Suosittelen kuuntelemaan Suplasta tuota uutta Venäjä -podia. Joka keskiviikko tulee jakso, nyt kaksi tullut. Virkistävän asenteetonta analyysia Venäjän ja Putinin touhuista kahden suomenvenäläisen kaverin toimesta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009346947.html
SUPLAN uunituoreessa Venäjä-podin jaksossa podcastia vetävät suomenvenäläiset Mihail Ionin ja Anton Nikolenko käsittelevät Venäjän federaation presidentti Vladimir Putinia.
Kaksikko miettii sitä, kuinka suosittu koko 2000-luvun de facto maata johtanut 70-vuotias Putin todellisuudessa on.
Riippumattomana pidetty Levada-tutkimuskeskus tekee Putinin suosiosta säännöllisesti kannatusmittauksia.
Ukrainan sodan aluksi Putin kannatus nousi, kun syksyllä osittaisen liikekannallepanon aikaan suosiossa tapahtui pieni lasku. Viime aikoina Putinin suosio on ollut taas huippulukemissa.
VIIMEISIN mittaus on joulukuulta, jolloin Putinin kannatus oli 81 prosenttia.
– Realistisesti voidaan puhua alle puolesta kuitenkin, Mihail Ionin ruotii podcastissa Putinin todellista suosiota.
– Mielipidetutkimukset kuitenkin on mitä on, hän jatkaa.
Nikolenko miettii, että samaan aikaan venäläisten on vaikea kuvitella kenenkään muun olevan presidentti kuin juuri Putinin.
– Se on suoraa seurausta Putinin toimista, jossa poliittinen kenttä on putsattu pois.
KGB-TAUSTAINEN Putin pääsi aikanaan hieman tutkan alta presidentiksi, kun presidentti Boris Jeltsin ilmoitti erostaan uudenvuodenpuheessaan vuoden 1999 viimeisenä päivänä.
Tuolloisesta pääministeri Putinista tuli Jeltsinin eron myötä ensin Venäjän virkaa tekevä presidentti ja myöhemmin keväällä 2000 vaalit voitettuaan varsinainen presidentti.
– Kukaan ei tiennyt, että kuka on Putin. Kukaan ei ollut kuullut hänen nimeään, Ionin muistelee aikaa ennen kuin Putinista tuli vt. presidentti.
Se Ionin mukaan yleisesti tiedettiin, että Putin oli toiminut turvallisuuspalvelu FSB:n johtajana ennen pääministeriyttään.
VENÄJÄ-PODIN kaksikko on yhtä mieltä siitä, että Putin pääsi nostamaan pian profiiliaan osoittaessaan johtajuutta erilaisten Venäjää kohdanneiden terrori-iskujen edessä.
Putin alkuaikaa leimasi myös toinen Tshetshenian sota, sillä Putin syytti jatkuvista terroriteoista juuri tshtsheenejä.
– Ei ole täyttä varmuutta, että liittyikö Tshetshenian sen aikainen hallinto näihin terrori-iskuihin, Nikolenko taustoittaa.
– Siitähän ei ole täyttä varmuutta, että liittyikö tshetsheenit ylipäätään iskuihin, Ionin keskeyttää ja muistuttaa, että yleisen salaliittoteorian mukaan iskujen takana oli maan oma turvallisuuspalvelu FSB, jotta Venäjä saisi syyn hyökätä Tshetsheniaan.
Juttu jatkuu vielä pitkälti tuosta eteenpäin, mutta en jaksa kännyllä enempää kopsailla. Käykää itse lukemassa tai vielä mielummin kuuntelemassa molemmat jaksot.
