Unien tulkintoja?

[joey]

Paulalle: jotakin tuollaista itsekin olen järkeillyt olevan kyseessä. Varmaankin mielenperukoilla kummittelee sitoutumiskammo, jolloin sitten pohtii sitä yhtä ainoaa, jota ei päässyt ns. "kokemaan".

Ja Ailarille: itse ainakin tajusin mitä tarkoitat Ja tuokin voi hyvinkin pitää paikkansa, varsinkin omalla kohdallani. Käyn siis toisinsanoen uudelleen läpi niitä tilanteita, joissa olisin tavallaan voinut valita toisin.

Kiitos molemmille

Mutta mites tämä seuraava uni. Näen tätäkin aika usein, pari kertaa kuukaudessa, ja joka kerralla se on yhtä kammottava; olen ajautunut seurustelemaan erään lukioluokallani aikoinani olleen pojan/miehen kanssa. En tunnusta koskaan inhonneeni, halveksuneeni ja vihanneeni ketään niin paljon, kun tuota kyseistä henkilöä. Hän sai paljon huomiota hameväeltä, lähinnä varmaankin johtuen siitä, että piti mielellään kovaa meteliä itsestään, oli ilman paitaa aina kun se oli mahdollista ja rehenteli vieläpä kaiken lisäksi naisseikkailuillaan (lopulta paljastui, ettei niitä seikkailuja sitten ollutkaan oikeastaan ollut...). Vielä abiturienttivuonna muistan hänen kiusanneen heikompiaan. Hän piti liian kireitä vaatteita ja oli liian väärässä joka asiassa, humalassa hän oli suoraan sanoen ällöttävä. Unessa olen ajautunut siis hänen syliinsä, jotenkin puoliväkisin. Havahdun tunteeseen, että olen vaihtanut puolisoni mokomaan limanuljaskaan ja hirveä pakokauhu iskee. Herään lähes poikkeuksetta joko hiestä märkänä täristen, tai sitten omaan huutooni Eikä kyse ole siitä, että kokisin puolisoni olevan niin ainutlaatuisen mahtavan täydellinen, että ajatuskin vaihdosta kammoksuttaa. Vaan ihan oikeasti - tuo kyseinen mies on edelleen mielestäni vain niin kertakaikkisen inhottava. Mutta miksi unissa on aina juuri Hän? Miksei jotakuta naapuruston karvaista unkarilaissetää, inhottavaa julkisuudenhenkilöä tai aikoinaan huonoksi todettua poikaystävää? On sitä tullut vuosien varrella tutustuttua muihinkin inhottaviin tapauksiin.

[luukkomi]

Olen muuten itsekin nähnyt, vieläpä aika usein, noita unia missä aseet menevät jumiin tai en muuten osaa käyttää niitä. Omalla kohdallani olen tulkinnut sen johtuvan siitä, etten voi suorittaa asepalvelusta vaikka haluaisin.

Itselle tullut sellainen mieleen että olisiko siinä jotain epäonnistumisen pelkoa, tyyliin että juuri silloin kun pitäisi onnistua/toimia niin menee jumiin ja epäonnistuu kaikessa Ja sitten kun epäonnistuu niin kuolema/nöyryytys uhkaa..

Itsellä tuo asepalvelus/asekäyttö ei pitäisi olla kyllä siihen syynä, toistakymmentä vuotta aseiden kanssa ollut tekemisissä ja vuoden kantanut työssäkin. Tai sit oon vaan niin käsi että se pelottaa

Toi sun niljakeuni on kyl aika outo, jos se on niitä viha/rakkaus juttuja

[ABC]

Ja sitten itse unista: näen säännöllisesti, tällä hetkellä vähintään kolme kertaa viikossa unen, jossa seurustelen tuon ihastukseni kanssa tai muuten saan pojaltani vastakaikua voimakkaille tunteilleni. Olen unissa aina järjettömän onnellinen ja unet ovat hyvin todentuntuisia. Aamulla olen jopa salaa pettynyt, kun herään puolisoni vierestä.

Siinä se kummallisuus oikeastaan piileekin. Jos olisin edelleen ihastunut kyseiseen poikaan (tai no, mieshän se jo on vuosia ollut), nuo unet olisivat ihan loogisia. Mutta kun näen miestä aina välillä sattumalta oikeassakin elämässä, eikä hän herätä minussa enää juuri mitään tunteita.. mitä nyt kerrasta toiseen olen sitä mieltä, että mies on aina komeampi kuin edellisellä kerralla Olen ollut jo vuosia onnellisesti puolisoni kanssa, enkä usko että vaihtaisin häntä mistään hinnasta.

