Helsinki Ullanlinna - psykiatrille elinkautinen vaimon murhasta 12/2022

[Miss Holmes #1]

Paitsi se äiti. ”Niin mukava ja hieno mies”

Oikeasti haluaisin olla se ihminen, joka olisi ulkopuolisena seurannut joskus viereisestä pöydästä hänen käytöstään.

Olisin jopa voinut ’höristää korvani’, jos kuvitelmani käy yksiin totuuden kanssa.

(Nimimerkilllä ”minäkö-utelias-tarkkailja-hyh-pois-minusta-sellainen-”)

[Anna Nymfi]

TYC ei ole potilas, mutta on hänkin kertonut laulavasta, tanssivasta, viiniin ja ruokaan menevästä ulkona sekstailijasta.

[Miss Holmes #1]

Eli ei mikään autisti tai asberger kai hänestäkään.

”Riehuvahullu” enemmänkin.

Rajoja rikkovasti jo silloin koetteleva.
Seko jo nuorena.
Hallitsematon boheemi persoona.
Omituinen, arvosteleva, lynkkaava. Yläpuolella. Kaiken.

Sitähän hän TYC kertoi.

Ja RT vielä olevinaan ”sivistynyt”.
Hups, sanon minä.
Seko jo nuorena. (Toistan)

[Emelie DeWitt]

Käsittääkseni ei missään ole mainittu, että olisi yrittänyt koskaan itsemurhaa. Enkä oikein ymmärrä yhteyttä itsemurha-tutkimus.
Sukellusvolvosakin on epäselvää oliko tarkoitus hukkua mukana, vai pelastautua ainoana.

Tikkanen on tutkinut väkivaltageeniä.
Enemmän se viittaisi omassa perheessä koettuun väkivaltaan ja huomioihin itsestään.

Ei ole mainittu, mutta jos Tikkasella olisi epävakaa persoona, niin ainakin tuntemani epävakaa on yrittänyt itsemurhaa monta kertaa, ja aina yhtä epäonnisena ja pelastunut käsittämättömän tuurin kautta.

Emme tiedä, mitä Tikkanen on ajatellut emmekä motivaatiota väkivaltatutkimukseenkaan.

Googlasin aiemmin: "mies tappoi lapsensa".

Syyntakeeton ei tappanut itseään:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e330 ... 700ff26299

Tämä kostaja taas surmasi myös itsensä:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c559 ... eb4f2e0210

Oletan aika vahvasti, että sukellusvolvo on perhesurman yritys. Tuntuisi oudolta tuossa tapahtumassa surmata ihan kaikki muut paitsi itseään.
https://yle.fi/aihe/t/18-804

Lähipiirini epävakaa ainakin laittaa ns kerrasta poikki myös kaverisuhteet, kun on ensi nostanut kaverin jalustalle "ykköseksi" ja sitten jättää täysin huomiotta eikä kuulemma enää kiinnosta mitä tiinen tekee. Myös itsemurhaa yrittänyt muutamasti

[AmroLinus]

Tässä ketjun tapauksessa jotenkin näyttäytyy sellainen suutarin lapsella ei ole kenkiä.

Olen joskus kuullut, että alkoholisteille (sairaus) sopii kuvaus, että kädessä on elämän valttikortit, ihan kaikki ja sitten ne täytyy antaa kaikki pois ja jotenkin ihminen tiedostamattaan, jopa tahalleen ajaa itsensä siihen tilaan, että mitään omista saavutuksista ei ole enää jäljellä. Ja se on se tunne, jokin traumatunne, mitä henkilö omalla toiminnalla jopa tavoittelee. Ja kun sen on saavuttanut, voi mahdollisesti tyhjästä kaiken rakentaa.

Joskus katselin Al Pacinon leffaa. En muista nimeä, jokin uhkapeluri ja pelasi kaikki rahat ja haki sitä tilannetta, että kaikki on mennyt ja seisooko siinä tilanteessa enää kukaan vierellä.

Tässä ketjun tapauksessa avun saamisen este on saattanut olla psykiatri itse. Tuo oma ammattitausta jopa esteenä. Perheilläkin on monenlaisia turvaverkkoja olemassa, mutta tämä perhe perheenäkään ei ole jäänyt haaviin. Sellainen suljettujen seinien sisällä oleva painekattila, joka räjähti.

[AmroLinus]

Käsittääkseni ei missään ole mainittu, että olisi yrittänyt koskaan itsemurhaa. Enkä oikein ymmärrä yhteyttä itsemurha-tutkimus.
Sukellusvolvosakin on epäselvää oliko tarkoitus hukkua mukana, vai pelastautua ainoana.

Tikkanen on tutkinut väkivaltageeniä.
Enemmän se viittaisi omassa perheessä koettuun väkivaltaan ja huomioihin itsestään.

