Millaisia tuomioita tästä annosteltiin, kummalle vaiko molemmille?
RYYPPYRIEHAT KEMIJÄRVELÄISEEN TAPAAN!
Verta, verisiä vaatteita ja rikottuja huonekaluja oli kaikkialla huoneessa. Hetekan ja tiskipöydän väliin tuupertuneena makasi verilätäkössä miehen ruumis. Vainaja oli alusvaatteisillaan. Viereisellä hetekalla runsaasti verta ja rikottujen pullojen sirpaleita. Samoin hetekan yläpuolella pit- kin seinää verijälkiä. Ruumiin pään lähistöllä oli pitkäteräinen fileerauspuukko. Uhrin kaulassa näytti olevan syvä rosoreunainen viiltohaava. Suusta ja sieraimista oli valunut runsaasti veristä limaa. Vasemman silmäkulman tienoilla oli rosoreunainen pistohaava. Myöhemmin vainaja tunnistettiin Kemijärveltä kotoisin olevaksi 48-vuotiaaksi Veikko Lumikanta-nimiseksi metsuriksi», kerrottiin Keskusrikospoliisin Lapin lääninosaston rikospaikkapöytäkirjassa.
Toisen vainajan paljaat jalat pilkottivat vuodesohvan alta. Niillä jaloilla oli vielä edellisenä päivänä harpponut Rautakoura -nimellä parhaiten tunnettu kemijärveläinen 49-vuotias käsi-invalidi Hannes Joutsijärvi. Ensin viinakaupalta Kemijärven VPK:n talolle ja sieltä edellä jo nimetyn kaverinsa Veikko Lumikannan kanssa kaupungin keskustaan Hyrkkään kioskille.
Ennestään kioskilla istuskeli viinamäen töissä jo kuukausikaupalla uurastanut kemijärveläinen koneasentajan titteliä käyttävä 27-vuotias Kauko Kontio.
- Koska tarjolla ei ollut muutakaan ajankulua kuin ottaa huikkia ja vatvoa vastoinkäymisiään. Työtä ei ainakaan kesäsydännä ollut tyrkyllä. Eikä liioin vuodekumppania minkä kanssa pelehtiä, koska kumppani jo pari kuukautta aikaisemmin ajoi minut asunnostaan kuutamolle, Kauko Kontio tilitti lorvailunsa syytä.
Kontio oli jo aikaisemminkin tyhjentänyt sekä Rautakouran että Veikko Lumikannan kanssa enemmän kuin yhden pullon, puhumattakaan kiljusaaveista. Niinpä kaikki kolme asettuivat nytkin ikään kuin yhteisestä sopimuksesta vieretysten kioskin penkille ja aamun toinen pullo korkattiin.
- Minulta tosin olivat aamu- ja iltapullot seonneet jo ajat sitten, koska en saanut unta edes viinan voimallakaan, Kontio painotti.
Ilmeisesti krapulansa vaivaamana viinaryyppyä norkoilemaan saapui myös Sallan kunnan Kursun kylästä Kemijärven metsurikursseille lähtenyt Tapani Ahola.
- Ahola vain teeskenteli kurssilaista saadakseen sympatiaa ja viinaa Kemijärven metsureilta. Itse asiassa hänet oli lempattu metsätyökursseilta jo pari viikkoa aikaisemmin. Hän oli vain pesiytynyt Kemijärvelle siivestämään ja rähjäämään, sittemmin Aholaan tuskastunut Kauko Kontio väitti.
Joka tapauksessa Aholallekin tarjottiin aamuhuikka. Ja todistaakseen ettei ryyppy mennyt hukkaan, Ahola paukasi ryyppyseuruetta pällistelevää nuorukaista turpaan. Samalla hän tiedotti läsnäoleville, että joka ikinen sallalainen ja eritoten hän itse nielee minkä hyvänsä kemijärveläisen juipin vodkan kanssa taikka ilman.
ROISKEEN VALMISTELUT
- Ahola oli synnynnäinen räyhääjä; tämän tästä nyrkit pystyssä. Joka mutkassa Ahola antoi ymmärtää, että kemijärveläiset nahkapeitturit eivät ole miehiä eikä mitään. Aikaisemmin juopottelin Aholan kanssa viikonpäivät, mutta kyllästyin sen alituiseen rähjäämiseen, itse vain puolenkymmenen naisen puukottamisesta aikaisemmin lusinut Kauko Kontio painottaa.
