Pariisin iltapäiväkerhoista massiivinen seksuaalirikostutkinta

Tänne keskustelut seksuaalirikoksista. Muista että henkirikoksille on oma palstansa.
Avatar
McCall
Perry Mason
Viestit: 3997
Liittynyt: Ma Kesä 25, 2007 9:35 pm

Pariisin iltapäiväkerhoista massiivinen seksuaalirikostutkinta

Viesti Kirjoittaja McCall »

Helsingin Sanomat 20.4.2026 / https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art- ... 48345.html

Pitkään muhinut skandaali

Koulujen iltapäiväkerho­toiminnassa paljastuneet seksuaalirikos­epäilyt ja väkivaltasyytökset ravistelevat Pariisia.
  • Pariisin kouluissa on tammi–maaliskuussa pidätetty 78 iltapäiväkerhotyöntekijää, joista 11:ta epäillään seksuaalirikoksista.
  • Iltapäiväkerhotyöntekijöiltä ei ole vaadittu koulutusta, ja Pariisin kaupunki on siirtänyt valituksen saaneita työntekijöitä toisiin kouluihin.
Pariisissa asuva suomalaisäiti Anna katseli televisiota kotisohvallaan tammikuun lopussa. Ohjelmassa toimittaja soluttautui yhden pariisilaiskoulun iltapäiväkerhoon töihin. Sellaista Annankin 4-vuotias lapsi kävi.

Salakamera todisti, kun työntekijät huusivat, uhkailivat ja suukottivat suulle 3–5-vuotiaita lapsia. Ohjelma herätti Ranskassa välittömästi valtaisan kohun.

Pian Anna sai tutulta vanhemmalta puhelun. Heidän koulunsa iltapäiväkerho­toiminnassa työskentelevä henkilö oli hyllytetty, koska häntä epäiltiin oppilaisiin kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallasta. Anna ei huolestunut heti.

Hänen lapsensa oli toisessa koulussa ja kävi kyseisessä kerhossa vain keskiviikkoisin ja loma-aikoina. Lapsi meni sinne aina mielellään. Piha oli iso ja seinät täynnä piirustuksia. Koulu sijaitsi hienolla alueella Pariisin vasemmalla rannalla.

”Kun kysyin lapselta, onko koulussa tapahtunut jotain outoa tai pelottavaa, vastaus oli aina ei. Hänellä ei myöskään ollut mitään oireita tai ruhjeita”, Anna kertoo nyt.

Annan nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Huhtikuussa vanhempien keskuudessa alkoi kiertää epäillyn nimi. Annakin sai sen tietoonsa.

Kun Anna sitten kerran lapsen kanssa kadulla kävellessään mainitsi nimen ja kyseli, lapsi alkoi yllättäen puhua.

Nelivuotias käytti lapsen sanoja, mutta tämä oli selvää: Lapsi kuvaili hyvin yksityiskohtaisesti päiväkerhon opetustiloissa tapahtunutta seksuaaliväkivaltaa. Teot olivat vakavimmasta päästä.

Tapauksesta on käynnissä rikostutkinta. Siksi Anna ei voi julkisesti kertoa yksityiskohdista, mutta tapahtumakuvaukset ovat HS:n toimituksen tiedossa.

”Paikalla on ollut ainakin kaksi työntekijää ja mahdollisesti muitakin lapsia”, Anna sanoo.

Shokki oli valtava. Siihen sekoittui kauhua, vihaa ja syyllisyyttä, surua, järkytystä ja valtavasti huolta. Anna ja puoliso tekivät rikosilmoituksen.

”Äitinä en pysty kuvittelemaan ahdistavampaa tilannetta. En saa nukuttua ja tunnen yhä epäuskoa”, Anna sanoo.

Poliisi otti yhteyttä nopeasti. Lapsen todistus oli niin tarkka ja painava, että he halusivat kuulla lasta heti, vaikka yksikössä on ruuhkaa.

Tammikuisesta tv-paljastuksesta alkanut seksuaalirikostutkinta on kuohuttanut Pariisia koko kevään. Skandaali on paisunut.

Pariisilaisissa kouluissa on tammi–maaliskuun aikana pidätetty tehtävistään jo 78 périscolaire-työntekijää, joista 31:tä epäillään seksuaalirikoksista. He ovat työskennelleet pääosin 3–5-vuotiaiden esikouluissa, mutta myös alakouluissa eri puolilla Pariisia.

Périscolaire-työntekijät vastaavat esi- ja alakouluissa opetuksen ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta, kuten ruokailusta, iltapäiväkerhoista ja loma-ajan toiminnasta.

Iltapäiväkerhoissa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Heistä on jatkuvasti pulaa, ja palkat ovat surkeat. Heiltä ei ole vaadittu koulutusta tai kokemusta lasten kanssa työskentelystä, eikä heidän taustojaan ole systemaattisesti tarkistettu.

On myös käynyt ilmi, että kun jostakin työntekijästä on valitettu, Pariisin kaupungilla on ollut tapana vain siirtää työntekijä toiseen kouluun.

Pariisin tuore kaupunginjohtaja Emmanuel Grégoire on ilmoittanut, että périscolaire on hänen tärkein prioriteettinsa ja lisää rahaa on tulossa.