Ei ole mainittu, mutta jos Tikkasella olisi epävakaa persoona, niin ainakin tuntemani epävakaa on yrittänyt itsemurhaa monta kertaa, ja aina yhtä epäonnisena ja pelastunut käsittämättömän tuurin kautta.

Emme tiedä, mitä Tikkanen on ajatellut emmekä motivaatiota väkivaltatutkimukseenkaan.

Googlasin aiemmin: "mies tappoi lapsensa".

Syyntakeeton ei tappanut itseään:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e330 ... 700ff26299

Tämä kostaja taas surmasi myös itsensä:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c559 ... eb4f2e0210

Oletan aika vahvasti, että sukellusvolvo on perhesurman yritys. Tuntuisi oudolta tuossa tapahtumassa surmata ihan kaikki muut paitsi itseään.
https://yle.fi/aihe/t/18-804

Lähipiirini epävakaa ainakin laittaa ns kerrasta poikki myös kaverisuhteet, kun on ensi nostanut kaverin jalustalle "ykköseksi" ja sitten jättää täysin huomiotta eikä kuulemma enää kiinnosta mitä tiinen tekee. Myös itsemurhaa yrittänyt muutamasti

En tiedä kuuluuko tuohon epävakauteen jotenkin jopa jonkinlainen marttyyriys

Jotenkin olen ymmärtänyt, että tunne-elämän epävakaus perinnöllistä, mutta todella suuri osa lapsuudesta traumaa. Absurdilta näyttäytyy, kun tällä epäillyllä henkilöllä olisi varmasti ollut epävakaus -tunnetilan ratkaisuun kaikki avaimet kädessään ratkaista asia vaikkapa traumaterapiapuolella. Olen lueskellut, että epävakaallakin varsin hyvät edellytykset päästä tilanteen herraksi. Kovaa työtä se vaatii, mutta ei mikään sellainen "oirekuva", mitä ei saisi balanssiin. Sen enempää tietämättä tai aliarvioimatta epäillyn mahdollista ristiä, mikä kannettavana esim lapsuuden kokemuksien kautta.

[AmroLinus]

Tässä löysin tämän ym leffan..Rahantekijä.

Uhkapelaaminen ja vedonlyönti esitetään väkevinä voimina elokuvassa, joiden hallitseminen vaatii tiedostavaa otetta ja viileitä hermoja. Vaara on aina läsnä.

Vedonlyönti on tietenkin kiinnostavaa myös psykologisesti. Millaisia ajatuksia uhkapelaajan päässä liikkuu, kun suuri voitto osuu kohdalle? Tai entä silloin, kun jättipotti lipsuu käsistä juuri viime hetkellä? Nämä ovat asioita, joihin jokainen rahapelaamiseen vähänkin tutustunut voi samaistua, joten ei ole ihmekään, että myös elokuvantekijät ovat äkänneet uhkapelin potentiaalin tarinankerronnassa.

Tässä ketjussa on jokin elementti, että kaikki on viskattu menemään. Ei ole päästänyt itseään hengiltä, mutta nyt on aika karu tilanne, johon itse "hakeutunut"

Tälläistä omaa hölmöä pohdintaa

[MLV]

Yksikään naispotilas ei ole antanut palautetta potilaan näkökulmasta tähän mennessä.

Psykiatrien potilaat eivät varmasti mielellään tule julkisuuteen. Joillain niistä, jotka RT:een luottivat ja palvovasti häntä ylöspäin katsoivat, voi olla nyt jänskät fiilikset. Jokunen saattaa jopa miettiä, että onkohan se sittenkään niin kovin viisasta käydä psykiatrilla ...

Jos RT on tykännyt viehättävistä naispotilaista, niin niillä kestää varmasti hetkisen, ennen kuin hoksaavat, että: hmmm ... ehkä osa käynneistä ei ollutkaan ihan tarpeellisia - ja mitäs jos oikeasti en olekaan niin ihana ja mielenkiintoinen ihminen, mitä RT antoi ymmärtää. Mutta tämä oli vain spekua.

[MLV]

En tiedä kuuluuko tuohon epävakauteen jotenkin jopa jonkinlainen marttyyriys

Jotenkin olen ymmärtänyt, että tunne-elämän epävakaus perinnöllistä, mutta todella suuri osa lapsuudesta traumaa. Absurdilta näyttäytyy, kun tällä epäillyllä henkilöllä olisi varmasti ollut epävakaus -tunnetilan ratkaisuun kaikki avaimet kädessään ratkaista asia vaikkapa traumaterapiapuolella. Olen lueskellut, että epävakaallakin varsin hyvät edellytykset päästä tilanteen herraksi. Kovaa työtä se vaatii, mutta ei mikään sellainen "oirekuva", mitä ei saisi balanssiin. Sen enempää tietämättä tai aliarvioimatta epäillyn mahdollista ristiä, mikä kannettavana esim lapsuuden kokemuksien kautta.