Kyseinen kesäkuun 30. päivä oli paahteinen. Perjantai, ja ties miten kauan helle jatkuisi. Niinpä muun ohella sääprofeetan ammattia harjoittava Rautakoura ja mielihyvin selvänäkijänä esiintyvä Veikko Lumikanta olivatkin oivaltaneet varata täydet kassilliset Alkon antimia.
- Mutta Rautakoura oli tarkka viinoistaan. Rähähti kuin Kursun kylän koirat, kun hänen viinallaan lääkitsin kengän hiertämää varvastani, Tapani Ahola moitti. Pahanenteisen ukkospilven pimentäessä Kemijärven taivaan seurue työntyi linja-autoon ja körötteli kolmisen kilometriä Tohmon kylän entiselle kansakoululle, jossa vaimostaan eronneella Rautakouralla oli poikamiesasunto. Tilava ja vankkaseinäinen huone, jossa milloin mikin ryyppyseurue poikkesi mekastamassa.
Viiden minuutin bussimatka rupesi tietenkin janottamaan. Ja Veli Tapani Ahola kuvaileekin matkan jälkeistä janon sammutusta seuraavasti:
- Kohta koululle päästyä imaistiin pari pulloa Veikko Lumikannan tarjoamaa vinettoa. Sen päälle jokunen puteli Rautakouran sorbusta ja hieman pontikkaa. Mutta kun lämmin viini rupesi yököttämään Veikko Lumikantaa ja minullekin tuli viinistä hutera olo, naukattiin jokunen ryyppy vodkaa ennen kuin Kontio ja Rautakoura alkoivat kinaamaan ja tappelemaan.
Ja Kauko Kontio tarkentaa huonomuistiseksi hölöttäjäksi moittimansa Aholan kertomusta:
- Viinin ja viinan välillä mutusteltiin joitain hampurilaisia ja sitkeitä pihvintapaisia. Ja juuri pihvien tiimoilta Rautakoura toi Mora-puukon ja fileerausveitsen pöydälle. Minä uumoilin jo silloin, jotta äijä valmistautuu puukkohippoihin, koska pöydällä oli jo en- nestään veitsiä ja haarukoita.
Rautakouran ja Kauko Kontion välisen toran ja torailua seuranneen tappelun sytykkeistä on monia erilaisia versioita. Varsinkin Veli Tapani Ahola muutti kertomustaan lähes jokaisessa kuulustelussa. KRP:n tutkintapöytäkirjaan on ylikonstaapeli Eero Yliviuhkolan kynällä kirjattu Aholan kertomaksi muun muassa:
-Riita puhkesi siitä, kun Kauko Kontio nimitteli Rautakouraa vasikaksi. Kun Rautakoura alkoi huutaen kieltää vasikoinnit ja syyttää puolestaan Kontiota, hyökkäsi vuodesohvalla istuva Kontio Rautakouran kimppuun. Käsipuoli Rautakoura harasi kyllä vastaan, mutta Kontio hakkasi nyrkeillä Rautakouraa kasvoihin niin että silmät muurautuivat melkein umpeen, hammasproteesi rikkoutui ja putosi lattialle...
KUKA TAPPOI KENET?
Välillä miehet ottivat ryyppyjä ja hieroivat ilmeisesti sovintoa, koska koulun ohi kulkenut nainen kertoi avoimesta ikkunasta kuuluneen jopa laulua ja naurun remakkaa. Mutta palatkaamme jälleen Tapani Aholan kuulustelukertomukseen:
-Jonkin ajan kuluttua Kauko Kontio alkoi uudelleen hakkaamaan Rautakouraa kasvoihin. Kahinan aikana hetekalla istunut Veikko Lumikanta yritti paeta ulos, mutta Kontio otti hänet ovella kiinni ja retuutti takaisin sisälle. Kun Lumikanta yritti huitoa vastaan, Kontio löi häntä tuolilla päähän ja potki, kunnes Lumikanta menetti tajuntansa ja retkahti hetekalle poikittain. Sen jälkeen Kontio sanoi minulle, että parasta kun tapetaan ainakin Rautakoura, ettei jää kantelemaan asioista. Minä en vastannut Kontiolle sitä enkä tätä, mutta Kontio otti pöydältä fileerausveitsen ja meni sohvalla retkottavan Rautakouran luokse. Lyhyen käsirysyn jälkeen Kontio survaisi veitsen Rautakouran kurkkuun, jolloin haavasta ruiskahti verta minunkin päälleni...