Nämä kuuluvat sarjaan "täydellinen rakkaus -fantasiaunet". Et siis oikeastaan kaipaa ko. miestä, vaan aikaa, jolloin olit itse nuori (tietysti olet nuori vieläkin, mutta kaikki on suhteellista), ja häntä sellaisena kuin hän oli silloin, ei sellaisena kuin hän on nyt eli oikeaa ihmistä. Ajatus siitä, mitä olisi voinut olla, kiusaa sinua, ja unet loppuvat vasta sitten, kun sinussa itsessäsi ei enää ole jäljellä mitään siitä, millainen olit silloin.

Ihminen on semmoinen otus, että se pyrkii aina parempaan, oli siinä sillä hetkellä järkeä tai ei. Täydellisen rakkauden kaipuu elää meissä kaikissa, mutta oikeasti sen saavuttaa ehkä yksi miljoonasta, ts. siis tulee sellainen tilanne, jossa kumpikin on toisen ns. suuri rakkaus. Useimmitenhan homma menee niin, että yksi rakastaa jotain henkilöä, joka ei rakasta eniten häntä vaan jotain kolmatta, joka rakastaa eniten jotain neljättä jne. Juuri siksi, että täysosumat ovat niin harvinaisia, niistä tehdään elokuvia ja oopperoita sun muita - jotka sitten saavat kaikki tavoittelemaan samaa onnea, mikä tietysti on tuomittu epäonnistumaan ja aviossa pysyvät lähinnä ne, jotka ovat liian laiskoja eroamaan ja joiden puolisot eivät kelpaa kenellekään muulle...

[PaulaDrew]

Samaa mieltä tuosta rakkausasiasta kuin ABC.

Unista ajattelen, että niissä kohtaamani ihmiset eivät ole heitä itsejään, vaan jotain, mitä he minulle edustavat, ehkä eri puolia minussa. Joku psykologi minulle onkin sanonut, että ihminen näkee unta aina vain itsestään. Siksi ajattelin, että Joeyn unissa ihastustyyppi merkitsee jonkin tavoiteltavan saavuttamista (ei siis tämän miehen välttämättä) tai toivetta siitä. Niljakkeesta tulee väistämättä mieleen, että hän edustaa asioita, joita Joey halveksii. Oletko siis unen nähdessäsi tehnyt jotain, mitä et itse lainkaan oikeasti hyväksy ja koet vajonneesi niljakkeen tasolle. Kerrohan.

No, tämä on vain hölöpölöä. Mutta itsekin näin ensimmäisestä (ällöttävästä) poikaystävästäni erottuani jatkuvasti unia, joissa olinkin jälleen hänen kanssaan tai silloinen hyvä kumppanini olikin muuttunut täksi ällötykseksi, ja olin aivan paniikissa siitä, että kaikki jatkuukin ennallaan eikä mitään muutosta ole tapahtunut. Toisinaan näen näitä unia vieläkin, vaikka erosta on jo noin 12 vuotta, ja olen todennut, että silloin olen tilanteessa, jossa huomaan taantuneeni ja toistavani samoja hyödyttömiä kaavoja ja junnaavani paikallani.

Keittiöpsykologiaa taas kerrakseen.

[joey]

Ei mun mielestä näissä itseasiassa ole mitään höpönlöpöä, Paula Unethan kuitenkin tulevat meidän mielestämme, ja jokin tietty syy sille täytyy olla, minkä takia uneksin jonain tiettynä yönä henkilöstä jota en ole edes ajatellut vuosikausiin. En ainakaan heti tunnusta, että olisin tästä ällötyksestä uneksiessani syyllistynyt esim. edeltävänä päivänä johonkin yhtä vastenmieliseen Ei tule ainakaan mitään mieleen... Mutta lupaan tarkkailla tilannetta ja raportoin, jos huomaan jonkinnäköisen kaavan