En tiedä, onko RT:ssa epävakaan piirteitä. Toisaalta, meissä kaikissa on kaikenlaisia piirteitä jonkin verran. Olen miettinyt, että mahtaako epävakaus "periytyvänä ominaisuutena ja käyttäytymismallina", olla enemmänkin opittua ja traumaperäistä kuin oikeasti geneettisesti perittyä.

[MLV]

Tässä löysin tämän ym leffan..Rahantekijä.

Uhkapelaaminen ja vedonlyönti esitetään väkevinä voimina elokuvassa, joiden hallitseminen vaatii tiedostavaa otetta ja viileitä hermoja. Vaara on aina läsnä.

Vedonlyönti on tietenkin kiinnostavaa myös psykologisesti. Millaisia ajatuksia uhkapelaajan päässä liikkuu, kun suuri voitto osuu kohdalle? Tai entä silloin, kun jättipotti lipsuu käsistä juuri viime hetkellä?

Viehtymys uhkapeleihin viittaisi juurikin antisosiaaliseen persoonaan. Pienikin voiton mahdollisuus toimii motiivina, mutta vaaran ja menetyksen uhkat eivät pelota.

[AmroLinus]

Tässä löysin tämän ym leffan..Rahantekijä.

Uhkapelaaminen ja vedonlyönti esitetään väkevinä voimina elokuvassa, joiden hallitseminen vaatii tiedostavaa otetta ja viileitä hermoja. Vaara on aina läsnä.

Vedonlyönti on tietenkin kiinnostavaa myös psykologisesti. Millaisia ajatuksia uhkapelaajan päässä liikkuu, kun suuri voitto osuu kohdalle? Tai entä silloin, kun jättipotti lipsuu käsistä juuri viime hetkellä?

Viehtymys uhkapeleihin viittaisi juurikin antisosiaaliseen persoonaan. Pienikin voiton mahdollisuus toimii motiivina, mutta vaaran ja menetyksen uhkat eivät pelota.

Tuossa lainaamassasi itse huomaan tuon vaaran tavoittelun. Sitä joku pohti aiemmin ketjussa. Se voi olla myös sellainen tiedostamatonkin asia, jota tavoittelee traumankin pohjalta. Näissä esiintuoduissa epäillyn Alco-case, mereenajo, ruumiin piilottelu voi myös näyttäytyä jonkinlaisena vaaran elementillä leikkimisella ja hakee sitä tunnetta minkä siitä saa ja henkirikos voi olla vain se sivutuote, jolla saadaan se vaaran tunne ja ehkä se kiinnijäämisen elementti ja sillä leikkiminen tuo jotakin, ei sinällään kenenkään surmaaminen oikeasti. Ja se tilanne, kun on kaiken menettänyt, mistä semmoinen kumpuaa ja miksi yleensä henkilö sellaista tunnetta toistuvasti tavoittelee?

[hatremof]

Tässä löysin tämän ym leffan..Rahantekijä.

Uhkapelaaminen ja vedonlyönti esitetään väkevinä voimina elokuvassa, joiden hallitseminen vaatii tiedostavaa otetta ja viileitä hermoja. Vaara on aina läsnä.

Vedonlyönti on tietenkin kiinnostavaa myös psykologisesti. Millaisia ajatuksia uhkapelaajan päässä liikkuu, kun suuri voitto osuu kohdalle? Tai entä silloin, kun jättipotti lipsuu käsistä juuri viime hetkellä?

Viehtymys uhkapeleihin viittaisi juurikin antisosiaaliseen persoonaan. Pienikin voiton mahdollisuus toimii motiivina, mutta vaaran ja menetyksen uhkat eivät pelota.

Tuossa lainaamassasi itse huomaan tuon vaaran tavoittelun. Sitä joku pohti aiemmin ketjussa. Se voi olla myös sellainen tiedostamatonkin asia, jota tavoittelee traumankin pohjalta. Näissä esiintuoduissa epäillyn Alco-case, mereenajo, ruumiin piilottelu voi myös näyttäytyä jonkinlaisena vaaran elementillä leikkimisella ja hakee sitä tunnetta minkä siitä saa ja henkirikos voi olla vain se sivutuote, jolla saadaan se vaaran tunne ja ehkä se kiinnijäämisen elementti ja sillä leikkiminen tuo jotakin, ei sinällään kenenkään surmaaminen oikeasti. Ja se tilanne, kun on kaiken menettänyt, mistä semmoinen kumpuaa ja miksi yleensä henkilö sellaista tunnetta toistuvasti tavoittelee?

