Mielialalääkkeet

[apollo]

Siis itse olen kuullut nimitystä onnellisuuspilleri käytettävän nimenomaan noista osastomömmöistä. Sitä paitsi olen kuullut noista SSRI-lääkkeistä myös niin paljon negatiivista, että 'onnellisuuspilleri' ei oikein sovi siihen kuvaan.

Kyllä ne niitä vaan on ja eipä tuota nimeä käytetty kuin aluksi, harvoin kuulee nykyään edes mainittavan. SSRI-lääkkeistä on vielä aika vähän tietoa, koska vielä aika tuore lääkitsemismuoto. Silloin kun näitä alettiin käyttää (10-20-vuotta sitten?), niin nämähän oli melkoinen trendi. En tiedä kirjoitetaanko vielä nykyään yhtä paljon, mutta kun katselee noita lukuja niin siltä vaikuttaa. Eihän mikään lääke tee sinua onnelliseksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Näille lääkkeille jäi kuitenkin tällainen lempinimi juuri alkuhuuman aikoina.

Itsekkin suhtaudun skeptisesti näihin lääkkeisiin, vaikka tasan tarkkaan tiedän, että auttaa tuhansia ihmisiä jokapäiväisessä elämässä. En pidä "putkilääkitysajatuksesta", tällä tarkoitan, että lääkkeitä on syötävä päiväittäin. Itse suosin mieluummin vaikkapa bentsoja (Bentsodiatsepiini), jos oikein ahdistaa. Näitä ei tarvitse syödä päivästä toiseen. Toisaalta varmasti selviäsin ilman niitäkin, kun ne lähinnä krapulan oireisiin ainoastaan kohdistuu.

Salettiin saa osastoilla sellaset napit, että suu vääntyy "hymyyn".

[Maybrick]

SSRI-lääkkeillä on monen käyttäjän kohdalla aluksi (ehkä parin viikon ajan) huonoja vaikutuksia. Siksi lääkäri sopii puhelinaikoja että voi jutella potilaan kanssa voinnista, ja itsetuhoiset ajatukset saattavat kuulemma kuulua aika yleisesti alkulääkitykseen. Tunnen potilaan, jolta lääkäri aina kyseli, onko itsetuhoisia ajatuksia jne.

Huonot alkukokemukset myös saa monet lopettamaan SSRI-lääkkeen käytön liian aikaisin ja ne hyvät vaikutukset jää kokematta.

[esmes-]

mä taas nimenomaan pidän "putkilääkityksestä". olo pysyy tasaisena eikä mitkään ahdistukset ja paniikkokohtaukset pääse edes yllättämään.
täsmälääkkeitä syödessä saisin koko ajan kantaa nappeja mukanani, odottaa koska paha olo iskee ja sit kääntää laukun ja taskut nurin kun hädissäni etsin pilsuja.

edit: prozac tuli markkinoille 1990, kohta päästään juhlimaan 20-vuotispäiviä

[Yökiitäjä]

No eikös tälle Pekkaericille annettu pillerit käteen, että kyllä sinä näillä pärjäät?

No tuollainen juuri kuvastaa hyvin sitä millä tasolla on mielenterveystyö Suomessa. Yleislääkäri antaa reseptin käteen ja pyytää soittelemaan jos tulee tarvetta. Psykiatrin juttusille ei edes pääse, ennenkuin ongelmaa on tuloksetta yritetty hoitaa terkkarissa ja siten on peruste päästä mielenterveyteen erikoistuneiden hoidettavaksi.

Eli taitaa jäädä useimmat Pekkaericit hoitamatta, tai niin että ensimmäinen hoitolaitos on sitten vankila

[rimma]

No eikös tälle Pekkaericille annettu pillerit käteen, että kyllä sinä näillä pärjäät?

No tuollainen juuri kuvastaa hyvin sitä millä tasolla on mielenterveystyö Suomessa. Yleislääkäri antaa reseptin käteen ja pyytää soittelemaan jos tulee tarvetta. Psykiatrin juttusille ei edes pääse, ennenkuin ongelmaa on tuloksetta yritetty hoitaa terkkarissa ja siten on peruste päästä mielenterveyteen erikoistuneiden hoidettavaksi.

