Helsinki Ullanlinna - psykiatrille elinkautinen vaimon murhasta 12/2022

[holmesin haamu]

Tunnen epävakaan persoonallisuuden valitettavan perusteellisesti, koska se on minulla diagnosoitu. Olen elämässä ollut äärimmäisen hienoissa paikoissa ja hetkissä saaden niistä valtavasti mielihyvää, mutta vain hetkittäin, koska elämä on usein arkista toistoa niin elämykset ja hienot hetket vie arjen pyörittämiseltä usein resursseja. Mieli kuormittuu hetkästi ja pitää tunnistaa itsessä varomerkit, joiden avulla vetää happea ja palautuu ylikuormitukselta. Tikkasen kanssa olen monta kertaa jutellut (en asiakkaana) enkä missään nimessä lähtisi ketään sen perusteella diagnosoimaan, mutta nämä tapahtumat minun on helppo käsittää siltä osin siitä (tunne-elämän epävakauden) näkökulmasta.

Kyllä Roopen sijoittaminen sairaalaan taitaa kieliä jostain tämäntyyppisestä, kenties vakavammastakin
häiriöstä päänupissa.

Täällä on käyty tapahtumien kulusta jos jonkinmoista spekulaatiota, mutta itselleni asia oli niin ollut ”kirkas” kuin vain voi olla heti sen jälkeen, kun kerrottiin Tikkasen siirtäneensä ruumista mattokäärössä autoon ja juttelevan naapurille ystävällisesti ”siivouspuuhistaan”.

Kukaan täydessä sielun ja ruumiin voimissa oleva ihminen ei pysty tuollaiseen, joten hän on täytynyt olla psykoosissa tai jokin muun mielenhäiriön vallassa (esim. bibo tai masennus, johon liittyy psykoottisia piirteitä).

Mielenkiintoinen yksityiskohta tuo mainittu asia.

Jos ajattelee myös auton ajamisen liittyvän samaan vyyhtiin, niin sekin vaikuttaa enemmän. Hieman pitäisi paremmin myös tietää miten pitkään oli tuntenut naisystävän ja miten kauan oli ollut yhdessä.

Tulee silti mieleen vaikutus kuin tässä olisi ollut halua ja suunnitelmallisuutta toteuttaa vastaava teko. Vähän kuin Rammsteinin biisissä Mein Teil, niin ihmiset haluavat toteuttaa itseään. Naisystävä saattoi joutua uhriksi tahtomattaan (mustaa huumoria), mutta hän saattoi olla samalla miehelle sopiva kohde. Liittyikö tuohon edes mitään vihamotiivia naista kohtaan, niin tuskin.

[padlock]

Mitään en autoista ymmärrä, joten verrattuna tähän koeajossa olleeseen Volvo XC90 niin minun mielestä tuo porttikongiin ajettu ei näyttänyt vastaavalta, joten on päätynyt vaihtamaan autonsa "ehkä ei niin edistykselliseen" kuin mereen ajettu. Vai onko punainen Volvo yhtä öky kuin se valkoinen XC90?

eikö se punainen ollut xc60? saatan muistaa väärin. xc90 on toki isompi, mutta ei se automaattisesti ole mitenkään 'ökympi'. varustetasosta se kai pitkälti riippuu. saattaahan se kuusikymppinen olla jopa varustellumpi malli, toki niitä saa hybrideinä alkaen alle 70 tonnilla eli mikäli määrittelet paremmuuden hinnan perusteella niin toki sadan tonnin ysikymppinen lataushybridi on silloin 'ökympi'. kai. muistaakseni se koeajossa mereen päätynyt oli joku sähkölelu.

Oli XC60.
Onhan XC90 paljon ökympi, isompi ja kalliimpi. XC60 uutena n. 70000e, kun XC90 uutena 100000e, ero siis 30000e. Nuo siis lähtöhintoja, lisävarustelut siihen päälle.

