Sikakoira täällä väitti, että Euroopan kaasuvarannot ovat loppumassa .
Luontoäiti saattoi vesittää Putinin voimakkaan aseen
Ukrainan odotettua lämpimämpien talviolosuhteiden arvellaan ”ostaneen” arvokasta aikaa puolustajalle.
Ukrainan kuluva talvi on sisältänyt useita leutoja jaksoja. Esimerkiksi tammikuun alussa nähtiin poikkeuksellisen lämmintä säätä.
– Lämpimämpi sää on ollut pelastus Ukrainalle. Ja keväthän häämöttää jo puolentoista kuukauden päässä. Eli siinä mielessä tilanne on kyllä parempi kuin se voisi olla.
Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen arvioi Ukrainan energiakriisin sävyttämää sotatalvea Iltalehdelle.
Hyökkäyssodan pitkityttyä presidentti Vladimir Putin tuntui pitkään laskevan pomminvarmana pitämänsä suunnitelman varaan: vaikka Ukrainan kukistus ei ollutkaan sujunut toivotussa aikataulussa, oli Venäjällä yhä olemassa voimakas ase, jonka ajateltiin ennen pitkää saavan koko Euroopan polvilleen.
Katkaisemalla energiahanansa Venäjä kuvitteli voivansa lopulta vakuuttaa Euroopan siitä, etteivät yhä kallistuvat energiahinnat lopulta olisi Ukrainan tuen jatkamisen arvoista.
– Tavoite on ilman muuta ollut luoda mahdollisimman suurta haittaa Euroopalle, jottei se kykenisi tukemaan Ukrainaa henkisesti, taloudellisesti tai sotilaallisesti, Tynkkynen vahvistaa.
– Ja toki se, että talvi on ollut lauha, on ollut meidän kaikkien kannalta parempi.
Vuosi lisäaikaa
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen vahvistaa Iltalehdelle lämpötilojen Ukrainassa olleen poikkeuksellisen korkeita kuluneena talvena, ainakin ajoittain.
Vaikka kylmempiäkin kausia on maassa ajoittain nähty, ovat säännölliset leudommat ajanjaksot tasoittaneet pakkaskausia. Tämä on helpottanut huomattavasti myös energiantarvetta, sekä ennen kaikkea niitä, joilla energiasta on ollut pulaa.
Onnekas sattuma yhdistettynä tehokkaasti koordinoituihin energian säästötalkoisiin vaikuttaakin nyt asiantuntijoiden mukaan vieneen yhden Putinin suurimmista valttikorteista.
Vaikka energia onkin siis eittämättä aiheuttanut Euroopassa päänvaivaa viime kuukausina, polvilleen se ei maanosaa kuitenkaan ole saanut.
– Mikäli olisi ollut todella kylmä talvi, tilanne olisi ollut hintojen osalta vaikeampi, mutta myös energiavarat olisivat olleet huonot seuraavaa talvea ajatellen, Tynkkynen avaa.
– Nythän käsittääkseni kaasuvarastot ovat edelleen aika täynnä ja kaasun hintakin on alhainen.
Samaa ovat spekuloineet Tynkkysen ohella lukuisat muutkin asiantuntijat.
Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen entinen energiavirkamies Adam Bell arvioi hiljattain CNN:lle lämpimän talven saattaneen jopa ”ostaa Euroopalle vuoden lisäaikaa” sodassa Venäjää vastaan.
Talvi ei vielä ohi
Vaikka yllä mainitut uutiset ovatkin innostavia, toppuuttelee Tynkkynen hieman, muistuttaen kuluvan talven olevan yhäkin kesken. Esimerkiksi helmikuu yhtenä vuoden kylmimmistä kuukausista saattaisi vielä hyvinkin ajaa energiatilanteen Ukrainassa erittäin huonoksi.
– Venäjä tulee yhä jatkamaan iskujaan energiainfrastruktuuria vastaan ja ylipäätään kriittistä infrastruktuuria vastaan, johon kuuluvat myös vesi, lämpö ja sähkö, professori muistuttaa.
– Eli vaikka tilanne on nyt tämä, on hyvin vaikeaa sanoa, mikä se on vaikka kuukauden päästä.
Leudomman alkutalven antama etumatka olisikin nyt syytä hyödyntää, Tynkkynen arvioi.
– Koko ajanhan Ukrainan energiahuoltoa on pyritty suojaamaan ja korjaamaan, mutta edelleenkin läntinen apu on kovasti tarpeen.
Tähän asti hätäapua sähkökatkoista kärsiville ukrainalaisille on Tynkkysen mukaan tarjottu erityisesti generaattoreiden muodossa. Hän kuitenkin painottaa, että kaikkein tärkeintä olisi nyt riittävän järeän aseavun tarjoaminen, joka varmistaisi Ukrainan ilmatilan pysymisen puhtaana venäläisistä ohjuksista.
– Aina joudutaan kuitenkin palaamaan siihen, että tällaisten aggregaattien lähettäminen on vähän sellaista paikkailua, kun taas todellinen ongelma on se, että Venäjä kykenee edelleen tuhoamaan Ukrainan energiainfrastruktuuria.
Tehokkaampaan puolustukseen tarvittavaa sotakalustoa olisivat Tynkkysen mukaan erityisesti ilmatorjunta- ja tykistöohjukset.
– Moraalisen velvoitteen lisäksi ihan puhtaasti talouden näkökulmasta olisi kannattavinta että satsataan siihen sotilaalliseen kyvykkyyteen, jolla Ukraina pystyy suojaamaan ilmatilaansa, hän summaa.
Professorin mukaan ”tarpeeksi järeällä aseavulla” voitaisiin sekä välttää uusia iskuja energiainfraan, että helpotettaisiin käynnissä olevien korjaustöiden etenemistä. Professorin mukaan ”tarpeeksi järeällä aseavulla” voitaisiin sekä välttää uusia iskuja energiainfraan, että helpotettaisiin käynnissä olevien korjaustöiden etenemistä.
Jatkuuko energiakriisi?
Tynkkynen huomauttaa tilanteen olevan nyt otollinen puolustuksen ja korjaustöiden ohella myös pidemmänkin tähtäimen tavoitteita ajatellen.
Esimerkiksi sillä, kuinka jo tässä vaiheessa aletaan valmistautua seuraavaan talveen, voisi professorin mukaan olla jatkossa ratkaiseva rooli lännen yhteisrintaman säilyttämisessä.
Ideaalitapauksessa nyt tulisikin kiiruhtaa monella saralla.
– Ensinnäkin tulisi hankkia korvaavaa fossiilista energiaa, jota Eurooppa tietenkin on jo tehnyt, eli maailmalta on hankittu LNG-kaasua. Lisäksi tulisi kehittää tehokkuutta energiansäästöissä ja satsata uusiutuvaan energiaan, jota sitäkin jo Euroopassa ja etenkin Suomessa tehdään kovalla tahdilla.
Kaikkiaan olisi siis tärkeää, että jo tehtävien toimien mittakaavaa yhä laajennettaisiin, sen sijaan, että nykyisten toimien riittävyyteen tuudittauduttaisiin.
– Onhan sitäkin puhuttu, että tämä energiakriisi voisi pahimmillaan kestää useammankin vuoden, professori muistuttaa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5fe ... 5c27f48f3c
Tekstiä tiivistetty
-NILS-Holmesin Haamu on esimerkki pienestä osasta Venäjän vaikuttamista suomalaiseen poliittiseen keskusteluun. Sivistyneempi versio sikakoirasta.
