Raskaana oleva käytti amfetamiinia: KKO teki päätöksen
Lähetetty: Pe Tammi 24, 2025 12:57 pm
Korkein oikeus (KKO) on ottanut kantaa tapaukseen, jossa huumeita raskaana ollessaan käyttänyttä naista syytettiin pahoinpitelystä
Kolmekymppinen nainen oli käyttänyt raskausaikana amfetamiinia ja buprenorfiinia niin, että syntyneellä lapsella todettiin erittäin voimakkaita hoitoa vaatineita vieroitusoireita. Oireet ilmenivät muun muassa kaarimaisena oksennuksena, tärinänä ja vapinana sekä löysänä ulosteena.
Syyttäjä vaati naiselle kaikista oikeusasteista rangaistusta pahoinpitelystä tai toissijaisesti vammantuottamuksesta. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät naisen syytteen.
Syytteen hylkäämisen perusteena oli ennen kaikkea se, että pahoinpitelyn tai vammantuottamuksen kohteena voi olla vain toinen ihminen. Sikiötä ei pidetty odottavasta äidistä erillisenä oikeushenkilönä. Oman terveyden vahingoittaminen puolestaan ei ole rangaistavaa.
Ihmishengen rikosoikeudellisen suojan katsottiin alkavan vasta syntymästä.
KKO katsoi, että asiassa ei voinut soveltaa pahoinpitelyä tai vammantuottamusta koskevia rangaistussäännöksiä.
Tapauksessa oli riidatonta, että äidin huumeiden käyttö oli vahingoittanut lapsen terveyttä ja aiheuttanut tälle kipua.
KKO totesi, että ihminen tulee perusoikeuksien haltijaksi täysimääräisesti vasta syntymänsä hetkellä.
Syntymätöntä lasta suojataan rikoslaissa sikiön, alkion ja perimän loukkaamista koskevilla rangaistussäännöksillä. Välillisesti sikiön suoja toteutuu raskaana olevan henkilön terveyttä suojaavien säännösten kautta.
KKO lisäsi, että yksilön itsemääräämisoikeuteen kuuluu toisaalta se, että itsensä vahingoittaminen ja vaarantaminen vapaaehtoisesti on lähtökohtaisesti sallittua. Rikoslakiin ei ole säädetty raskaana olevien osalta tästä poikkeusta.
Pahoinpitely ja vammantuottamus voivat kohdistua vain toiseen ihmiseen.
”Koska (syytetty) ei ole voinut syyllistyä itseensä kohdistuvaan pahoinpitelyyn tai vammantuottamukseen, merkitystä ei ole edellä mainituin perustein sillä, että huumausaineiden käytön seurauksia on ilmennyt lapsen syntymän jälkeen.”
Korkeimman oikeuden mukaan pahoinpitelyä ja vammantuottamusta koskevia säännöksiä ei ole johdonmukaista tulkita niin, että niillä suojattaisiin sikiötä tai syntyvää lasta vanhemman raskauden aikaiselta huumausaineen käytöltä. KKO piti ratkaisevana seikkana huumeiden käyttöhetkeä.
Yksi korkeimman oikeuden jäsenistä oli ratkaisusta eri mieltä. Hänen mukaansa ratkaisevaa oli se, aiheutuiko elävänä syntyneelle lapselle syntymän jälkeen kipua tai ruumiinvamma.
Jos tämä edellytys täyttyi, teko kohdistui tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla toiseen henkilöön, jäsen katsoi.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010986307.html
Kolmekymppinen nainen oli käyttänyt raskausaikana amfetamiinia ja buprenorfiinia niin, että syntyneellä lapsella todettiin erittäin voimakkaita hoitoa vaatineita vieroitusoireita. Oireet ilmenivät muun muassa kaarimaisena oksennuksena, tärinänä ja vapinana sekä löysänä ulosteena.
Syyttäjä vaati naiselle kaikista oikeusasteista rangaistusta pahoinpitelystä tai toissijaisesti vammantuottamuksesta. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät naisen syytteen.
Syytteen hylkäämisen perusteena oli ennen kaikkea se, että pahoinpitelyn tai vammantuottamuksen kohteena voi olla vain toinen ihminen. Sikiötä ei pidetty odottavasta äidistä erillisenä oikeushenkilönä. Oman terveyden vahingoittaminen puolestaan ei ole rangaistavaa.
Ihmishengen rikosoikeudellisen suojan katsottiin alkavan vasta syntymästä.
KKO katsoi, että asiassa ei voinut soveltaa pahoinpitelyä tai vammantuottamusta koskevia rangaistussäännöksiä.
Tapauksessa oli riidatonta, että äidin huumeiden käyttö oli vahingoittanut lapsen terveyttä ja aiheuttanut tälle kipua.
KKO totesi, että ihminen tulee perusoikeuksien haltijaksi täysimääräisesti vasta syntymänsä hetkellä.
Syntymätöntä lasta suojataan rikoslaissa sikiön, alkion ja perimän loukkaamista koskevilla rangaistussäännöksillä. Välillisesti sikiön suoja toteutuu raskaana olevan henkilön terveyttä suojaavien säännösten kautta.
KKO lisäsi, että yksilön itsemääräämisoikeuteen kuuluu toisaalta se, että itsensä vahingoittaminen ja vaarantaminen vapaaehtoisesti on lähtökohtaisesti sallittua. Rikoslakiin ei ole säädetty raskaana olevien osalta tästä poikkeusta.
Pahoinpitely ja vammantuottamus voivat kohdistua vain toiseen ihmiseen.
”Koska (syytetty) ei ole voinut syyllistyä itseensä kohdistuvaan pahoinpitelyyn tai vammantuottamukseen, merkitystä ei ole edellä mainituin perustein sillä, että huumausaineiden käytön seurauksia on ilmennyt lapsen syntymän jälkeen.”
Korkeimman oikeuden mukaan pahoinpitelyä ja vammantuottamusta koskevia säännöksiä ei ole johdonmukaista tulkita niin, että niillä suojattaisiin sikiötä tai syntyvää lasta vanhemman raskauden aikaiselta huumausaineen käytöltä. KKO piti ratkaisevana seikkana huumeiden käyttöhetkeä.
Yksi korkeimman oikeuden jäsenistä oli ratkaisusta eri mieltä. Hänen mukaansa ratkaisevaa oli se, aiheutuiko elävänä syntyneelle lapselle syntymän jälkeen kipua tai ruumiinvamma.
Jos tämä edellytys täyttyi, teko kohdistui tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla toiseen henkilöön, jäsen katsoi.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010986307.html