- Humalaisen houretta koko Aholan jaaritus, Kauko Kontio tuhahti kuulustelijalle.
- Lapsikin tajuaa, että jos olisin survaissut veitsen Rautakouran rokkatorveen, veri olisi suihkunnut minun eikä suinkaan Aholan päälle. Siksi toiseksi minulla ei ollut mitään syytä tappaa Rautakouraa. Tappelin kyllä hänen kanssaan, mutta tottahan pärjäsin ilman veistäkin, koska Rautakouran silmätkin olivat jo tuossa vaiheessa muurautuneet umpeen, kuten Aholakin on kuulustelussa holottanut.
- Se oli nimenomaan Veli Tapani Ahola, joka tappoi Rautakouran sen jälkeen kun sai ensin Rautakouralta turpiinsa. Sitä paitsi Ahola tunnusti ensimmäisessä kuuluste- lussa, että nimenomaan hän itse tappoi. Kaikki Aholan jälkijaaritukset ovat roskapuheita ja totinen tosi se, minkä alun alkaenkin kuulustelussa kerroin:
- Rautakoura närkästyi ja aloitti tappelun sen vuoksi kun väheksyin hänen tekemäänsä lipasta ja epäilin tokko vain toiskätinen mies pystyy lipasta nikkaroimaankaan. Kun Rautakoura hyökkäsi kimppuuni, paukutin häntä nyrkillä kasvoihin, jolloin hänen hammasproteesinsa rikkoutui ja lennähti lattialle. Joku iskuistani saattoi osua Rautakouran silmänseutuun ja silmäkulma on hyvinkin voinut aueta iskuistani, mutta mitään muuta en Rautakouralle tehnyt. Vasta sen jälkeen kun olin jo sopinut Rautakouran kanssa ja luvannut korvata proteesin, Veikko Lumikanta alkoi pörhistellä ja ilmoitti Rautakouran puolesta, ettei proteesin rikkoutuminen ja silmäkulman aukeaminen ole rahalla korvattavissa. Kun pörhistelystä ei tullut loppua, huitaisin Lumikantaa kasvoihin. Kun Lumikanta viilsi minua puukolla käsivarteen, niin vasta silloin raivostuin. Haraisin rikkinäisen pullon kaulaosan käteeni ja huitaisin sillä puukko kourassa heiluvaa Lumikantaa. Huitaisu saattoi osua kaulaan, koska kaulasta alkoi pursua verta ja puukko putosi Lumikannan kädestä lattialle. Koska verentulo ällötti minua ja tajusin Lumikannan kuolevan, hoipuin asunnon eteiseen. Mutta ennen kuin suljin oven, kuulin Rautakouran rääkäisyn ja näin kuinka hän yritti painaa kimpussaan hääräävän Aholan käsiä alas. Aholalla oli joko puukko tai leipäveitsi kädessään ja Rautakouran ulina päättyi pian. Hetken kuluttua huoneeseen kurkistaessani Tapani Ahola seisoi sohvalla retkottavan Rautakouran vierellä. Rautakouran kurkusta näytti pursuavan verta ja myös Aholan kädet olivat veressä kyynärpäihin saakka...
Ensimmäisissä kuulusteluissa Veli Tapani Ahola todella tunnustikin tappaneensa Rautakouran. Vasta lääninvankilassa hän perui tunnustuksensa väitti uusintakuulusteluissa, että Kauko Kontio painosti häntä tunnustamaan tapon.
- Vanhat konnat opastivat vankilassa Aholaa, Kontio otaksui.