Eli taitaa jäädä useimmat Pekkaericit hoitamatta, tai niin että ensimmäinen hoitolaitos on sitten vankila

En nyt tiedä voiko tuota tilannetta verrata suomen tämänhetkiseen hoitotasoon. Tai ainakaan omasta mielestäni ei. Moni joka on jäänyt tavallaan huonolle hoidolle ei silti mene kouluihin ammuskelemaan tai tapa muita ihmisiä. Yleensä se vahinko kohdistuu itseensä eikä muihin. Tosin kyllähän henkisesti sairas ihminen huolta aiheuttaa lähimmäisissä mutta siis meinaan fyysistä haittaa. Vaikka miten yritän miettiä tätä PEA:n tapausta niin en pysty yhdistämään sitä "hoitovirheeseen" eli että olis sen takia alkanut räiskiä.
Voihan tosin olla että jos olis saanut jo kauan kauan aikaa sitten hoitoa niin olis saatettu välttyä ampumaväli kohtaukselta. Kyllä PEA oli jo sen verran sairas että ei sitä olis voinu enää auttaa. Kai. Tämäkin on sen verran vaativa kysymys että sitä pitäis miettiä kaikilta kannoilta ennekun voi varmuudella sanoa mitään ja kerta kyseinen henkilö on poistunut keskuudestamme on vieläkin hankalampaa sanoa mitään.

Kyllähän sitä on paljon parannettavaa ja pitäs olla tarkempi seula ketä jää avohoitoon ja ketä ei. Lääkehoito muutenkin pitäis AINA aloittaa osastolla. Eli psykiatristen sairaaloitten määrä vaan kaksinkertaiseksi ja paneuduttas hoitamaan ihmisiä tehostettuna. Sitten säästyttäs paljolta vahingolta. Tuntuu että asioita aletaan hoitaa vasta kun on jo tosi paha tilanne. Väärin. Ennaltaehkäisy on se juttu.

[Mata Hari]

^ja ennaltaehkäisyyn panostaminen olisi taloudellisesti hyvin järkevää. Hoitopäivä psykiatrisessa sairaalassa maksaa yhteiskunnalle helposti 400 euroa/vrk.

[rimma]

12€/vuorokausi täälläpäin.

[Aariel]

Siis yhteiskunnalle 400e per hoitopäivä, potilaalle ehkä sen 12e/vrk

[rimma]

Niin niin, mutta se päivä maksaa sen 12 edelleen ja yhteiskunnalle tulee toi 400. Omasta pussista menee tosin suurella osalla.

[Aariel]

Siis joo. Veroistahan nekin rahat menee loppujen lopuksi, eli jokaisen pussista. Verostusjutuissa olen tullut siihen tulokseen, että on juuri sama mistä muka-yritetään-vähentää menoja, se ei kuitenkaan näy missään. Ja jos siinä onnistuttaisiinkin, niin ainahan kansanedustajat voivat korottaa palkkaansa.
Ja itse aiheeseen.. Mielenterveysasioissa ei ajatella ennaltaehkäisevästi ja vastuuta ei ota kukaan erikseen, että ei voi sitten syyttää ketään. Tilannetta aletaan hoitaa vasta kun on pakko eli suunnilleen vasta silloin, kun et enää selviä kotona, yrität itsemurhaa, alat kuulla ääniä päästäsi tai muuta vastaavaa ja silloinhan osoite on selvä: psykiatrian osasto. Silloin saatat ehkä saada jotain apua, jos oikein vingut ja avulla tarkoitetaan vahvaa lääkitystä.

[esmes-]

Masennuslääkkeistä ehkä apua muihinkin aivosairauksiin
17.04.2008 21:09

Masennuslääkkeille voi löytyä laajempaakin käyttöä kuin masennuksen hoito. Professori Eero Castrén Helsingin yliopistosta arvelee, että niillä voidaan korjata aivokuoren toimintaa laajemmin, kuin tähän asti on uskottu. Tämä onnistuu kuitenkin vain silloin, kun tarjolla on myös ohjaavia virikkeitä, kuten terapiaa ja kuntoutusta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että masennuslääkkeillä voidaan esimerkiksi edistää heikkonäköisyyden paranemista. Suomalaisten ja italialaisten tutkijoiden tutkimus julkaistaan Science-lehdessä perjantaina. Tutkimuksessa lähdettiin alun perin selvittämään, miksi serotoniinin takaisinoton estoon perustuvien masennuslääkkeiden vaikutus mielialaan alkaa niin hitaasti.

Puutteellisesti toimivat hermosoluyhteydet mielialaa säätelevillä aivoalueilla saattavat altistaa masennukselle. Jo aiemmin on havaittu, että masennuslääkkeet vahvistavat kasvutekijöiden välityksellä aivokuoren yhteyksiä. Ne lisäävät hermoston muovautuvuutta ainakin tietyillä aivoalueilla.

Masennuslääke vaatii
rinnalleen virikkeitä

- Aivokuoren uudelleenjärjestäytyminen masennuslääkkeen avulla voi olla masennuksesta paranemisen taustalla, sanoo Castrén. Hän kuitenkin painottaa, ettei masennuslääke toimi yksinään, vaan vaatii rinnalleen paranemista ohjaavia virikkeitä.