ABC, todella hyvä teoria. Paitsi että tuosta rakkausosiosta olen hieman eri mieltä, sillä en usko tuohon luodut toisilleen -teoriaan. Uskon, että itsestään voi tehdä toiselle luodun, ja toisinpäin. Toisesta voi tehdä itselleen sopivan. Enkä tarkoita tällä nyt sitä, että lähdettäisiin itse muuttumaan tai muuttamaan toista, vaan sitä, että ajateltaisiin asioita joskus ennemminkin järjellä kuin sillä oopperoita ja elokuvia nähneellä sydämellä. Vai miten on, kuinka moni on kuullut aivan uskomattomia kohtaamiskertomuksia tutuilta tai lukenut niistä lehdistä? Sellaisia, missä "kaikista maailman kuppiloista" -tyyppinen tutustuminen puolisoon on viety äärimmilleen; tavataan jumiin jääneessä hississä, kompastutaan toisiinsa kadulla, ajetaan kolari ja rakastutaan... En usko näitä tapauksia kohtalon johdattelemiksi, vaan sattumiksi. Kun tietyt vaatimukset täyttyvät (persoonat ovat toisilleen sopivat), erikoinen tilanne saa meidät kiinnostumaan vastapuolesta ja niin edelleen. Itse olen tälläkin hetkellä päättömästi rakastunut mieheen, joka "sattui istumaan ravintolassa taakseni". En usko, että kohtalo ukkoa siihen istutti. Satuin vain kiinnittämään huomiota takana istuvaan komistukseen, ja siitä se sitten lähti

Hirveästi höpinää ja punainen lanka täydellisen hukassa... Yrittäkää saada jotain selkoa edes

[Nasse]

Näin jokunen yö sitten tälläistä unta: Olin erään tuttavani kanssa jossain varasto rakennuksella ja kädessäni oli kauko säädin, joka muistutti hyvin paljon autoni kaukosäädintä. Ajankohta oli ilta hämärällä, tunnelma oli jotenkin synkkä ja hiljainen. Unen alussa minulla tuotti suurta päänvaivaa kuinka pääsen sisälle varasto halliin, sillä ovi aukosta ei jotenkin vain päässyt sisälle. Pienen pähkäilyn jälkeen hoksasin kuinka tätä kaukosäätimen nappia painamalla pääsee sisälle vaikka mitään näkyvää estettä ei ollutkaan ja huomasin että hallissa ei ollut lattioita ollenkaan silloin kun ovi aukosta ei päässyt kulkemaan. Jonkun aikaa tyhjässä hallissa pyörittyäni (tämän toisen henkilön kanssa) heräsi mielenkiintoinen ajatus: hmm. Mitäpä jos nyt painan tätä nappia. Hetken mietittyäni painoin nappia, silmänräpäyksessä lattia hävisi altani ja tuli semmoinen "ottaa mahasta" tunne ja lähdin putoamaan kohti ei mitään, aivan pelkkää mustaa. Toinen henkilö jäi jotenkin reunalle ihmettelemään tapahtumaa ja näin vielä pudotessani henkilön katsovan minun perääni. Pudotus kesti todella kauan, ehdin miettiä pudotuksen aikana mm. nyt tipun niskoilleni , nyt on tiputtu niin kauan että henki pois, millonka tää loppuu. Sitten totesin ei tämä lopu ikinä ja yritin itsemurhaa jonka jälkeen heräsin .


Kyllä joskus tulee nähtyä ihmeellisiä unia, mutta tämä menee kyllä kärki kolmikkoon Kummallisinta on se kuinka en herännyt putoamiseen heti kun yleensä herää pienimmästäkin horjahduksesta.

Ei muuta kuin tulkitsemaan.

[Rosamaria]

Kiva, että joku muukin oli nähnyt kaverinsa kanssa samaa unta! Kumma juttu se on.

Hei, olen sitä mieltä, että jos unessa näkee rakennuksen, jonka sisällä on tai jonka sisälle menee tuo rakennus on ihminen itse. Tässä tapauksessa kyseessä oli varastohalli. Miksi näin koet, sen tiedät vain itse. Ahdas oviaukko voisi kuvastaa hankaluutta päästä sisään itseen tai elämään muuten, jonkinlainen suoja, koska puuttui lattia? Kaukosäädin kuvastaa selvästi elämänhallintaa ".. se on kuin napista painaisi, tai sitten ei...". Ilta ja hämä kuvastaa ajankohtaa, että on tehtävä jokin päätös ennen kuin on liian myöhäistä, mutta pelkäät päätöksen vievän "pohjan elämältä", ja mietit jo etukäteen ratkaisua, jos tekemäsi päätös olisikin väärä: itsemurha on keino vapautua.

Miten tuttavan selviäminen (jäi reunalle) liittyy pohtimaasi päätökseen, senkin taidat tietää vain itse.

Tässä yritystä selittää mielenkiintoista untasi, mutta en ole hyvä näissä hommissa ollenkaan, muut saa yrittää parempaa.

[VoDKa]

Antakaahan selitys.

En ole aikoihin ajatellut koulumurhajuttuja, varmaan parisen viikkoa tulee nyt kohta, etten ole suonut juuri ajatustakaan näille tapauksille. SILTI viime yönä näin unta Pekka-Ericistä.

