain omaa materiaalia, Krista kertoo.
– On myös mahdollista, että joku tekee CAM-materiaalilla bisnestä olematta itse kiinnostunut lapsista, KRP:n lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tiimin esimies, rikoskomisario Jyri Hiltunen arvelee.
Palapelin kasaamista
KRP:n lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan noin kymmenhenkinen tiimi, joista on osa siviilejä, käsittelee vuosittain noin 5 000 CAM-materiaaliin liittyvää vihjettä – siis keskimäärin noin 14 päivässä. Kuvamateriaalin lisäksi vihjeet koskevat jo tapahtuneita tai meneillään olevia hyväksikäyttö- tai houkuttelutapauksia.
– Pyrimme seulomaan meille tulevista vihjeistä sellaiset, missä jonkinlainen hyväksikäyttö näyttäisi olevan Suomessa meneillään ja johon poliisin pitäisi välittömästi puuttua, Hiltunen sanoo.
Suuri vihjeiden tuottaja on yhdysvaltalainen NCMEC (National Center for Missing and Exploited Children). Yhdysvalloissa verkkopalveluiden tarjoajat on lailla velvoitettu raportoimaan NCMEC:lle palveluissaan havaitsemastaan CAM-materiaalista. Materiaali päätyy Suomeen KRP:lle, jos siinä on jokin viite siitä, että rikos on tapahtunut Suomessa.
Osa vihjeistä tulee poliisin oman vinkkikanavan kautta.
– Teemme yhteistyötä myös monien kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Pelastakaa lapset, Suojellaan lapsia, Sua varten somessa sekä erilaiset nuorten chat-palvelut, Krista kertoo.
Vastaan tulee paljon jo vuosikaudet pedofiilipiireissä liikkunutta materiaalia.
– Vanhempi materiaali on usein ammattimaisempaa. On asetelmia ja pukeutumista. Osasta näkee, että se on tuottamalla tuotettua. Uudehko materiaali on kotivideoita. Palveluntarjoajilta meille tuleva materiaali on usein muualla tuotettua.
Lapset tuottavat itse
CAM-materiaalissa näkyy ikävällä tavalla tietotekniikan kehitys. Lähes jokaisella on tänä päivänä käytössään älypuhelin.
Osa käyttää sitä tietämättään ja harkitsematta. Erityisesti lapset ja nuoret.
Tiimin seulottavaksi päätyykin paljon nuorten itse kuvaamaa materiaalia. Valitettavasti sen määrä on kasvanut ilmiöksi asti. Eritoten Tiktok ja Snapchat tarjoavat houkuttelevan alustan kaikenlaisille kokeiluille.
– On luonnollista, että oma keho kiinnostaa lapsia ja nuoria. He kuvaavat kehoaan tajuamatta, että tulevat tuottaneeksi materiaalia, joka palveluntarjoajien raportoimana voi päätyä poliisille, Krista sanoo.
Vaihtoehtoisesti materiaali voi tahattomastikin päätyä hyväksikäyttäjille.
– Lomakuvat, lasten itse kuvaamat videot ja muu materiaali voivat verkossa lähteä leviämään ja päätyä sitä kautta vääriin käsiin.
Hän huomauttaa, että toisin kuin yleisesti luullaan, lapsia hyväksikäyttävät tahot ovat useammin lähempänä parikymppistä kuin ikää, jota mielikuvat namusedistä edustavat.
– Poikia saattaa tunnetusti kiinnostaa se oma pippeli, jota kuvataan. Tai sitten he kuvaavat joukolla jotain pyllynheiluttelua. Usein se on sellaista poikamaista telmimistä ja pelleilyä. Tyttöjen kuvaama materiaali on usein seksuaalisempaa. Älypuhelimien myötä lapset ja nuoret tulevat videoineeksi tuota luontaista kiinnostustaan ja jopa jakaneeksi sitä verkkoon, Krista kertoo.
Tiimi pyrkii aina selvittämään lapsen tai nuoren henkilöllisyyden. Vaikka lasten ja nuorten kuvaamissa videoissa ja kuvissa ei välttämättä ole kyse rikollisesta toiminnasta, on asiaan hyvä puuttua heidän oman etunsa takia.
