Hämeen Sanomat 1.9.2024 /
https://www.hameensanomat.fi/teemat/7797732
Matematiikkalahjakkuus Kerttu, 16, tekee oppikirjoja ja haaveilee ammatista, jossa saa nuoret oivaltamaan
Lukiolainen ratkaisi neljäsluokkalaisena yliopiston pääsykoetehtävän, ja sen jälkeen innostus matematiikkaan on vain kasvanut.
- Kerttu Saatsi.jpg (61.16 KiB) Katsottu 2207 kertaa
Matemaattinen lahjakkuus. Tämä lienee sopiva titteli Kerttu Saatsille, 16. Tänä syksynä Lumon lukion aloittanut Saatsi hyppäsi suoraan pitkän matematiikan viidennelle kurssille.
– Tehtävät ovat aika helppoja, mutta ei se haittaa. Lasken logoritmeja ilman laskinta, Saatsi kertoo.
Hyppy oli tarpeen, sillä Saatsi on jo omatoimisesti opiskellut ensimmäiset kurssit.
– Neljännellä luokalla löysin äidin vanhat lukion pitkän matematiikan kirjat ja innostuin niistä. Kolmoskurssin kirjan lopussa oli harjoittelutehtävä Helsingin yliopiston pääsykokeisiin, ja ratkaisin sen. Se oli hieno tunne.
Kuudennen luokan kesälomalla Saatsi kävi jälleen lukion matematiikan kirjat läpi ja teki tarkat muistiinpanot.
– Ajattelin, etten halua jäädä yläasteella jälkeen, hän kertoo.
Matematiikka on Saatsille intohimo ja elämäntapa. Kun Saatsi kävelee kaduilla, hän muodostaa mielessään maassa olevista viivoista erilaisia matemaattisia funktioita. Kun hän miettii, mikä bussi vie kotiin, hän hahmottaa bussin numeron matriisina eli yhdenlaisena matemaattisena taulukkona.
– Opin matematiikkaa koko ajan, kun kävelen. Se on kätevää, hän sanoo.
Innostusta matematiikkaan pitävät yllä ratkaisemattomat tehtävät.
– Minulla on koko ajan mielessäni matemaattisia kysymyksiä, joihin ei ole ratkaisua eikä päätepistettä, ainakaan vielä. Jo pitkään olen etsinyt ratkaisua collatzin konjektuuriin, johon ei kukaan ole toistaiseksi löytänyt ratkaisua.
Innostus matematiikkaan heräsi jo pikkutyttönä. Saatsi muistaa hetken päiväkodista, jolloin hän oli nelivuotias.
– Oivalsin, että viivoitin ei voi olla suora. Jos yritetään tehdä viivoittimesta suora, ei ole mitään, mihin suoraa voidaan verrata, koska kaikki on epäsuoraa. Taisin kertoa tämän oivalluksen aika monille, hän naurahtaa.
Itä-Helsingissä koko elämänsä asunut Saatsi ei muista, että kotona olisi erityisesti panostettu matematiikan oppimiseen.
– Sen muistan, että ihan pienenä minulla oli lelu, matematiikkapuhelin, jossa oli matematiikkapelejä ja ärsyttävä soittoääni, hän kertoo hymyillen.
Saatsilla oli älypuhelin jo alakoululaisena, mutta nettiä hän ei liiemmin käyttänyt.
– Viidennellä luokalla halusin laskea Linnanmäen laitteen nopeuden. Silloin en tiennyt kaavaa, vaan keksin sen itse. En hoksannut, että netistä olisi varmasti löytynyt kaava, eli matka jaettuna ajalla. Uskon, että opin enemmän, kun jouduin kehittämään kaavan itse.
Yläkoulun matematiikan opettaja. Se on Saatsin unelma-ammatti.
– Myös fysiikka sopii, mutta kemiaa en halua opettaa, koska en halua olla vastuussa 20 oppilaasta kaasupolttimen kanssa.
Vantaalla oli lukuvuoden alkaessa pulaa juuri yläkoulujen matemaattisten aineiden opettajista.