Löysin jostain netistä sen sähköpostiosoitteen (nettiäkään en ole irl käyttänyt yli viikkoon kunnolla) ja päätin kirjoittaa sille. (Osoite oli muuten [email protected] jos jotakuta kiinnostaa.) Se vastasi lähes saman tien kun olin postin saanut lähetettyä ja pyysi minua mukaan koululle "tappamaan ihmisiä". Mukana oli myös valokuva joka oli Auvisten talon kellarista ja jossa oli jonkinlainen varastokoppi täynnä kivääreitä, jotka oli ympäröity valkoisella paksureunaisella ympyrällä. Muu alue, paitsi aseiden kohdalta, oli tummennettu.

Mietin mitä vastaisin ja juuri kun olin aloittamassa postin kirjoittamista, tajusin että PeA on kuollut. Ja heräsin siihen ajatukseen.

Uni ei sinällänsä kuulosta mitenkään hirvittävän erikoiselta, mutta joistakin unista vain tajuaa, että niissä on jokin syvempi tarkoitus ja merkitys. Ja lähinnä siksikin, kun muistan tämän unen ihan selkeästi yhä, vaikka heräämisestäni on kulunut lähes vuorokausi jo.

Että siitäpä vain tutkimaan mielenliikkeitä ja kertomaan, mitä tämä uni tarkoitti.

[ABC]

^ Ei sinänsä ihme, että näit unta Auvisesta, on hän esiintynyt sivuhenkilönä omassakin unessani muutamia päiviä ennenkuin tutkinta julkistettiin.

Mielestäni kiväärit kotitalossa kuvastavat sitä, että viime kädessä Auvisen teon syyt olivat siinä tavassa ajatella, jonka hän oli perinyt kotoaan. Voimakkaasti ideologioihin panostanut kasvatus, jonka lopputulos oli kuitenkin se, että Auvinen menetti uskonsa kaikkiin nykyisiin ideologioihin ja ihmisyyteen yleensä.

Unen sanoma on kuitenkin mielestäni se, että "kun valmistaudut kostamaan, kaiva kaksi hautaa". Eli jos lähtee ammuskelemaan ihmisiä, kuolee. Se, että heräsit, korostaa sitä, että sinä voit herätä unesta, mutta kuolema ei ole kuin unta, se on olemattomuutta, jossa ei enää ole millään mitään merkitystä, eikä siitä voi herätä. Auvinen itse ei tule koskaan tietämään, mitä seurauksia hänen teollansa oli.

Ehkä Auvinen tekoineen on jo siirtynyt suomalaiseen kollektiiviseen alitajuntaan jonkinlaisen epätoivon sanansaattajana, koska omassa unessani oli menossa juuri sellainen kohtaus, kun hän siinä sitten vilahti. Onhan noita muitakin rikostapauksia, jotka suoraan kuvastavat tiettyjä asioita tai ilmapiiriä.

[Sakara]

Toissaöinen uneni jäi hieman mietityttämään. Olin New Yorkissa Eric Harrisin ja Dylan Kleboldin kanssa ja meillä oli todella hauskaa. Hengailimme kaupungilla ja teimme kaikkia pieniä jäyniä ohikulkijoille. Kuvasin kaiken videokameralle, sillä tiesin, että he aikovat kohta toteuttaa Columbinen ja halusivat jättää jälkeensä mahdollisimman paljon kuvamateriaalia itsestään. Se ei kuitenkaan häirinnyt minua lainkaan. Oli hieno kesäpäivä, joten päätimme mennä ottamaan aurinkoa Vapaudenpatsaan pään päälle. Yhtäkkiä katsoinkin kaikkea jostain Columbinesta kertovasta dokumentista, videokuvaa, jossa Eric ja Dylan hengailivat Vapaudenpatsaan päällä. Tiesin kuitenkin olleeni itsekin paikalla. Sitten olinkin taas poikien kanssa NY:ssa ja kävelimme meren rannalla olevaa katua pitkin. Silloin tajusin, että olinkin entisessä kotikaupungissani vanhan yläasteaikaisen kaveriporukkani kanssa. Meillä oli todella hauskaa ja edelleen videokamera mukana. Jotenkin tiesin, että olinkin koko ajan hengaillutkin heidän kanssaan, ja pystyin muistamaan, kuinka olimme hetki sitten olleet Vapaudenpatsaan pään päällä.

Mitäköhän sairas alitajuntani yrittää kertoa minulle liittämällä yhteen vanhan kaveriporukkani ja Columbinen verilöylyn toteuttaneen parivaljakon?