[Kitarisa]

Itse on jotenkin naiivisti odotellut jopa tähänkin asti sitä, että tulisi uutinen, että vangittu epäilty olisi kuultu ja olisi antanut jonkinlaisen vaihtoehdon tapahtuman kululle. En tiedä miksi. Ymmärrän, että hän on sairas, mutta liekö sitten tilanne se, että itsellä ei kuitenkaan niin paljon tietämystä mielen sairauksista ja pyrkinyt jonkinlaisen persoonan erilaisuuden ja perdoonallisuushäiriöiden kautta tätä kovasti itselle selittämään. Alusta lukien muut nähneet jo tosiasian. Alan lopulta uskomaan, että tapahtuman kululle ei varmaankaan koskaan saada selvyyttä kuin esitutkinnan teknisen tuen kautta. Tekijä tuskin tekoa tulee muistamaan ja kertomaan. Mutta nähtäväksi jää.

Jotain samansuuntaisia ajatuksia itsellänikin aiheesta. Tekijä pyrkinee jollain tavoin eriyttämään teon tehneen ”persoonan” itsestänsä, joka on hyvä ihminen, eikä koskaan tarkoita kenellekään pahaa. Muistamattomuus tai sen teeskenteleminen on jonkinlainen keino pyytää armahdusta lähipiiriltä, koska haluaa heille samanlaisen uhrikokemuksen hänestä, kuin hänellä itselläänkin on.
Ihan mielenkiintoista, mitä mielentilatutkimus hänestä sanoo. Pahin skenaario on sellainen, jossa hänet todetaan olleen teon aikana syyntakeeton, mutta ei ole enää hoitoa vaativassa tilassa, vaan kävelee vapaana miehenä ulos. Se on tässäkin tapauksessa teoriassa mahdollista. Mutta jos ajatellaan onko se feikkaamisen kautta mahdollista, niin haluan uskoa, että Suomessa tehtävä mielentilatutkimus on sen verran laadukasta, että oikeansuuntaiset tulokset saadaan myös haastavissakin tapauksissa, jollainen tästä voi herkästi syntyä tekijän taustat huomioiden. Uskoisin, että hän pyrkii luomaan jonkunlaista yhteyttä asiaa tutkivien kanssa, koska kyky puhua samaa kieltä on olemassa.

[Nystymuikio]

Tarkennusta sen verran, että kyseessä on modalfiniliini ei modalfiini.

Tarkennetaan edelleen, että kyseessä on modafiniili.

[Kalinka Holmes]

En tiedä miten Tikkasella, mutta omassa tuttavapiirissä helsinkiläisissä on todella paljon epävarmoja ja huonoja kuskeja ja usein korttikin on ajettu vasta myöhemmällä iällä. Jos ei ole omien tai lasten harrastuskuskauksia kauemmaksi, jos ei tarvitse työssä autoa, ei ajelua mökille tms. viikonloppuisin, tulee hkin keskustassa asuvilla helposti todella vähän ajokilometrejä. Liekö Tikkasella tai uhrilla edes ollut autoa ennen tätä "suurperhe" tarvetta?
Mereen ajetun penkin asentoa on myös mietitty ketjussa. Olisiko V:n aikuinen lapsi (pitempi kuin Tikkanen?) voinut olla ensimmäinen testikuski ja autoliikkeessä penkki säädetty hänen koivilleen? Tikkasen siirtyessä ajamaan ei ole osattu/viitsitty säätää penkkiä, on sitten menty sillä asennolla, missä penkki oli.

[Rietu]

Kuka sitä autoa ajoi siellä rannalla?
Kuka rikkoi, potkaisi, tuulilasin säpäleiksi?
Täytyy olla voimaa.
Kuka istui auton katolla?

[Kalinka Holmes]

Kuka sitä autoa ajoi siellä rannalla?

Lehtihaastatteluissa Tikkanen on kertonut ajaneensa autoa ja selittänyt mereenajoon johtaneita syitä.

[Inehmo]

Olisi kiva kuulla jo uutta rikosta valaisevaa tietoa, joko palstalle kirjoittavilta tai lehdistöltä. Autot, matot ja motiivit ym spekuloitu jo aika tarkkaan.