Turvatoimia kouluissa tehostetaan esimerkiksi poistamalla tilanteet, joissa vain yksi aikuinen on yksin lapsen kanssa. Perheille luvataan myös täydellinen läpinäkyvyys, työntekijöille järjestetään pakollinen vuosittainen koulutus ja Pariisin kaupunki perustaa riippumattoman komission, joka arvioi koko järjestelmän uudelleen.

Riittävätkö nämä toimet? Vai onko ongelman juurisyy syvemmällä ranskalaisessa yhteiskunnassa?

Kahvilaan Gare de l’Estin juna-aseman kupeessa on kerääntynyt noin neljäkymmentä äitiä ja isää. Heidän lapsensa käyvät 10. kaupunginosan esi- ja alakouluja. Niissä on hyllytetty työntekijöitä viime kuukausina.

Kaksi naista seisoo vanhempien keskellä vastaamassa kysymyksiin ja neuvomassa.

Entinen toimittaja Anne ja taideterapeutti Élisabeth Guthmann ovat SOS Périscolaire -kollektiivin perustajat. Vuonna 2021 he perustivat iltapäiväkerhojen väärinkäytösten ilmiannoille pyhitetyn sosiaalisen median tilin. He alkoivat saada yhteydenottoja ympäri Ranskaa.

Viesteissä toistuvat samat asiat: iltapäiväkerhon työntekijät kurittavat, huutavat, uhkailevat ja ahdistelevat lapsia. Kun vanhempi ottaa puheeksi epäilyn työntekijää kohtaan, johto suhtautuu siihen vähätellen.

Moni ranskalaisvanhempi haluaa nyt varoittaa muita.

”Joudumme usein korostamaan, että väärinkäytöksistä ilmoittaminen ei ole tuomitsemista vaan lasten suojelemista”, Anne sanoo ja jatkaa.

”Ranskassa ongelma on, että pedofiilit eivät pelkää tekojensa seurauksia, koska suhtautuminen lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan on lepsua.”

Ranska tuomitsi lasten fyysisen kurittamisen lailla vuonna 2019. Tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia ranskalaisista hyväksyy sen yhä. Tilastojen mukaan Ranskassa joka luokassa on kolme seksuaalisen hyväksikäytön uhria.

Lolita Rivé on alakoulun opettaja ja lasten oikeuksiin perehtynyt toimittaja.

”Suurin osa hyväksikäytöstä tapahtuu perhepiirissä, ja Ranskassa eletään vahvassa kieltämisen kulttuurissa. Ajatellaan, että lapset valehtelevat, ja että vanhemmat tietävät parhaiten, mikä lapsille on hyväksi”, Rivé sanoo.

Rivén mukaan Ranskassa fyysistä kurittamista jopa ihannoidaan eikä opettajia kouluteta tunnistamaan seksuaaliväkivallan heikkoja signaaleja. Siksi Rivén mukaan seksuaalikasvatus on olennaista jo aivan pienille ja myös koulun henkilökunnalle.

ophien 3- ja 4-vuotiaiden lasten epäillään joutuneen toistuvan seksuaaliväkivallan uhreiksi Pariisin yläluokkaisen 7. kaupunginosan Saint Dominiquen esikoulun iltapäiväkerhossa.

Sophie vastaa puhelimeen Biarritzissa Lounais-Ranskassa. Hän muutti sinne perheineen päästäkseen pois Pariisista. Sophienkin nimi on muutettu, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Ainakin yhdeksää lasten entisen iltapäiväkerhon työntekijää epäillään nyt seksuaalisesta, fyysisestä ja henkisestä väkivallasta. Rikosilmoituksia on tehty tähän mennessä 30–40 kappaletta.

Koulun entinen périscolaire-vastaava oli hyllytetty jo aiemmin valitusten vuoksi, mutta asiasta ei ollut tiedotettu vanhemmille.

”Koulun rehtori ja opettajat eivät ole voineet olla tietämättä asiasta”, Sophie sanoo.

Seksuaaliväkivalta paljastui, kun Sophie tunnisti tammikuun televisio-ohjelmasta –sama, jota Anna katsoi – lastensa koulun. Hän kysyi lapsiltaan, mitä koulun kanttiinissa oikein tapahtuu.

Lapsilla oli ollut oireita, kuten yökastelua, raivokohtauksia ja yöheräämisiä. Poika puhui poliiseista ja vankilasta jatkuvasti.

”Kerran hain tyttäreni koulusta ja hänellä oli niin kipeä alapää, ettei hän pystynyt kunnolla kävelemään. Vein hänet lastenlääkärille, mutta kukaan ei epäillyt seksuaaliväkivaltaa.”

Tekijät olivat uhkailleet, että lasten vanhemmat joutuvat vankilaan, jos he kertoisivat.

Kun Sophien lapset sitten alkoivat puhua, järkytys oli valtava.

”Poikani kertoi, että kun joku aikuinen oli lapsen kanssa vessassa, muut vartioivat ja vihelsivät, jos joku oli tulossa.”

Sophie on raivoissaan tapahtuneesta. Hän pitää päättäjien käytöstä törkeänä vastuunpakoiluna. He ovat palkanneet asiaan perehtyneen juristin, mutta tutkinta kestää.

Esitutkinnan tuomaria ei ole vielä nimetty.

”Asianajajamme sanoi, että jos tämä olisi tapahtunut Iso-Britanniassa tai Espanjassa, emme olisi tässä tilanteessa. Nyt me emme saisi korottaa ääntä, ja instituutiot ovat asiasta hiljaa”, Sophie sanoo.
...