Mutta Ahola itse väittää peruneensa tunnustuksensa >>vakaasta harkinnasta» heti kun pääsi loittonemaan Kauko Kontion vaikutuspiiristä, ja lisää:
- Tosi on, että jokainen huitoi sillä aseella mikä käteen sattui. Minä kuitenkin käytin enimmälti vain nyrkkejäni ja viinapulloa, eikä niillä kenenkään kaula katkea. Mutta olisin minä voinut Rautakouran surman lusiakin, jotta Kontio olisi päässyt helpommalla. Vasta sitten kun Kontio alkoi uhkailla ja vaatia että minun olisi otettava kontolleni myös Veikko Lumikannan kuolema, aloin ajatella, että liika on liikaa.
POLIISIN KÄSITYS
Kuolleet eivät kerro. Todistajia ei ollut. Ainoa mikä täysin varmasti tiedetään on se, että kaksi miestä pääsi hengestään. Ilmeistä kuitenkin on, että jokainen löi kaikilla saatavilla olleilla aseilla minkä suinkin ehti. Kumpikin eloonjääneistä syytteli toisiaan ja muutteli kertomuksiaan jokaikisessä kuulustelussa. Mutta saattaahan olla niinkin, että kumpikaan ei muista, mitä Tohmon koululla todella tapahtui, tutkinnassa mukana ollut poliisi otaksuu.
Rikostutkijain käsitystä tukevat myös seuraavat kummalliset tosiasiat: Komisario Pentti Ylinivan tiukatessa, kumpiko kahdesta eloonjääneestä työnsi matkaradion antennin Rautakouran kurkkutorveen, sekä Kontio että Ahola vakuuttivat, että eivät edes muista nähneensä antennia. Kumpikaan ei myöskään myöntänyt leikanneensa ristikuvioita vainajien rintaan, vaikka viillot olivat selvästi nähtävissä ja kuvio säännöllinen kuin taiteilijan uurtama.
Kumpikaan toisiaan syyttelevistä surmaajista ei myöskään maininnut seuraavista rikospaikkatutkinnassa todetuista seikoista, jotka tukevat,
käsitystä joukkotappelusta: >>Rautakouraksi kutsuttu Hannes Joutsijärvi oli tungettu vuodesohvan alle. Uhrin pää oli kiedottu veren tahraamaan täkkiin ja muitakin vaatekappaleita asetettu ruumiin peitoksi. Sohvalla ja sohvan vieressä lattialla oli runsaasti verta, ja tapetoidulla seinällä verisiä laappausjälkiä. Huoneen keskilattialla oli verinen vaatekasa, jonka päällä ilmeisesti lyömäaseena käytetty varreltaan taipunut Sinipiika-pesin. Vaatteiden seasta löytyi suurikokoinen puukko, tekohampaiden kappaleita, verinen haarukka, pöytäveitsi ja kahdeksi kappaleeksi rikkoutunut käsiproteesi...>>
- Täällä meilläpäin kun tapellaan, kallot ja kalut lyödään mäsäksi, kehaisi kemijärveläinen nuori konstaapeli.
HENKKARIT JA HAASTEET RIKOSPAIKALLA!
Jos kerrottujen surmien syyllisyyskysymys olikin kiverä, tekijöitä ei tarvinnut arvailla. Myös tutkijain muistamattomuusteoriaa tukee ilmeisesti rikoshistorian ainutlaatuisin sattuma: Kauko Kontion ja Tapani Aholan farkkupuserot olivat unohtuneet surmahuoneen naulakkoon! Molempien puseroiden rintataskussa oli henkilötodistus ja omistajan nimelle kirjoitettu kutsu saapua Kemijärven käräjille vastaamaan aikaisemmista tappeluista.
Pojat olivat viettäneet edellisen yön juoppoputkassa. Lähtiessään saivat nimismiehen kirjoittaman haasteen kouraansa, poliisi kertoi.
Niinpä rikospoliiseille ei jää nyt juuri muuta tutkittavaa kuin ruumiiden toteaminen ja monenmoisen rojun luettelointi.
- Eipä niin. Mutta alati vaihtuvien valheiden kirjaamisessa oli sietämistä kylliksi, rikostutkija sanoi.
Kontion loppuhan täällä jo olikin:
https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=714
Otsikkoon lisätty päivämäärä
-NILS-