Joka tapauksessa mieleni on surullinen kaiken tapahtuneen tähden. Yhden elämä katkesi ja tekijä on pilannut oman elämänsä ja monen muun. Epäilty tekijä ja olosuhteet olivat sen verran epätyypilliset, että tapahtuma shokeerasi koko kansaa.

Toivoa tuo se, että kaikesta voi ajallaan toipua ja tehdyt rikokset on sovitettu, kun rangaistus on kärsitty sitten joskus.

[Oppenheimer]

Tikkasen tieteellisissä julkaisuissa on tutkimus siitä, ovatko henkirikosfantasiat sukupuoliriippuvaisia (Sex Differences in Homicidal Fantasies among Finnish University Students, Helsinki 2015). Tikkasen lisäksi tutkimusryhmässä oli kolme naispuolista tutkijaa. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi fantasioiden sisältöä, niiden suhdetta päihteiden käyttöön sekä fantasioihin liittyviä tunnereaktioita.

Pääasiallinen havainto ei ollut yllätys. Henkirikosfantasiat olivat yleisempiä miehillä. Tämä korreloi sen kanssa, että miehet syyllistyvät naisia useammin henkirikoksiin. Miesten fantasiat liittyivät useammin ulkopuolisen kuten julkisuuden henkilön tai tuttavan tappamiseen kun taas naiset fantasioivat enemmän perheenjäsenen tappamisesta. Tutkimuksen mukaan miehet eivät kokeneet samassa määrin tunnontuskia fantasioistaan kuin naiset.

Tutkimuksen mukaan 67 % vastaajista (n=617) kertoi, että heillä on ollut päihteiden käyttöön riippumattomia henkirikosfantasioita. Lukua voitaneen pitää yllättävän suurena, kun kohderyhmä oli yliopisto-opiskelijat. Joka tapauksessa kyökkipsykologi voisi päätellä, että Tikkanen itse ei kuulu siihen 33 % joukkoon, jolla tällaisia fantasioita ei ole ollut. Tämän päivän tietämyksen nojalla voitaisiin pitää suhteellisen varmana, että Tikkanen on haaveillut tappamisesta jossakin elämänvaiheessaan. Mutta ovatko haaveilut johtaneet tekoon vai oliko Ullanlinnan surmatyö onnettomien sattumien summa?

Väitöskirjassaan Tikkanen tutki "väkivaltageenin" esiintymistä suomalaisissa. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on saanut perinnökseen väkivaltageenin. On siis todennäköisempää, että myös Tikkanen kantaa kehossaan väkivaltageeniä kuin että hänellä ei sitä olisi. Kun geeni on saatu perinnöksi vanhemmilta, niin todennäköisesti ainakin jotkut Tikkasen sisaruksista ovat perineet saman geenin. Kuitenkin Roope on ainoa, joka on syyllistynyt väkivallan muodoista pahimpaan. Kaikki väkivaltageenin kantajat eivät syyllisty väkivaltaan henkirikoksesta puhumattakaan. Toki väkivallan määritelmä ei ole tarkkarajainen varsinkaan jos siihen luetaan mukaan henkinen väkivalta.

Henkirikosfantasioita koskevassa tutkimuksessa ei porauduttu siihen, mistä tappamisfantasiat kumpuavat. Siinä ei ilmeisesti selvitetty myöskään sitä, oliko fantasiaryhmään kuuluvilla mielenterveyteen liittyviä ongelmia keskimääräistä enemmän. Maallikko ajattelisi, että mt-ongelmia on keskimääräistä enemmän, mutta ns. täysin terveitä täytyy olla valtaosa, kun otetaan huomioon fantasiaporukan suuri osuus tutkimukseen osallistuneista.