Opettajien väsymisestä työhönsä ja nuorten oireilusta on keskusteltu yhteiskunnassamme paljon viime vuosina. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan Vantaalla lähes 25 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista kokevat koulu-uupumusta. Koulukäynnistä pitää kyselyn mukaan vain reilu puolet vantaalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista.
Tästäkin huolimatta Saatsi haluaa opettajaksi juuri yläkouluun.
– Yläkoulu on parasta aikaa oppia, koska silloin oppilaat kyseenalaistavat asioita eniten. Tällöin on myös suurin mahdollisuus ahaa-elämyksille, Saatsi perustelee.
– Yläkoulussa on lisäksi enemmän aikaa opettaa. Jos joku ei ymmärrä, voi tehdä vaikka jonkun projektin. Lukion kursseilla tahti on nopeampi, hän jatkaa.
Opetustapaa Saatsi haluaa kehittää. Hän on kirjoittanut jo yleisteoksen matematiikasta ja toivoo saavansa sen painettua tulevaisuudessa. Teossa on myös 7.-luokkalaisille tarkoitettu matematiikan kirja.
– Tärkeintä on ymmärtää, miten ratkaistaan yhtälöitä, ei vain ratkaista niitä.
Saatsi uskoo, että päättelytaito ja halu ymmärtää laskutoimitusta vastauksen takana, on keino parempaan oppimiseen.
– Heille, jotka hahmottavat yhtäläisyysmerkin laskun vastauksena, saattaa tulla myöhemmin ongelmia tuntemattomien yhtälöiden kanssa.
Saatsi tarkentaa, että kertolaskut on edelleen hyvä osata ulkoa, mutta päättelykykyä ja omaa pohdintaa on syytä lisätä opetukseen. Yläkoulussa matematiikka on tällä hetkellä paljon abstraktimpaa kuin alakoulussa.
– Alakoulussa meille opetetaan usein, että 1+1=2. Yhtälailla tulisi opettaa, että 2=1+1. Asioita täytyy osata ajatella ja hahmottaa myös toisinpäin, hän selvittää.
Saatsi toivoo erityisesti muutosta tunteihin, joissa aloitetaan näyttämällä taululle muutama asia totuutena, ja sen jälkeen oppilaille annetaan kasa samankaltaisia tehtäviä ratkaistavaksi.
– Tällöin kerrotaan, että näin asia on sen sijaan, että kerrotaan, miksi se on näin.
Yläkouluaikana Saatsi suoritti Helsingin avoimen yliopiston matematiikan kursseja sekä kiersi luennoimassa peruskouluissa ja lukioissa kvanettimekaniikasta ja kompleksiluvuista. Luennot olivat Saatsin tapa suorittaa tet-harjoittelu. Hän kokee tärkeänä, että jokainen saa opiskella oman taitotason mukaisesti.
– Joku voi olla hyvä yhtälöiden ratkaisussa, mutta geometria tuottaa vaikeuksia. Tämäkin tulisi ottaa huomioon.
Viimeisimmän kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten matemaattiset taidot ovat heikentyneet. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan vielä 2000-luvun alkupuolella Suomessa oli heikkoja matematiikan osaajia seitsemän prosenttia. Viimeisimmässä eli vuoden 2022 tutkimuksessa vastaavia oppilaita oli kuitenkin joka neljäs. Samaan aikaan erinomaisten matematiikan osaajien osuus on pienentynyt.
...
Saatsilla on näkemys myös Pisa-tuloksiin.
– Pisan tehtävätyyppejä ei opeteta suoraan koulussa, joten se kertoo ainakin jotain oppilaiden omasta ajattelusta.
Saatsi on saanut ympäriltään kannustusta matematiikan opettamiseen. Hän avasi kesällä Tiktokiin Kvanttikana-kanavan, jossa teemana on, tietenkin, matematiikka ja fysiikka. Yksittäisillä videoilla on lähes 100 000 katselukertaa.
– Suosio on yllättänyt. En odottanut kovin suurta yleisöä, koska tiedän, että aihe ei välttämättä kiinnosta kovin laajasti. Ajattelen, että jos yksikin oppii matematiikkaa videoideni avulla, minun kannattaa nolata itseni, hän naurahtaa.
!
, turha odottaa, että ne Pisa-tulokset siitä enää nousuun kääntyisivät!