96-vuotias jämsäläisnainen allekirjoitti uuden testamentin sairasvuoteellaan – Oikeus: ”Ollut täysin manipuloitavissa”
Lähetetty: La Tammi 03, 2026 4:46 pm
96-vuotiaan jämsäläisnaisen viisi kuukautta ennen kuolemaansa allekirjoittama testamentti on julistettu pätemättömäksi Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Nostamallaan kanteella pätemättömäksi julistamista vaativat naisen perilliset, joista yhdelle nainen oli testamentannut omaisuutensa vuonna 2013.
Riidan toisena osapuolena oli naisen naapuri, joka oli merkitty koko omaisuuden saajaksi helmikuussa 2023 allekirjoitetussa testamentissa, jolla peruttiin aiempi testamentti. Testamentilla naapuri olisi saanut itselleen puolet naisen noin 400 000 euron säästöistä.
Kanteen mukaan nainen oli viimeisimmän testamentin allekirjoittaessaan terveydentilansa vuoksi kykenemätön testamentintekoon ja altis johdattelulle.
Heinäkuussa 2023 kuollut nainen eli viimeiset 19 vuotta leskenä. Puolisoilla ei ollut rintaperillisiä, eikä keskinäistä testamenttia. Koska naisella ei ollut omia perillisiä, olivat hänen kuolinpesänsä osakkaita aviomiehen toissijaiset perilliset, joita oli naisen kuolinhetkellä 22 henkilöä. Heistä yksi, miehen sisaren tytär, oli kanteen mukaan naisen lähiomainen tämän jäätyä leskeksi. Hän auttoi naista muun muassa kauppa- ja pankkiasioissa ja kävi tämän luona viikoittain.
Vuoden 2022–2023 vaihteessa omainen lähti ulkomaille matkoille, jota ennen hän varmisti kotihoidon kanssa naisen hoidon matkansa aikana. Omaisen ollessa matkoilla nainen kaatui ja joutui sairaalahoitoon. Omainen sai tiedon kaatumisesta naisen naapurilta, jota hän lähestyi, kun ei saanut naiseen puhelimitse yhteyttä.
Yllättäen omainen sai tietää myös, että matkan aikana naisen toinen naapuri oli ottanut aktiivisen roolin tämän asioiden hoitamisesta. Kanteen mukaan naapuri oli muun muassa ottanut valtakirjalla hoitaakseen naisen pankkiasiat ja tehnyt toimia uuden testamentin laatimiseksi hänen hyväkseen.
Asiakirjaa oli yritetty laatia pankissa, mutta pankkijuristi ei ollut suostunut sitä tekemään. Tämän jälkeen naapuri oli ottanut yhteyttä lakiasiaintoimistoon, ja asian hoitamiseksi yhtiön edustaja oli käynyt naisen luona helmikuun alussa. Asiakirja jäi kuitenkin vaille allekirjoitusta, koska käytössä ei ollut tulostinta.
Paria viikkoa myöhemmin nainen kaatui ja joutui lonkkamurtuman vuoksi Jyväskylään leikkaukseen. Neljä päivää tämän jälkeen hänet siirrettiin Jämsän sairaalaan jatkokuntoutukseen. Samana iltana lakiasiaintoimiston edustajat tulivat paikalle, ja nainen allekirjoitti uuden testamentin sekä edunvalvontavaltakirjan naapurinsa hyväksi.
Kanteen mukaan nainen kärsi allekirjoitushetkellä leikkauksen jälkeisestä sekavuustilasta.
Naapuri kiisti väitteet taivuttelusta ja vaati kanteen hylkäämistä. Hänen mukaansa nainen oli jo pitkään ollut tyytymätön kuolleen puolisonsa sisaren tyttäreen, ja oli itse ehdottanut omaisuutensa antamista tämän sijaan hänelle. Naapurin mukaan nainen oli kaatumisensa jälkeen ollut itse huolissaan testamenttiasiasta, minkä vuoksi hän oli ottanut yhteyttä lakifirmaan. Naapurin mukaan nainen ei ollut allekirjoitushetkellä oikeustoimikelvoton, vaan päinvastoin huojentunut, kun sai testamentin tehtyä.
Oikeudelle esitettiin asian ratkaisemiseksi mittava määrä asiakirjoja esimerkiksi naisen potilaskertomuksista. Molemmat osapuolet kertoivat näkemyksensä ja todistajina kuultiin naisen tilasta ja tahdosta havaintoja tehneitä.