Mitkä ovat ne ympäristötekijät, jotka ovat johtaneet henkirikokseen juuri Tikkasen kohdalla, jos oletetaan, että hän on yksi epäonnisista väkivaltageenin kantajista. Paljon on spekuleerausta Tikkasen perheestä ja suvusta, mutta jossakin määrin uskottavalta vaikuttaa, että tuberunoilija Tim Durchman on R. Tikkasen isäukko. Kännisistä hörinöistä ei kovin paljoa voi päätellä, mutta kuitenkin sen, ettei elämänhallinta ole parhaalla mahdollisella tolalla isälläkään. Maallikolle isä näyttäytyy mt-ongelmaisena, joka on yrittänyt hukuttaa pahan olonsa päihteisiin. Jotakin "mätää" isäsuhteeseen on siis saattanut liittyä.

Tikkasen henkilöhistoriasta ja jopa tutkimusaiheiden valinnasta voitaisiin ehkä päätellä, että henkirikos on vain odottanut oikeaa aikaa ja paikkaa tapahtuakseen. Tällaista johtopäätöstä ei tietenkään voida vetää nyt saatavissa olevan tiedon pohjalta, mutta onko hänet predestinoitu jo varhain julmaan tekoon, jota hänen tahtonsa ei pystynyt estämään?

[Inehmo]

↑
Mitenköhän luotettava tällainen "väkivaltageenin" olemassaolo on ja miten sen olemassaoloon on päädytty? Onko kuitenkin vasta kyseessä teoria eikä mikään vertaisarvioitu tutkimustulos?

"50 prosenttia suomalaisista kantaa väkivaltageeniä", kuulostaa tutkimusta lukemattomalta aika simplistiseltä selitykseltä väkivallalle. Ja ehkä alitajuiselta yritykseltä työntää puolet yksilön omasta vastuusta geeneille, "joille ei mitään voi".

Toki psykologiassa on pitkään oltu sitä mieltä, että ihmisen luonteeseen vaikuttavat niin perimä kuin ympäristökin (kasvatus, traumat ym), mutta silti käsitän niin, että jokainen ihminen on ihan itse vastuussa valinnoistaan. Jos tietää omaavansa alttiuden esim alkoholismiin tai väkivaltaan, yhteiskunnassa on mahdollista hakeutua avun piiriin myös ennaltaehkäisevästi.

Piiitkä lainaus korvattu nuoliviittauksella viestiin johon kommentoitiin
-NILS-

[Savusumu]

↑

Kyllä sen verran kannattaisi olla ylipäätään perillä sekä ihmisten että eläinten genetiikasta että tiedostaa aika monen asian periytyvän tai joskus esim. hyppäävän sukupolven yli. Kaikkihan ei periydy dominantisti vaan on myös resessiivisesti periytyviä. On siis selvää että suurempi taipumus väkivaltaan ja esim. itsehillinnän puutteeseen periytyy.

[Starbalia]

Mitään en autoista ymmärrä, joten verrattuna tähän koeajossa olleeseen Volvo XC90 niin minun mielestä tuo porttikongiin ajettu ei näyttänyt vastaavalta, joten on päätynyt vaihtamaan autonsa "ehkä ei niin edistykselliseen" kuin mereen ajettu. Vai onko punainen Volvo yhtä öky kuin se valkoinen XC90?

eikö se punainen ollut xc60? saatan muistaa väärin. xc90 on toki isompi, mutta ei se automaattisesti ole mitenkään 'ökympi'. varustetasosta se kai pitkälti riippuu. saattaahan se kuusikymppinen olla jopa varustellumpi malli, toki niitä saa hybrideinä alkaen alle 70 tonnilla eli mikäli määrittelet paremmuuden hinnan perusteella niin toki sadan tonnin ysikymppinen lataushybridi on silloin 'ökympi'. kai. muistaakseni se koeajossa mereen päätynyt oli joku sähkölelu.

Oli XC60.
Onhan XC90 paljon ökympi, isompi ja kalliimpi. XC60 uutena n. 70000e, kun XC90 uutena 100000e, ero siis 30000e. Nuo siis lähtöhintoja, lisävarustelut siihen päälle.