[hipsulainen]

Viime yönä näin kovin kummallista unta (ainakin omasta mielestä).

Unessa olin jossain elokuvateatterissa tai muussa vastaavassa isossa paikassa, jossa oli myös paljon muita ihmisiä. Tuolla elokuvateatterissa oli sitten muutamia huoneita, ja eräässä huoneessa oli kaksi lasta, 4-vuotias ja 12-vuotias. Unessa tämä 4-vuotias tappoi tämän 12-vuotiaan kaatamalla kiehuvaa vettä hänen päälleen.

Paljon muuta en unesta muistakaan koska tuossa vaiheessa sitten heräsin.
Saa tulkita jos haluaa.

[joey]

Näen toistuvasti unia, joissa hissit liikkuvat niin nopeasti, että aiheuttavat hetkeksi painottoman tilan. Minä olen tietenkin aina ainoa hissimatkustajista, johon ilmiö mitenkään vaikuttaa. Nousen katonrajaan ja painaudun hissin kattoa vasten, herään usein samalla kovin ahdistuneena ja uni vaivaa minua aina pitkään, kuten tänäänkin. Tällä kertaa vierailin unessani jossakin uudenuutukaisessa ostoskeskuksessa, jonka hissit sitten olivat näitä superhissejä. Ja tietysti jouduin matkustamaan niillä jatkuvasti.

Koskaan en muuten näissä hissiunissa painaudu lattiaa vasten, vaan kohoan aina kattoon. Hieman erikoista sikäli, että tyypillisempää on kait mennä hissillä ylös, kuin että sillä tulisi alas... Ja näissä unissa kohoan siis kumpaankin suuntaan kuljettaessa.

Kuulostaa varmaan hirveän typerältä, mutta nämä unet ovat todella, todella ahdistavia, ihan oikeasti

Olen miettinyt, olisinko voinut esimerkiksi lapsena jossakin huvipuistolaitteessa kokea jotakin vastaavaa, joka sitten olisi jäänyt kummittelemaan...

[ABC]

^ Kysy itseltäsi, mitä yhteistä uniesi kokemuksella on allekirjoituksesi kanssa...

[joey]

^ Todella hyvä pointti...

[Mariella]

Nyt kummastuttaa. Näin viime yönä sellaista unta että olin itse vankilassa, ja tavallaan syyttömänä, eli ns. joutunut osalliseksi. No siellä sellissä sitten kököttelin, ja eräs tuttu poliisi kävi useasti katsomassa vointiani, ymmärtäväisenä ja jopa hieman pahoillaan että olin joutunut sotkuun mukaan. Hän istahtikin hetkeksi alas viereeni sellin lattialle ja tyynen rauhallisesti sytytti vesipiipun Tarjosi sitä, ja kelasin että ei jumalauta ylikonstaapeli pilveä kyllä mulle tarjoa.. No kysyin, mitä siinä on, ja hän väitti että tää on egyptiläistä yrttimassaa ja ihan laillista. Siinä me sitten pössyteltiin ja rupateltiin ja se egyptiläinen yrttimassa auttoi mun kurkkukipuun. Wtf...?

Puhuttiin odottamisesta, että mun täytyy vaan jaksaa odottaa että kaikki rutinoituu. Sitten se kyllä sujuu. No tää nyt peilautuu selkeästi elämäntilanteeseen, mutta jokseenkin outoa oli herätä aamulla ja muistaa että polttelin huumekytän kanssa piippua sellin lattialla..

Edellisenä yönä muutuin zombieksi ja maailma alkoi hitaasti tuhoutumaan. Kaikki alkoi siitä että joku jätkä puraisi mua kaulaan, sen seurauksena ilmasto kylmeni koko ajan pikkuhiljaa ja mulla oli pari päivää vaan aikaa. Noh, olin muuttumassa zombieksi ihan niinä hetkinä, ja näinkin jo peilistä että olin ihan kalpea ja silmien aluset olivat ihan tummat. Ja vaikka olin lähestulkoon jo zombie, niin mun piti tyhjentää silti vielä isoäitini asunto loppuun ennenkuin maailma tuhoutuu. Ja onnekseni näin, että pakkausoperaatioon liittyi mulle avuksi pappi vaimonsa kanssa, ja huokaisin mielessäni, että ehkä mulla sittenkin on toivoa enkä ehdi muuttumaan zombieksi. Maailma ei välttämättä tuhoudukaan vielä. Kyllä nyt jossain viiraa ja pahasti Mitähän tänä yönä..