Tutkija: Esplanadin kaahari pääsi yllättämään poliisit
– Suorituskykyinen auto, keskusta-alue sekä ympäristöstään piittaamaton, välinpitämätön ajotapa. Se on poliisille äärimmäisen hankala ja sivullisille todella vaarallinen tilanne, toteaa oikeustieteen tohtori Henri Rikander.
Poliisitaustainen oikeustieteen tohtori Henri Rikander sanoo, että Pohjoisesplanadin kaahari aiheutti poliisille erittäin hankalan ja sivullisille vaarallisen tilanteen.
Rikander arvioi, että julkisten tietojen perusteella poliisi ei odottanut Pohjoisrannassa pysähtymismerkin saaneen kuljettajan yrittävän pakoon.
Tilanne eteni niin nopeasti, ettei järeämpiin pysäyttämistoimiin ehditty ryhtyä.
Poliisitaustainen oikeustieteen tohtori Henri Rikander arvioi Iltalehdelle poliisin toimintaa Esplanadin kaaharin kiinniotossa.
Helsingin Pohjoisesplanadilla vappuaattona kello 19 jälkeen kaahaillut mieskuljettaja osui autollaan kahdeksaan autoon ja kolmeen ihmiseen, joista kaksi jouduttiin viemään sairaalaan. Poliisin mukaan kuljettajaa yritettiin pysäyttää jo Pohjoisrannassa, mutta mies jatkoi matkaa pysähtymismerkistä välittämättä.
Rikander on tutkinut ja kirjoittanut laajasti poliisin voimankäytöstä ja toiminut asiantuntijana niin poliisin sisällä kuin julkisuudessa. Hänen mukaansa tilanne on ollut poliisille todella hankala.
– Suorituskykyinen auto, keskusta-alue sekä ympäristöstään piittaamaton, välinpitämätön ajotapa. Se on poliisille äärimmäisen hankala ja sivullisille todella vaarallinen tilanne, toteaa Rikander.
Yllättävä tilanne
Rikanderin näkemyksen mukaan tapahtumakuvauksesta voi päätellä, että kuljettaja on päässyt yllättämään poliisit. Pysäyttäminen pysähtymismerkillä on normaalia, päivittäistä poliisitoimintaa.
– Muistetaan nyt, että esitutkinta on edelleen kesken, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, etteivät poliisit odottaneet tilanteen johtavan takaa-ajoon, sanoo Rikander.
– Pysäyttämiseen liittyy aina tietoisuus kuljettajasta. Minkälaista toiminnallista motiivia hänellä on lähteä poliisia karkuun? Onko hän tehnyt näin ennenkin? Poliisilla on esimerkiksi joitakin taparikollisia, joilla on aina sama toimintamalli. Tässä tapauksessa jokin kuitenkin viittaa siihen, että [kuljettajan] toiminta on yllättänyt poliisin.
Kuljettajan taustoja ja intressejä arvioidaan näissä tilanteissa Rikanderin mukaan esimerkiksi rekisteritunnuksella saatavien tietojen sekä auton ulkonäön perusteella. Kuljettajan toiminnan odottamattomuudella on merkitystä, kun ryhdytään arvioimaan, olisiko Pohjoisesplanadin tapahtumat voitu estää.
– Meillä ei kuitenkaan hirveän usein ole tällaisia keskusta-alueen takaa-ajoja, hän toteaa.
Eteni nopeasti
Pysäytysmerkkiä järeämpi toimenpide on pakkopysäytys, millä tarkoitetaan esimerkiksi piikkimaton käyttöä, ajoneuvolla ajon estämistä tai kiilaamista. Rikander kuitenkin huomauttaa, että voimankäyttöasetuksen mukaan poliisit on velvoitettu varautumaan pakkopysäytyksiin ennakkosuunnitelmilla. Esplanadin kaahaustapauksessa harkinta-aika on ollut kovin lyhyt.
– Tämä on edennyt todella lyhyessä ajassa pysähdysmerkistä onnettomuuteen, hän sanoo.
Pakkopysäyttämiseen vaikuttavat myös olosuhteet, kuten se, aiheutuuko toimenpiteistä vaaraa sivullisille. Rikanderin mukaan ohjeiden ideana on, että poliisin pitäisi pyrkiä huomioimaan kaikki tilanteeseen liittyvät riskit, suorat sekä epäsuorat.
– Kun kuljettaja lähtee ajamaan ihmismassoihin, niin kyseessä on äärimmäinen riski, hän sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e3e9 ... 1651501309