Mereen päätynyt Volvo oli XC90 T8. Bensahybridi siis. Ja kyllä tuommoinen XC90 lähtee ihan nätisti sukkasilteen liikkeelle sähköllä kun nostaa jarrun vain pois. Tuolla tavalla miten videossa auto lähti, oli siinä jalka kyllä tukevasti kaasulla. XC60 vs. XC90 omaavat kyllä saman tekniikan ja ovat sisältäkin lähes identtisiä eri mittakaavassa. Täyssähköisenä ei kumpaakaan saa.

[B€st]

Tikkasen tieteellisissä julkaisuissa on tutkimus siitä, ovatko henkirikosfantasiat sukupuoliriippuvaisia (Sex Differences in Homicidal Fantasies among Finnish University Students, Helsinki 2015). Tikkasen lisäksi tutkimusryhmässä oli kolme naispuolista tutkijaa. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi fantasioiden sisältöä, niiden suhdetta päihteiden käyttöön sekä fantasioihin liittyviä tunnereaktioita.

Pääasiallinen havainto ei ollut yllätys. Henkirikosfantasiat olivat yleisempiä miehillä. Tämä korreloi sen kanssa, että miehet syyllistyvät naisia useammin henkirikoksiin. Miesten fantasiat liittyivät useammin ulkopuolisen kuten julkisuuden henkilön tai tuttavan tappamiseen kun taas naiset fantasioivat enemmän perheenjäsenen tappamisesta. Tutkimuksen mukaan miehet eivät kokeneet samassa määrin tunnontuskia fantasioistaan kuin naiset.

Tutkimuksen mukaan 67 % vastaajista (n=617) kertoi, että heillä on ollut päihteiden käyttöön riippumattomia henkirikosfantasioita. Lukua voitaneen pitää yllättävän suurena, kun kohderyhmä oli yliopisto-opiskelijat. Joka tapauksessa kyökkipsykologi voisi päätellä, että Tikkanen itse ei kuulu siihen 33 % joukkoon, jolla tällaisia fantasioita ei ole ollut. Tämän päivän tietämyksen nojalla voitaisiin pitää suhteellisen varmana, että Tikkanen on haaveillut tappamisesta jossakin elämänvaiheessaan. Mutta ovatko haaveilut johtaneet tekoon vai oliko Ullanlinnan surmatyö onnettomien sattumien summa?

Väitöskirjassaan Tikkanen tutki "väkivaltageenin" esiintymistä suomalaisissa. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on saanut perinnökseen väkivaltageenin. On siis todennäköisempää, että myös Tikkanen kantaa kehossaan väkivaltageeniä kuin että hänellä ei sitä olisi. Kun geeni on saatu perinnöksi vanhemmilta, niin todennäköisesti ainakin jotkut Tikkasen sisaruksista ovat perineet saman geenin. Kuitenkin Roope on ainoa, joka on syyllistynyt väkivallan muodoista pahimpaan. Kaikki väkivaltageenin kantajat eivät syyllisty väkivaltaan henkirikoksesta puhumattakaan. Toki väkivallan määritelmä ei ole tarkkarajainen varsinkaan jos siihen luetaan mukaan henkinen väkivalta.

Henkirikosfantasioita koskevassa tutkimuksessa ei porauduttu siihen, mistä tappamisfantasiat kumpuavat. Siinä ei ilmeisesti selvitetty myöskään sitä, oliko fantasiaryhmään kuuluvilla mielenterveyteen liittyviä ongelmia keskimääräistä enemmän. Maallikko ajattelisi, että mt-ongelmia on keskimääräistä enemmän, mutta ns. täysin terveitä täytyy olla valtaosa, kun otetaan huomioon fantasiaporukan suuri osuus tutkimukseen osallistuneista.