– Poliisilaitoksen kautta tiedon pitäisi päätyä alaikäisen vanhemmille ja myös lastensuojeluun. Ideaalitilanteessa myös lapsi puhutetaan. Vaikka kyse ei ole rikollisesta toiminnasta, siihen on hyvä puuttua lapsen oman edun takia.
Verkossa roikutaan yhä nuorempana. Silmille tulee materiaalia, joka tarjoaa aikuisten maailmasta vaikutteita aivan liian nuorille.
Viesti vanhemmille
Uhrien henkilöllisyyksien selvittäminen on tärkeää siksikin, että materiaalin takana voi olla verkossa vaaniva aikuinen, joka on maanitellut lapsen tai nuoren kuvaamaan itseään.
Tähän liittyen Kristalla on tärkeä viesti vanhemmille.
– Suuri osa tytöistä ja varmaan osa pojistakin saa jossain vaiheessa verkossa ”oletpa ihana, lähetä kuva” -kehotuksia. Olisi hyvä, että vanhemmat kertoisivat lapsilleen, että näin voi käydä, ja antaisivat lapsilleen pelimerkkejä toimia tilanteessa oikein silloin, kun se omalle kohdalle osuu.
Ohjenuorana toimii: älä kuvaa, älä jaa.
– Lapsi ei kuitenkaan ole syyllinen kuvien leviämiseen tai siihen, mikäli hän joutuu rikoksen uhriksi otettuaan itsestään kuvia.
Jos asioista ei ole puhuttu kotona, lapsi tai nuori voi säikähtää, pitää asiattomia pyyntöjä omana syynään ja pelätä, että kertominen johtaa puhelimen takavarikoimiseen.
– Jos lapselle on avattu verkon riskejä ja vaaroja ennalta, hänen on helpompi kertoa verkossa tapahtuvista asiattomuuksista sitten kun niitä sattuu omalle kohdalle, Krista arvelee.
Kysyntää riittää
Keskusrikospoliisin lasten hyväksikäytön torjuntaryhmä tekee yhteistyötä Interpolin kanssa. Suomen poliisi on monen muun maan poliisin tavoin kuvannut kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin liittyen valistusvideoita, jotka toimivat ansan tavoin.
– Videolla esiintyy virkapukuinen poliisi kertomassa, että videon avannut on yrittänyt saada pääsyn laittomaan materiaaliin. Videolla kerrotaan myös hoitoonohjauksesta. Videot on nimetty niin, että niiden voisi olettaa sisältävän lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.
Torjuntaryhmän tietokone raksuttaa jatkuvasti. Se, että poliisin verkkoon lataamaa valistusmateriaalia ladataan gigoittain ja taas gigoittain kielii siitä, että CAM-materiaalille on ikävän runsaasti kysyntää.
– Väittäisin, että avoimen verkon puolella kukaan ei vahingossa eksy tällaisen materiaalin pariin, ellei sitten saa koneeseensa jotain epämääräistä linkkiä. Vertais- eli pimeän verkonkaan puolella, esimerkiksi Tor-selaimessa, ei sellaista silmille heti ensimmäisenä lävähdä, elleivät hakusanat ole asiaan viittaavia.
– Tässä työssä on teroittunut se, kuinka sairaita ihmiset oikeasti voivat olla. Oma katse toki avartui jo alunperin poliisin työhön kouluttautuessa ja työn aloittaessa.
Onnistumiset auttavat jaksamaan. Joskus henkilöllisyydet selviävät vasta, kun yksi vihje yhdistää kaksi ensialkuun toisiinsa liittymätöntä tapausta yhteen. Tai kun tutkija sisuuntuu ja päättää selvittää asiaa vielä uudelleen.
– Onnistumisista mieleenpainuvimpia ovat ne, joissa olen saanut selvitettyä henkilöllisyyksiä ja joissa pienen vinkin kaivelulla onkin avautunut isompi puro, kertoo vanhempi rikoskonstaapeli Krista, jonka juttujonossa on tälläkin hetkellä monta selvitettävää juttua.