Aiemmin ei ole tiedetty, että masennuslääkkeet voivat vaikuttaa myös näköjärjestelmään. Entuudestaan on tuttua, että jos toinen silmä peitetään, niin näkevän silmän yhteydet alkavat vallata näköaivokuoren alueita ja vastaavasti suljetun silmän hermosoluyhteydet vetäytyvät.

Lapsuudessa näin heikommaksi jääneen silmän näkökykyä voidaan vahvistaa peittämällä joksikin aikaa parempi silmä. Aikuisella tällaista vahvistumista ei kuitenkaan enää tapahdu.

Eläinkokeissa masennuslääke avasi kuitenkin uudelleen sen ajanjakson, jolla näön vahvistuminen on mahdollista. Näkökyky parani terveen silmän tasolle myös aikuisilla rotilla, kun niille annettiin masennuslääkettä ja parempi silmä peitettiin.

Castren arvelee, että lääke voisi vaikuttaa ihmisilläkin samalla tavalla. Hän pitää myös mahdollisena, että havainto poikii uusia hoitokeinoja myös muihin aivosairauksiin.
STT

[Sudenlapsi]

Itse suosin mieluummin vaikkapa bentsoja (Bentsodiatsepiini), jos oikein ahdistaa. Näitä ei tarvitse syödä päivästä toiseen. Toisaalta varmasti selviäsin ilman niitäkin, kun ne lähinnä krapulan oireisiin ainoastaan kohdistuu.

Bentsot on toki lyhytaikaisessa käytössä huomattavasti tehokkaampia kuin SSRI-lääkkeet, mutta entäpä ne, joilla ahdistusta, itsemurha-ajatuksia ja yleistä masennusta esiintyy päivittäin? Ei varmaankaan tee hyvää olla bentsopöhnässä 24/7. Jää nopeasti elämä elämättä. Sitäpaitsi bentsot koukuttavat ja turruttavat ihmisen tunteettomaksi.
Itse syön ihan tavallista SSRI-lääkettä säännöllisesti joka päivä (olen syönyt jo kuusi vuotta, enkä taida enää ikinä pärjätä ilman). Lisäksi rinnalla kulkee epilepsialääke, joka tasoittaa mielialaa (myös päivittäin). Näiden lisäksi kaapissani on AINA varalla rauhoittavia, joilla tuskatilat saadaan loppumaan lyhyeen. SSRI:n ja epilepsialääkkeiden tarkoitus on estää noiden kohtausten syntyminen, jotta rauhoittavia ei tarvitsisi ottaa ollenkaan. Ja tällä hetkellä se on toiminut ihan hyvin.
Eli jos en söisi putkilääkityksellä noita kahta mielialalääkettä, joutuisin päivittäin syömään rauhoittavia, jotka vaikuttavat yleiseen jaksamiseen ja "selväjärkisyyteen". Näiden lääkkeiden kanssa voin elää lähes normaalia elämää ilman, että haluaisin joka hetki tappaa itseni.
Mutta toki, jos sinulla ei ole tarvetta mielialalääkitykselle, niin miksi sellaista söisitkään?

[esmes-]

Odotettua ylivilkkauslääkettä viimein tulossa apteekkeihin
14.05.2008 16:22

Apteekkeihin saadaan ensi viikolla viimein taas myyntiin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön eli ADHD:hen tarkoitettua lääkettä, joka on ollut lopussa vuoden alusta lähtien.

Dexedrine-lääkkeen maahantuoja Tamro kertoo helpottuneena, että lääkettä on apteekeissa viimeistään ensi viikon keskiviikkona.

Dexedrinen käyttäjät ovat viime kuukausina joutuneet pettymään useita kertoja, kun lääkettä valmistava brittiyritys UCB Pharma on lykännyt lääkkeen toimitusta. Brittiyrityksellä on ollut monenlaisia tuotantovaikeuksia.
STT

mitähän ne on antanu korvaavana lääkkeenä dexedrinelle? ei kai ne oo voinu ihmisiä ilman lääkitystäkään pitää?

[maija turjukka]

Eikös Ritalin ja Concerta ole sama lääke eri nimillä. Näitä vaan tilalle

Niissä on sama vaikuttava aine, metyylifenidaatti. Concerta on depot-tabletti, eli hitaasti liukeneva kapseli. Ritalin taas tavanomaisessa tablettimuodossa. Sen vuoksi nuo eivät ole keskenään vaihtokelpoisia lääkkeitä. Ei se varmaan iso asia ole vaihtaa toiseen valmisteeseen, mutta annosta joutuu kokeilemaan ja säätämään jonkun verran aluksi.

Noitahan ne on varmaan määränneet...

[esmes-]

Silminnäkijä -Lääkitys kohdalleen
http://areena.yle.fi/toista?id=1280604