Mitkä ovat ne ympäristötekijät, jotka ovat johtaneet henkirikokseen juuri Tikkasen kohdalla, jos oletetaan, että hän on yksi epäonnisista väkivaltageenin kantajista. Paljon on spekuleerausta Tikkasen perheestä ja suvusta, mutta jossakin määrin uskottavalta vaikuttaa, että tuberunoilija Tim Durchman on R. Tikkasen isäukko. Kännisistä hörinöistä ei kovin paljoa voi päätellä, mutta kuitenkin sen, ettei elämänhallinta ole parhaalla mahdollisella tolalla isälläkään. Maallikolle isä näyttäytyy mt-ongelmaisena, joka on yrittänyt hukuttaa pahan olonsa päihteisiin. Jotakin "mätää" isäsuhteeseen on siis saattanut liittyä.

Tikkasen henkilöhistoriasta ja jopa tutkimusaiheiden valinnasta voitaisiin ehkä päätellä, että henkirikos on vain odottanut oikeaa aikaa ja paikkaa tapahtuakseen. Tällaista johtopäätöstä ei tietenkään voida vetää nyt saatavissa olevan tiedon pohjalta, mutta onko hänet predestinoitu jo varhain julmaan tekoon, jota hänen tahtonsa ei pystynyt estämään?

itse olen ollut nuorena tutkimushaastattelijana ja myöhemmin tehnyt konsulttina paljon haastatteluja, minkä jälkeen tehnyt myöskin tieteellistä tutkimusta, joten tulee muutama asia heti mieleen. Riippuu siitä, miten kysytään. Jos halutaan, on helppo saada aikaan kysymyksenasetannalla tai jopa
haastateltavia johdattelemalla asetelma, jossa haastateltu on fantasioinut henkirikoksilla. Esim. Ukrainan tilanne nyt. Ihmisillä saattaa tulla vihantunteita, kun lukee jonkun kylän kansanmurhasta ja sopivasti kysyen tekisikö mieli hirttää hyökkäävän maan johtaja munista, saadaan haastateltava siihen koriin, missä on niitä henkirikosfantasioita, vaikka henkilöllä oikeasti ei niitä olisi. Minun on vaikea uskoa, että kaksi kolmasosaa ihmisistä fantasioisi henkirikoksista. Mikäli näin olisi, tapahtuisi rikoksiakin enemmän.

Toiseksi, väkivaltageenin esiintyminen on täysin eri asia, eikä liity fantasioihin, vaan lähinnä siihen, miten käyttäytyy jurrissa yleensä impulsiivisesti. Tässä tulee mieleen stereotypia jostain bodaajista, jotka nappeja otettuaan epäilevät, että joku mulkoili ja käy sitten lyömässä pataan. Samalla tavalla osa kimpaantuu helposti humalassa, mikä johtaa väkivaltaan. Osa puolestaan haluaa viettää humalassa hauskaa, eikä ajautua mihinkään riitoihin. Moni suorastaan lähtee pois, jos jossain on jotain häsää.

Eli siis 67% ja 50% yhdessä eivät ole sitä mitä numerot päällepäin näyttävät. Ei todellakaan ole niin, että olisi jotenkaan todennäköistä, että henkilö, jolla on väkivaltaan altistava geeni kimpaannuttuaan olisi fantasioinut ties mistä murhista ties millä menetelmin ja saman tien ryhtyy sitten tuon vuoksi henkirikosta toteuttamaan. Iso osa miesten tekemistä henkirikoksista taitaa kuitenkin olla sellaisia, jossa naurettavasta syystä alkanut riita ajautuu siihen, että toinen osapuoli menehtyy. Humalassa ammutaan tai puukotetaan tai jotain vastaavaa. Pitäisi oikeasti lukea nuo tutkimukset, jotta saisi kiinni siitä, että ovatko ne edes vakavasti otettavia. Tällä hetkellä olen aika skeptinen niiden suhteen. Pohdin toki tätä siitä lähtötilanteesta, etten itse tule aggressiiviseksi humalassa, enkä ajaudu muutenkaan väkivaltatilanteisiin, enkä fantasioi henkirikoksista. En edes todennäköisesti pystyisi tekemään tuolla tavalla pahaa kenellekään ellei kyseessä olisi itsepuolustus, jossa joku on käynyt veitsen tai aseen kanssa päälle. Niinpä on hyvin vaikea ymmärtää, miten suurin osa ihmisistä mukamas olisi siellä toisessa korissa.