Esimerkiksi uuden testamentin tekemisestä kieltäytynyt pankkilakimies todisti naisen kommunikaatio- ja muistiongelmista, joiden vuoksi hän ei kyennyt vakuuttumaan tämän ymmärryksestä ja kyvystä tehdä testamenttia. Jämsässä naista testamentintekoaikaan hoitanut lääkäri ja sairaanhoitaja kertoivat naisen sekavuudesta, ettei tämä tiennyt ”mistään mitään”, eivätkä he arvioineet häntä oikeustoimikelpoiseksi.
Lakitoimiston edustajat sen sijaan todistivat naisen olleen allekirjoitushetkellä täydessä ymmärryksessä, ”pirteä ja järjissään”.
Oikeus ei pitänyt testamentin laatijoiden ja todistaneiden täysin lääkäreistä poikkeavia arvioita luotettavina. Oikeus huomioi heidän olevan lääketieteellisissä asioissa maallikoita ja myös oikeudellisen osaamisen puolesta tutkintojen olevan suorittamatta – toinen oli opintonsa keskeyttänyt oikeustieteen ylioppilas ja toinen oikeustieteen kandidaatti. Lisäksi oikeus huomioi, että molemmat olivat naapurin oikeudenkäyntiavustajan lähisukulaisia.
Oikeus piti kaksikon tapaa hoitaa testamentin allekirjoitus poikkeuksellisena. Heidät paikalle kiirehti naapuri, jonka hyväksi testamentti tehtiin, eivätkä he kertoneet hoitohenkilökunnalle käyntinsä tarkoitusta vaan allekirjoitustilaisuus hoidettiin kiireellä. Oikeuden mukaan kiireellinen toiminta ennen naisen kunnon heikkenemistä ja romahtamista ilmensi merkittävän varallisuuden testamentilla saamassa olleen naapurin intressejä.
Vaikka suoranaista näyttöä naisen taivuttelemisesta tai petollisesta viettelemisestä testamentin tekemiseen ei esitetty, oikeus katsoi, ettei nainen ollut testamentin allekirjoitushetkellä terveydentilansa vuoksi kykenevä vaikutuksista vapaaseen tahdonmuodostukseen, eikä ollut oikeustoimikelpoinen.
– Hän on ollut heikossa ja haavoittuvassa asemassa sekä ymmärtämättömänä täysin manipuloitavissa, oikeus toteaa ratkaisussaan.
Koska naapuri hävisi asian, määrättiin hänet korvaamaan vastapuolen runsaat 25 000 euron oikeudenkäyntikulut. Tuomio ei ole lainvoimainen.
https://www.ksml.fi/paikalliset/9114384
Riidan toisena osapuolena oli naisen naapuri, joka oli merkitty koko omaisuuden saajaksi helmikuussa 2023 allekirjoitetussa testamentissa, jolla peruttiin aiempi testamentti. Testamentilla naapuri olisi saanut itselleen puolet naisen noin 400 000 euron säästöistä.
Kanteen mukaan nainen oli viimeisimmän testamentin allekirjoittaessaan terveydentilansa vuoksi kykenemätön testamentintekoon ja altis johdattelulle.
Heinäkuussa 2023 kuollut nainen eli viimeiset 19 vuotta leskenä. Puolisoilla ei ollut rintaperillisiä, eikä keskinäistä testamenttia. Koska naisella ei ollut omia perillisiä, olivat hänen kuolinpesänsä osakkaita aviomiehen toissijaiset perilliset, joita oli naisen kuolinhetkellä 22 henkilöä. Heistä yksi, miehen sisaren tytär, oli kanteen mukaan naisen lähiomainen tämän jäätyä leskeksi. Hän auttoi naista muun muassa kauppa- ja pankkiasioissa ja kävi tämän luona viikoittain.
Vuoden 2022–2023 vaihteessa omainen lähti ulkomaille matkoille, jota ennen hän varmisti kotihoidon kanssa naisen hoidon matkansa aikana. Omaisen ollessa matkoilla nainen kaatui ja joutui sairaalahoitoon. Omainen sai tiedon kaatumisesta naisen naapurilta, jota hän lähestyi, kun ei saanut naiseen puhelimitse yhteyttä.
Yllättäen omainen sai tietää myös, että matkan aikana naisen toinen naapuri oli ottanut aktiivisen roolin tämän asioiden hoitamisesta. Kanteen mukaan naapuri oli muun muassa ottanut valtakirjalla hoitaakseen naisen pankkiasiat ja tehnyt toimia uuden testamentin laatimiseksi hänen hyväkseen.