Osan niistä saa pois pöydältä päivässä, osa vaatii paljon selvittelyä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/875a ... fac8ad4676
Ei kovin monesta varmaankaan ole tuollaiseen työhön. Siinä voi mielenterveys järkkyä.
Cut. Pykälä 21
-NILS-
– Tässä työssä on teroittunut se, kuinka sairaita ihmiset oikeasti voivat olla, sanoo Krista, joka lajittelee työkseen lasten hyväksikäyttöä sisältävää kuvamateriaalia. Siksi hänellä on tärkeä viesti kaikkien lasten ja nuorten vanhemmille.
Videoilla lapsille tehdään hirveitä asioita. Seuraavat pari tuntia Krista katselee niitä.
Hän suunnittelee kaiken etukäteen ja tavoittelee oikeaa mielentilaa, jossa osaa odottaa silmilleen ja korvilleen lävähtävää materiaalia.
Sen jälkeen hän pelaa Tetristä, kuten ohjeistettu on.
Vanhempi rikoskonstaapeli luokittelee osana työtään CAM-materiaalia (Child Abuse Material). Se jaotellaan törkeyden perusteella kolmeen luokkaan.
Ykkösessä lapsi poseeraa tai kuva tarkentuu hänen sukupuolielimiinsä. Kakkosessa lapseen kohdistuu seksuaalisia tekoja. Kolmosessa lasta raiskataan, pakotetaan, uhataan, sidotaan tai lapsi sekaantuu eläimeen. Siihen kuuluu myös materiaali, jossa lapsi on alle kuusivuotias. Kolmosluokkaa Krista kohtaa vähiten.
– Suhtaudun tehtävään yhtenä työtehtävänä muiden joukossa. En voi lähteä miettimään, miltä hyväksikäytettävästä lapsesta tuntuu, keskusrikospoliisin tiedusteluosaston alaisuudessa toimivassa lasten hyväksikäytön torjuntaryhmässä työskentelevä Krista sanoo.
Videoiden ääniä hän ei mykistä.
– Ne on pakko kuunnella. Ilman ääniä video voi vaikuttaa paljon harmittomammalta kuin äänten kanssa. Lapsesta kuuluvat äänet kertovat paljon. Lisäksi äänet voivat auttaa uhrin tai videon tekijän tunnistamisessa.
Miljardibisnes
Pahimmillaan lapsia jopa surmataan CAM-materiaalissa, jota pedofiilipiireissä liikkuu. Krista ei ole onnekseen joutunut näkemään tappamisvideoita.
Joskus hirvittävän videon takaa paljastuu sairas, kansainvälinen bisnes.
Vuonna 2015 kiinni saatu australialainen Peter Scully oli yksi heistä, jotka tuottavat järkyttävintä mahdollista CAM-materiaalia. Hän myi Tor-verkon kautta äärimmäisen raakoja lasten hyväksikäyttövideoita.
Scully vaikutti Filippiineillä, missä oli helppo saalistaa köyhien perheiden lapsia uhreiksi. Nuorin heistä oli vain 18 kuukauden ikäinen Daisy. Hänestä kuvatut videot maksoivat 10 000 dollaria. Yhden uhrinsa, 12-vuotiaan tytön, Scully surmasi itse – ja tietysti videoi tekonsa.
CAM-materiaalin arvioidaan olevan jopa miljardiluokan bisnes. Ainakin maailmalla se liittyy myös ihmiskauppaan.
– Varmasti jossain päin maailmaa tällä materiaalilla tehdään raha. Sitä, tehdäänkö Suomessa en osaa sanoa. Pimeän verkon puolella tapahtuu myös sitä, että ylläpitäjälle pääsy voidaan ”ostaa” antamalla vastikkeeksi jotain omaa materiaalia, Krista kertoo.
– On myös mahdollista, että joku tekee CAM-materiaalilla bisnestä olematta itse kiinnostunut lapsista, KRP:n lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tiimin esimies, rikoskomisario Jyri Hiltunen arvelee.