[palmuviini]

Status ja koulutus ei kyllä estä henkilöä tekemästä rikoksia (kuten hyvin tiedämme enkä itse lukeudu näihin kauhistelijoihin siitä, että apua, lääkäri tappoi) ja ihan perusduuni on aivan yhtä kunnioitettavaa. Tiedämme hyvin, että narsismia esiintyy paljon koulutetuilla.

Statukset eivät tässä sukupuussa itseäni kiinnostakaan vaan se, mikä vaikutus tekijään on ollut tietyillä tapahtumilla (ammatista riippumatta), jolla taas on ollut mahdollista vaikutusta tekijän rikollisiin tekoihin.

Minua kiinnostaa suuresti tämä koulutustausta ja status tässä keississä. Kyse ei ole vain siitä, että tekijällä on akateeminen tausta, vaan siitä, että suku on ollut akateeminen ja hyväosainen kymmenien sukupolvien ajan.
Tutkimustuloksien avulla tiedetään ensinnäkin se, että koulutustaso periytyy vahvasti. Lisäksi tiedetään, että vanhempien ammatti ja perheen taloustilanne vaikuttaa mm syrjäytymiseen ja syrjäytyminen taas korreloi rikollisuuden kanssa voimakkaasti. Tutkimustulokset kertovat myös sen, että kaikki mitatut huono-osaisuuden muodot lisäävät riskiä tehdä vakavaa tai toistuvaa väkivaltaa. Ja akateemisuuden merkitystä lisää myös se tutkimustuloksista löytyvä havainto, että henkirikosten osapuolten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Eli ei pelkkä hyväosaisuus, vaan nimenomaan koulutustaso merkitsee erittäin paljon! Ja kun taas muistetaan se, että koulutustaso periytyy vahvasti, niin faktahan on se, että tekijän tausta (ja uhrin tausta, jota en luonnollisesti lähde penkomaan) on kiinnostava yksityiskohta, sillä se tekee tästä henkirikoksesta poikkeuksellisen.
Edellä mainittuja tietoja voi käydä itse ihmettelemässä esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkirikoskatsauksista.
Asian merkityksellisyyttä ja kiinnostavuutta lisää toki myös se, että tekijä itse on kiinnostunut geenien osallisuudesta väkivaltarikoksiin, sekä alkoholikäyttäytymiseen.

Pidän hyväosaista propagandaterminä, jonka tarkoitus on luoda sellainen mielikuva, että asiat olisivat arpapeliä. Toki kaikilla ei ole samoja lähtökohtia, eikä mahdollisuuksia, koska koti voi olla turvaton tai vanhemmat eivät rohkaise/motivoi ymmärtämään, että kaikki on mahdollista omassa elämässä. Siitä huolimatta moni lyö hanskat tiskiin ja menee piiloon jonkinlaisen epämääräisen huono-osainen kyltin taakse. Hyviä asioita tapahtuu yleensä ahkeruudella ja jos lähtökohdat ovat haastavammat, voi joutua tekemään töitä enemmän, mutta niinhän se on kaikessa muussakin, etteivät asiat mene tasan. Toinen on kauniimpi, toinen terveempi, toinen rikkaampi ja toinen älykkäämpi. Pelataan sitten ne kortit, mitkä on kädessä. Useimmilla ihmisillä on joku osa-alue, missä he ovat monia muita vahvempia, mihin voisivat panostaa.

Sinänsä on minusta hyvä, että eri asioita pohditaan ja ymmärrän itsekin tuon asian kiinnostamisen, mutta mitä tulee tähän henkirikokseen, niin konflikti voi johtaa kuolemaan, vaikkei olisi mitään mt-ongelmia ja ongelmia voi olla, vaikka sukutausta olisi kuinka moitteeton ja elämä ollut helppoa. Vaikka keskimäärin henkirikoksia tehdään enemmän matalan koulutustason keskuudessa humalapäissään, se ei kerro mitään siitä, mihin yksi satunnainen henkirikos sijoittuu. Joitakin helppo elämä voi jopa alkaa ahdistaa.