Asiakirjaa oli yritetty laatia pankissa, mutta pankkijuristi ei ollut suostunut sitä tekemään. Tämän jälkeen naapuri oli ottanut yhteyttä lakiasiaintoimistoon, ja asian hoitamiseksi yhtiön edustaja oli käynyt naisen luona helmikuun alussa. Asiakirja jäi kuitenkin vaille allekirjoitusta, koska käytössä ei ollut tulostinta.
Paria viikkoa myöhemmin nainen kaatui ja joutui lonkkamurtuman vuoksi Jyväskylään leikkaukseen. Neljä päivää tämän jälkeen hänet siirrettiin Jämsän sairaalaan jatkokuntoutukseen. Samana iltana lakiasiaintoimiston edustajat tulivat paikalle, ja nainen allekirjoitti uuden testamentin sekä edunvalvontavaltakirjan naapurinsa hyväksi.
Kanteen mukaan nainen kärsi allekirjoitushetkellä leikkauksen jälkeisestä sekavuustilasta.
Naapuri kiisti väitteet taivuttelusta ja vaati kanteen hylkäämistä. Hänen mukaansa nainen oli jo pitkään ollut tyytymätön kuolleen puolisonsa sisaren tyttäreen, ja oli itse ehdottanut omaisuutensa antamista tämän sijaan hänelle. Naapurin mukaan nainen oli kaatumisensa jälkeen ollut itse huolissaan testamenttiasiasta, minkä vuoksi hän oli ottanut yhteyttä lakifirmaan. Naapurin mukaan nainen ei ollut allekirjoitushetkellä oikeustoimikelvoton, vaan päinvastoin huojentunut, kun sai testamentin tehtyä.
Oikeudelle esitettiin asian ratkaisemiseksi mittava määrä asiakirjoja esimerkiksi naisen potilaskertomuksista. Molemmat osapuolet kertoivat näkemyksensä ja todistajina kuultiin naisen tilasta ja tahdosta havaintoja tehneitä.
Esimerkiksi uuden testamentin tekemisestä kieltäytynyt pankkilakimies todisti naisen kommunikaatio- ja muistiongelmista, joiden vuoksi hän ei kyennyt vakuuttumaan tämän ymmärryksestä ja kyvystä tehdä testamenttia. Jämsässä naista testamentintekoaikaan hoitanut lääkäri ja sairaanhoitaja kertoivat naisen sekavuudesta, ettei tämä tiennyt ”mistään mitään”, eivätkä he arvioineet häntä oikeustoimikelpoiseksi.
Lakitoimiston edustajat sen sijaan todistivat naisen olleen allekirjoitushetkellä täydessä ymmärryksessä, ”pirteä ja järjissään”.
Oikeus ei pitänyt testamentin laatijoiden ja todistaneiden täysin lääkäreistä poikkeavia arvioita luotettavina. Oikeus huomioi heidän olevan lääketieteellisissä asioissa maallikoita ja myös oikeudellisen osaamisen puolesta tutkintojen olevan suorittamatta – toinen oli opintonsa keskeyttänyt oikeustieteen ylioppilas ja toinen oikeustieteen kandidaatti. Lisäksi oikeus huomioi, että molemmat olivat naapurin oikeudenkäyntiavustajan lähisukulaisia.
Oikeus piti kaksikon tapaa hoitaa testamentin allekirjoitus poikkeuksellisena. Heidät paikalle kiirehti naapuri, jonka hyväksi testamentti tehtiin, eivätkä he kertoneet hoitohenkilökunnalle käyntinsä tarkoitusta vaan allekirjoitustilaisuus hoidettiin kiireellä. Oikeuden mukaan kiireellinen toiminta ennen naisen kunnon heikkenemistä ja romahtamista ilmensi merkittävän varallisuuden testamentilla saamassa olleen naapurin intressejä.
Vaikka suoranaista näyttöä naisen taivuttelemisesta tai petollisesta viettelemisestä testamentin tekemiseen ei esitetty, oikeus katsoi, ettei nainen ollut testamentin allekirjoitushetkellä terveydentilansa vuoksi kykenevä vaikutuksista vapaaseen tahdonmuodostukseen, eikä ollut oikeustoimikelpoinen.
– Hän on ollut heikossa ja haavoittuvassa asemassa sekä ymmärtämättömänä täysin manipuloitavissa, oikeus toteaa ratkaisussaan.
Koska naapuri hävisi asian, määrättiin hänet korvaamaan vastapuolen runsaat 25 000 euron oikeudenkäyntikulut. Tuomio ei ole lainvoimainen.
https://www.ksml.fi/paikalliset/9114384