Palapelin kasaamista
KRP:n lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan noin kymmenhenkinen tiimi, joista on osa siviilejä, käsittelee vuosittain noin 5 000 CAM-materiaaliin liittyvää vihjettä – siis keskimäärin noin 14 päivässä. Kuvamateriaalin lisäksi vihjeet koskevat jo tapahtuneita tai meneillään olevia hyväksikäyttö- tai houkuttelutapauksia.
– Pyrimme seulomaan meille tulevista vihjeistä sellaiset, missä jonkinlainen hyväksikäyttö näyttäisi olevan Suomessa meneillään ja johon poliisin pitäisi välittömästi puuttua, Hiltunen sanoo.
Suuri vihjeiden tuottaja on yhdysvaltalainen NCMEC (National Center for Missing and Exploited Children). Yhdysvalloissa verkkopalveluiden tarjoajat on lailla velvoitettu raportoimaan NCMEC:lle palveluissaan havaitsemastaan CAM-materiaalista. Materiaali päätyy Suomeen KRP:lle, jos siinä on jokin viite siitä, että rikos on tapahtunut Suomessa.
Osa vihjeistä tulee poliisin oman vinkkikanavan kautta.
– Teemme yhteistyötä myös monien kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Pelastakaa lapset, Suojellaan lapsia, Sua varten somessa sekä erilaiset nuorten chat-palvelut, Krista kertoo.
Vastaan tulee paljon jo vuosikaudet pedofiilipiireissä liikkunutta materiaalia.
– Vanhempi materiaali on usein ammattimaisempaa. On asetelmia ja pukeutumista. Osasta näkee, että se on tuottamalla tuotettua. Uudehko materiaali on kotivideoita. Palveluntarjoajilta meille tuleva materiaali on usein muualla tuotettua.
Lapset tuottavat itse
CAM-materiaalissa näkyy ikävällä tavalla tietotekniikan kehitys. Lähes jokaisella on tänä päivänä käytössään älypuhelin.
Osa käyttää sitä tietämättään ja harkitsematta. Erityisesti lapset ja nuoret.
Tiimin seulottavaksi päätyykin paljon nuorten itse kuvaamaa materiaalia. Valitettavasti sen määrä on kasvanut ilmiöksi asti. Eritoten Tiktok ja Snapchat tarjoavat houkuttelevan alustan kaikenlaisille kokeiluille.
– On luonnollista, että oma keho kiinnostaa lapsia ja nuoria. He kuvaavat kehoaan tajuamatta, että tulevat tuottaneeksi materiaalia, joka palveluntarjoajien raportoimana voi päätyä poliisille, Krista sanoo.
Vaihtoehtoisesti materiaali voi tahattomastikin päätyä hyväksikäyttäjille.
– Lomakuvat, lasten itse kuvaamat videot ja muu materiaali voivat verkossa lähteä leviämään ja päätyä sitä kautta vääriin käsiin.
Hän huomauttaa, että toisin kuin yleisesti luullaan, lapsia hyväksikäyttävät tahot ovat useammin lähempänä parikymppistä kuin ikää, jota mielikuvat namusedistä edustavat.
– Poikia saattaa tunnetusti kiinnostaa se oma pippeli, jota kuvataan. Tai sitten he kuvaavat joukolla jotain pyllynheiluttelua. Usein se on sellaista poikamaista telmimistä ja pelleilyä. Tyttöjen kuvaama materiaali on usein seksuaalisempaa. Älypuhelimien myötä lapset ja nuoret tulevat videoineeksi tuota luontaista kiinnostustaan ja jopa jakaneeksi sitä verkkoon, Krista kertoo.
Tiimi pyrkii aina selvittämään lapsen tai nuoren henkilöllisyyden. Vaikka lasten ja nuorten kuvaamissa videoissa ja kuvissa ei välttämättä ole kyse rikollisesta toiminnasta, on asiaan hyvä puuttua heidän oman etunsa takia.
– Poliisilaitoksen kautta tiedon pitäisi päätyä alaikäisen vanhemmille ja myös lastensuojeluun. Ideaalitilanteessa myös lapsi puhutetaan. Vaikka kyse ei ole rikollisesta toiminnasta, siihen on hyvä puuttua lapsen oman edun takia.
