Teoria vammojen synnystä
Tässä tekstissä pyritään luomaan uskottava malli sille, miten Nilsin vammat ovat syntyneet. Aloitan arvioni Nilsin korvan yläpuolella olleesta ruhjevammasta. Keskityn tässä tekstissä ainoastaan vammojen ulkoiseen olemukseen, ja mitä niistä voisi päätellä. Väittely siitä, kuinka vakava esim. kyseinen ruhjevamma olisi ollut, on loputon suo. Siihen en lähde.
1. Tylppä esine
Keskeinen asia korvan yläpuolella olleesta ruhjeesta on kysymys siitä, onko se voitu aiheuttaa nyrkillä. Teemu on kirjoittanut ruhjeesta seuraavaa:
teemu kirjoitti: - - näyttäisi menneen pitkin pintaa ja repineen palkeenkielen nahkaan.
Riittävän kova nyrkinisku voisi kenties saada aikaiseksi tällaisen jäljen, mutta kun näitä nyrkiniskuja olisi kaiken kaikkiaan tarvittu neljä viisi kaikkien Nilsin murtumien aikaansaamiseksi, olisi samalla huomattavasti helpompi ajatella, että on käytetty avustavaa objektia. Myös posken lävistäneen iskun olisi pitänyt olla huomattavan voimakas.
Esitän tässä teoriassa, että hyökkääjä olisi käyttänyt oikeassa kädessään tylppää avustavaa objektia. Kysymyksessä ei kuitenkaan olisi ollut esim. suurempi kivi, joka on omiaan lyötäessä ylhäältä alas suurella voimalla. Nilsin ja hyökkääjän välinen tappelu olisi ollut pystyasennossa tapahtunut nyrkkitappelu. Tällöin omiaan on nyrkkiraudan tapainen kevyempi väline, joka tehostaa iskun tuhovoimaa ja suojaa rystysiä murtumilta. Esitän, että hyökkääjän kädessä olisi ollut esim. pieni laakea kivi tai laakea pyöreäreunainen taskulamppu; lyöminen olisi tapahtunut tämän objektin reunalla eikä rystysillä.
Hyökkääjä onnistui iskemään neljä viisi iskua tällä objektilla Nilsin leukoihin aiheuttaen murtumat. Nyrkkitappelussa kahden henkilön asennoista johtuen korvan yläpuolelle osunut isku ei osu optimaalisessa kulmassa vaan vinosti. Tästä syystä objekti olisi liukunut pitkin ihonpintaa ja synnyttänyt pitemmän ihon repeämisen. Samoin saattoi olla niin, että tässä iskussa ihoon osui jokin objektin terävä kulma, kun taas muissa iskuissa ihoon osui pyöreä/tasainen reuna. Siitä huolimatta tämä isku saattoi olla tarpeeksi voimakas saadakseen aikaan murtuman kallonreunaan, jonka hammasklinikan röntgenlääkäri olisi todennut.
2. Terävä esine
Tässä teoriassa lähdetään myös siitä, että Nilsiin olisi selkeästi kohdistunut terävää väkivaltaa. Hyökkääjällä olisi ollut tylppä objekti oikeassa kädessään ja terävä objekti vasemmassaan. Terävän objektin iskut olisivat siksi olleet aavistuksen heikompia/epätarkempia kuin tylpän objektin. Esitän myös, että terävä objekti ei olisi normaalikokoinen puukko vaan esim. taskuveitsi. Tärkein todiste terävästä väkivallasta on vasemmassa kyynärpäässä oleva jälki, joka kuvan perusteella näyttää pistohaavalta. Sen aiheuttajasta on todettu: "
Viiltohaavoja oli myös kyynärpäissäni." (Nils). Sen vakavuudesta on todettu: "
On mahdollista, jopa todennäköistä, että kyseessä on ollut pinnallinen haava - -" (Hirvensalo).
Kyseisen haavan syntymekanismin selittäjäksi sopisi mielestäni kaikkein parhaiten pistohaava, jota ei ole isketty täysimittaisella puukolla tai johon liittyvää iskua ei ole annettu täydellä teholla (esim. asentoon liittyvät ongelmat). Ja jos lähdetään siitä, että terävää objektia on käytetty, tuntuisi hullulta, ettei terävää objektia olisi käytetty muuallakin.
Näistä lähtökohdista esitän teoriana, että myös posken lävistänyt isku olisi juuri seurausta terävästä väkivallasta. Toisin sanoen poskessa oli sekä terävää että tylppää väkivaltaa, jotka olisi virheellisesti yhdistetty yhden objektin jäljeksi. Posken lävistänyt isku olisi ollut paras vasemmalla kädellä suoritettu isku. Se olisi lävistänyt posken ja pysähtynyt yhteen hampaaseen, johon aiheutti murtuman. Muita vammoja ei ikenissä eikä hampaissa ollut. Tässä vaiheessa hyökkääjä oli ehkä sellaisen kantomatkan päässä, ettei voinut lyödä syvemmälle ja/tai Nils sai päänsä vedettyä pois.
Kolmas terävän väkivallan jälki voisi olla leuan alla ollut haava, jota on luonnehdittu ruhjehaavaksi. Terävän väkivallan aiheuttamana se voisi taas olla lyöty hieman sivulyönnin/pistohaavalyönnin välimaastosta, niin etäältä ja/tai heikolla teholla, ettei lävistänyt ihoa ikeniin asti vaan viilsi ihoa ohumakohdastaan oikealle synnyttäen kahden kolmen sentin mittaisen avohaavan.
Neljäs terävän objektin jälki saattaisi olla Nilsin mainitsema jälki silmäkulmassa. Tällöin pistoisku olisi ehkä jättänyt silmäkulmaan vain nirhautuman, jota ei olisi edes merkitty papereihin. Joku hoitaja olisi jäljestä maininnut, ja siksi se olisi jäänyt Nilsin mieleen. ETP:ssä Nils näyttää valehtelevan pistojen määrästä, mutta kannattaa huomata, että yhden tai usemman paikan hän näyttää muistavan tarkasti: "
Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä - -" Tämän perusteella en pidä mahdottomana silmäkulmassa ollutta heikkoa pistohaavaa.
(BTW. Nils myös erehtyy pitämään korvan yläpuolista ruhjetta puukonhaavana. On siis ilmeistä, että hän on tulkinnut jokaisen avohaavan puukonjäljen aiheuttamaksi, mikä selittäisi osaltaan hämmennyksen puukoniskujen määrästä.)
3. Summa summarum
Olen esittänyt seuraavan teorian:
1. Nilsiin on osunut neljä viisi tylpän objektin iskua, jotka ovat aiheuttaneet leuanmurtumia, mahdollisesti kallonmurtuman, hankaumia/mustelmia ja yhden vuotavan ruhjehaavan. Lyöntitapa on ollut isoa kiveä pienemmällä tylpällä objektilla avustettu nyrkinlyönti.
2. Nilsiin on osunut vähintään neljä terävän objektin iskua, joista kolme on aiheuttanut vuotavan haavan ja yksi nirhauman. Yksi iskuista on lävistänyt posken, ja muut iskut ovat teholtaan olleet tämän iskun ja nirhauman välillä. Lyöntitapa on ollut normaalikokoista puukkoa pienemmällä terävällä esineellä suoritettu pistoisku (mahdollisesti heikommalla kädellä).