Hyväosaisuus ei ole mikään propagandatermi vaan yksi olennainen ero siinä mikä ihmiselle on ylipäätään mahdollista elämässä.

Jos käteen osuu pari korttia opiskelua edellyttävää lahjakkuutta, voi olla että ne kortit menevät aivan hukkaan jos taustalla ei ole opiskelua mahdollistavaa varallisuutta ja myös kykyä luoda suhdeverkkoja joissa suoritettuja opintoja hyödyntää. Osalle on mahdollista suorittaa opintonsa esimerkiksi raskaan vuorotyön lomassa, mutta jos mietitään vaikka tätä hessuhopo-tutkijaa ja aiemmin mainittua tuhatkauno-professoria, on tällaisten hahmojen taustalla muutakin tukevaa rakennetta kuin vain se puhdas oma nerokkuus.

[B€st]

Hyväosaisuus ei ole mikään propagandatermi vaan yksi olennainen ero siinä mikä ihmiselle on ylipäätään mahdollista elämässä.

Jos käteen osuu pari korttia opiskelua edellyttävää lahjakkuutta, voi olla että ne kortit menevät aivan hukkaan jos taustalla ei ole opiskelua mahdollistavaa varallisuutta ja myös kykyä luoda suhdeverkkoja joissa suoritettuja opintoja hyödyntää. Osalle on mahdollista suorittaa opintonsa esimerkiksi raskaan vuorotyön lomassa, mutta jos mietitään vaikka tätä hessuhopo-tutkijaa ja aiemmin mainittua tuhatkauno-professoria, on tällaisten hahmojen taustalla muutakin tukevaa rakennetta kuin vain se puhdas oma nerokkuus.

Suomessa tuo ei mielestäni ole noin. Meillä on suurten ikäluokkien eläkelöitymisen vuoksi melkoinen pula osaajista. Jos oletetaan ettei opiskele jotain sellaista humanistista alaa, millä työpaikkoja ei ole, on mahdollista opiskella ja työllistyä ilman mitään taustaa tai varallisuutta. Rajoittavana tekijänä on lähinnä pääsy opiskelemaan. Jos koti on levoton tms., voi olla vaikeata suoriutua lukiosta kunnialla tai saada motivaatiota lähteä yliopistoon, mikä toisissa perheissä on itsestäänselvyys. Moni on opiskellut niin, että on ottanut opintorahan ja asumislisän sekä tehnyt siihen päälle iltaisin vuoroja vaikkapa kaupan kassalla, minkä lisäksi tienannut kesätöissä sen verran, että niistä rahoista riittää talveksikin. Nythän homma vielä helpottuu, kun tulorajoja nostetaan eli saa tienata enemmän menettämättä opintotukea. Toki kaikilla aloilla ei pääse töihin, mutta meillä on työvoimapula eli jos kelpaa vaikkapa kuuluisa Mäkkiduuni, taatusti pääsee töihin opiskelujen ohessa, eikä päätoimisen opiskelijan tarvitse olla missään vuorotyössä. Mitä tulee suhdeverkostoon, niin valmistumisen jälkeen aloittavat työpaikat löytyvät yleensä kyllä papereilla ja haastattelussa pärjäämisellä, eikä suhteilla. Joku HOASin luukku tai kimppakämppä, opiskelijasafka ja paljon opiskelua vähillä unilla on resepti, jota suurin osa korkeakouluopiskelijoita käyttää. Harvasta perheestä annetaan seteleitä käteen harva se päivä. Varallisuus voi johtaa tehottomaan ajankäyttöön, jolloin vähemmillä resursseilla varustettu pärjää suhteessa paljon paremmin. Itse kyllä pidän Suomen kontekstissa hyväosaisuutta punavihreiden propagandaterminä.