Verkossa roikutaan yhä nuorempana. Silmille tulee materiaalia, joka tarjoaa aikuisten maailmasta vaikutteita aivan liian nuorille.
Viesti vanhemmille
Uhrien henkilöllisyyksien selvittäminen on tärkeää siksikin, että materiaalin takana voi olla verkossa vaaniva aikuinen, joka on maanitellut lapsen tai nuoren kuvaamaan itseään.
Tähän liittyen Kristalla on tärkeä viesti vanhemmille.
– Suuri osa tytöistä ja varmaan osa pojistakin saa jossain vaiheessa verkossa ”oletpa ihana, lähetä kuva” -kehotuksia. Olisi hyvä, että vanhemmat kertoisivat lapsilleen, että näin voi käydä, ja antaisivat lapsilleen pelimerkkejä toimia tilanteessa oikein silloin, kun se omalle kohdalle osuu.
Ohjenuorana toimii: älä kuvaa, älä jaa.
– Lapsi ei kuitenkaan ole syyllinen kuvien leviämiseen tai siihen, mikäli hän joutuu rikoksen uhriksi otettuaan itsestään kuvia.
Jos asioista ei ole puhuttu kotona, lapsi tai nuori voi säikähtää, pitää asiattomia pyyntöjä omana syynään ja pelätä, että kertominen johtaa puhelimen takavarikoimiseen.
– Jos lapselle on avattu verkon riskejä ja vaaroja ennalta, hänen on helpompi kertoa verkossa tapahtuvista asiattomuuksista sitten kun niitä sattuu omalle kohdalle, Krista arvelee.
Kysyntää riittää
Keskusrikospoliisin lasten hyväksikäytön torjuntaryhmä tekee yhteistyötä Interpolin kanssa. Suomen poliisi on monen muun maan poliisin tavoin kuvannut kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin liittyen valistusvideoita, jotka toimivat ansan tavoin.
– Videolla esiintyy virkapukuinen poliisi kertomassa, että videon avannut on yrittänyt saada pääsyn laittomaan materiaaliin. Videolla kerrotaan myös hoitoonohjauksesta. Videot on nimetty niin, että niiden voisi olettaa sisältävän lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.
Torjuntaryhmän tietokone raksuttaa jatkuvasti. Se, että poliisin verkkoon lataamaa valistusmateriaalia ladataan gigoittain ja taas gigoittain kielii siitä, että CAM-materiaalille on ikävän runsaasti kysyntää.
– Väittäisin, että avoimen verkon puolella kukaan ei vahingossa eksy tällaisen materiaalin pariin, ellei sitten saa koneeseensa jotain epämääräistä linkkiä. Vertais- eli pimeän verkonkaan puolella, esimerkiksi Tor-selaimessa, ei sellaista silmille heti ensimmäisenä lävähdä, elleivät hakusanat ole asiaan viittaavia.
– Tässä työssä on teroittunut se, kuinka sairaita ihmiset oikeasti voivat olla. Oma katse toki avartui jo alunperin poliisin työhön kouluttautuessa ja työn aloittaessa.
Onnistumiset auttavat jaksamaan. Joskus henkilöllisyydet selviävät vasta, kun yksi vihje yhdistää kaksi ensialkuun toisiinsa liittymätöntä tapausta yhteen. Tai kun tutkija sisuuntuu ja päättää selvittää asiaa vielä uudelleen.
– Onnistumisista mieleenpainuvimpia ovat ne, joissa olen saanut selvitettyä henkilöllisyyksiä ja joissa pienen vinkin kaivelulla onkin avautunut isompi puro, kertoo vanhempi rikoskonstaapeli Krista, jonka juttujonossa on tälläkin hetkellä monta selvitettävää juttua.
Osan niistä saa pois pöydältä päivässä, osa vaatii paljon selvittelyä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/875a ... fac8ad4676
Ei kovin monesta varmaankaan ole tuollaiseen työhön. Siinä voi mielenterveys järkkyä.
Cut. Pykälä 21
-NILS-
