Ensihoitajan työturvallisuus menee potilaan hoidon edelle: ”Kenelläkään ei ole velvoitetta uhrata omaa henkeään”

[Eräs1]

Ensihoitajat joutuvat usein työskentelemään vaarallisissa olosuhteissa. Uhkaavissa tilanteissa ensihoitajien työturvallisuus on tärkeämpää kuin potilaan auttaminen.

Väkivallan uhri ei aina saa nopeinta mahdollista ensihoitoa, jos poliisi katsoo tilanteen uhkaavaksi.

Ensihoitajien työturvallisuus on potilaan auttamista tärkeämpää jopa silloin, kun potilas on välittömässä kuolemanvaarassa ja kyseessä on aseellinen tai muu käynnissä oleva väkivaltatilanne.

Esimerkiksi huhtikuussa 2025 Kokkolassa mies ampui naapurikiistojen seurauksena saman kadun varrella asunutta naista kaksi kertaa haulikolla.

Nainen kykeni soittamaan itse apua, mutta ensihoitajien paikalle pääsy viivästyi hieman, koska poliisin piti ensin varmistaa alueen turvallisuus.

Uhri odotti apua tajuissaan. Hän kuoli puolisen tuntia myöhemmin sairaalassa vammoihinsa.

Poliisitarkastaja Marko Savolainen poliisihallituksesta sanoo, että poliisin tehtävä on poistaa akuutti uhka, jotta ensihoito pääsee tekemään työnsä.

– Ei ole tarkoituksenmukaista saattaa hoitajia tilanteeseen, jossa he voisivat joutua väkivallan kohteeksi. Poliisilla puolestaan on siihen koulutus ja varusteet.

Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuuspäällikkö, erityisasiantuntija Markku Saarinen muistuttaa, että ensihoitohenkilöstö koulutetaan toimimaan myös väkivaltatilanteissa.

– Tilanne on tietysti hoitajan näkökulmasta vaikea, jos vaikka vakavasti loukkaantuneeseen potilaaseen on näköyhteys. Mutta ei sinne tule rynnätä suin päin, mikäli tilanne ei ole turvallinen.

Poliisia tarvitaan päivittäin

Esimerkiksi kouluhyökkäys- ja piiritystilanteissa tai muissa väkivaltatehtävissä poliisi joutuu joskus eristämään alueen ja estämään ensihoidon pääsyn uhrien luo kunnes alue on saatu turvalliseksi.

Samaan aikaan alueella voi olla jopa useita kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita.

Molempien asiantuntijoiden mukaan ratkaisut voivat tilannekohtaisesti poiketa ohjeista.

– Otetaan vaikka tilanne, jossa kauppakeskuksessa tai koulussa joku ampuu ihmisiä, eikä vielä tiedetä, missä ampuja liikkuu, vaikka uhrit ovat näkösällä. Jos juutumme ensimmäiseen ovella olevaan uhriin, asetamme ehkä koko pelastustoimen uhan alle, poliisitarkastaja Marko Savolainen sanoo.

Suomessa sattuu yhä useammin väkivaltatilanteita, joissa ensihoitaja odottaa rakennuksen kulman takana tai pylvään suojissa poliisilta lupaa päästä hoitamaan potilasta.

Poliisin apua ensihoitajat tarvitsevat Suomessa käytännössä päivittäin.

Odottavan ensihoitajan pitkät minuutit

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kenttäjohtaja Eero Polvinen on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Hän kertoo, että minuutit voivat tuntua tilanteessa pitkiltä.

– Työhön täytyy vain suhtautua ammattimaisesti. Lähtökohta on kuitenkin se, että ensihoidon täytyy pystyä työskentelemään mahdollisimman turvallisesti.

Turvallisuuspäällikkö Markku Saarisella ei ole tiedossaan yhtään tapausta, jossa ensihoitaja olisi uhkaavassa tilanteessa rynnännyt auttamaan potilasta poliisin kielloista huolimatta.

– Poliisin käskyn noudattamatta jättäminen on kriminalisoitua. Yksittäisissä tapauksissa voi tietysti joutua käyttämään tilannekohtaista harkintaa, mutta lähtökohtaisesti ilman lupaa tilanteeseen ei voi mennä, sanoo Saarinen.

Poliisitarkastaja Markku Savolainen on samoilla linjoilla:

– Ensihoitaja voi tietysti tehdä omat ratkaisunsa, mutta kenelläkään ei työturvallisuuslainkaan perusteella ole velvoitetta uhrata omaa henkeään.

https://yle.fi/a/74-20170798

[JanitaSlim]

eiköhän tämä ole itsestäänselvyys niin palohenkilöiden kuin hoitohenkilöidenkin kohdalla. ei auttajasta ole apua paikalla, jos joku ampuu auttajasta autettavan.

[QwertyKeyboard]

eiköhän tämä ole itsestäänselvyys niin palohenkilöiden kuin hoitohenkilöidenkin kohdalla. ei auttajasta ole apua paikalla, jos joku ampuu auttajasta autettavan.

Sama se on postin jaossa. Jos jossain talossa asuu yksikin tyyppi joka uhkailee postinjakajan henkeä tai terveyttä kaikki kyseissellä alueella asuvat joutuvat hakemaan postinsa lähimmästä posti konttorista, koska ketään postissa töissä olevaa ei voi velvoittaa jakamaan postia alueella henkensä tai terveytensä kaupalla missä joku uhkailija on väijymässä postinjakajaa puukon kanssa.

Useinhan nämä uhkailijat ovat henkilöitä joilla on suuria summia ulosotossa ja he syyttävät postinjakajaa siitä, että hän tuo heille kirjeitä ulosotosta tai perintätoimistoista. Vaikka ei se postinjakaja sitä päätä mitä kirjeitä kenellekin lähetetään eikä postinjakajalla ole mitään tekemistä sen kanssa, että jollain on ulosotossa rahaa.

Postihan joutuu tekemään uhkan takia jakelunkeskeytyksiä joka vuosi jollekin alueelle ja jakelu palautetaan normaaliksi sen jälkeen kun uhkailija ei enää asu alueella.