Kuuluisa kansanedustaja psykiatri Claes Andersson oli jonkin verran esillä peliongelmia käsittelevissä artikkeleissa ja hän kertoi itsekin pelaavansa (tai pelanneensa) pakonomaisesti mm. hedelmäpelejä ja pystyi siis ymmärtämään hyvin peliriippuvaisia, hänellä muitankin juttuja, oli nuorena psykiatrina itsemurha-aikeita ja kertoi "rakastuneensa yhtenään".

"Uutuuskirjassa Claes Andersson kertoo elämänsä varjoista, kuten peliriippuvuudestaan, itsemurha-aikeistaan, uskottomuudestaan"

Psykiatrin koulutukseen kuului osallistuminen omaan psykoterapiaan:

"Nuorena opintoihin kuuluvassa psykoterapiassa Andersson ymmärsi, ettei paljon poissaoleva isä Rudolf Andersson ollutkaan hänen suurin ongelmansa. Vaikeampaa oli epävarman ja onnettoman äidin seurassa."


Claes on halunnut olla myös vapaamielinen boheemi (kuten Bobkin). (Claushan oli myös kuuluisa jazz -pianonsoittotaidostaan)

Nuorena Claes Andersson pelkäsi porvarillisuutta, tylsyyttä ja yksitoikkoisuutta. Siitä huolimatta hän meni ajan tavan mukaan naimisiin jo 22-vuotiaana

Vanhempana uhkapelaaminen pelasti masennukselta (psykiatrin oma arvio omasta tilastaan):

”ainoa konkreettinen depression ilmaus oli melkein pakonomainen tarve lyödä vetoa, veikata sekä pitkävetoa että monivetoa ja viettää joka päivä aikaa pelisalissa peliautomaatin ääressä”, hän kertoo kirjassa.

Hän kuitenkin uskoi, että pelaaminen pelasti hänet sydänleikkauksen jälkeiseltä masennukselta.


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006617321.html

-> piirteitä, käyttäytymistä, hölmöilyä, deprerssiota, itsemurha-aikeita, ihan elämänsä läpi hyvin eläneeltä kansanedustaja-psykiatriltakin.

Mitä Tikkasesta on esitetty, niin ainoastaan Ullanlinnan henkirikos on todella paha juttu ja siitä tulee kaiken todennäköisyyden mukaan pitkä rangaistus.

Mutta veikkaan että poliisi/syyttäjä on heikoilla jäillä väitteissä useammasta murhayrityksestä ja että edes se Ullanlinnan henkirikos olisi murha, voi olla tappokin.

[MLV]

Nuorena Claes Andersson pelkäsi porvarillisuutta, tylsyyttä ja yksitoikkoisuutta. Siitä huolimatta hän meni ajan tavan mukaan naimisiin jo 22-vuotiaana

Vanhempana uhkapelaaminen pelasti masennukselta (psykiatrin oma arvio omasta tilastaan):

”ainoa konkreettinen depression ilmaus oli melkein pakonomainen tarve lyödä vetoa, veikata sekä pitkävetoa että monivetoa ja viettää joka päivä aikaa pelisalissa peliautomaatin ääressä”, hän kertoo kirjassa.

Hän kuitenkin uskoi, että pelaaminen pelasti hänet sydänleikkauksen jälkeiseltä masennukselta.

Olipas mielenkiintoista. Siis, RT ei todellakaan ole alansa ainoa edustaja, jolla itsellä näyttäisi olevan aikamoinen persoonallisuus.

Tuo Claes Anderssonin kommentti siitä, kuinka psykoterapiassa ymmärsi, "ettei paljon poissaoleva isä Rudolf Andersson ollutkaan hänen suurin ongelmansa. Vaikeampaa oli epävarman ja onnettoman äidin seurassa." Niinpä, isä jolla oli samankaltaisia piittaamattomia piirteitä kuin Klasulla itsellään, oli hyvä isä; ja se arka onneton nynny äiti, olikin se pahis. Näinhän se. Eihän sitä muuten ole vauhtia ja jänniä tilanteita, tylsääkin se on, jos ei kokoajan oman itsen ulkopuolelta tule impulsseja ja virikkeitä omaa sisäistä tyhjyyttä täyttämään. Eipä hän psykiatrimiehenä tullut kuitenkaan ajatelleeksi, että ehkäpä äiti ei olis ollut niin epävarma ja onneton ilmaan vastuuntunnotonta ja aina poissaolevaa miestään. Kuka tietää.

[AmroLinus]

Nuorena Claes Andersson pelkäsi porvarillisuutta, tylsyyttä ja yksitoikkoisuutta. Siitä huolimatta hän meni ajan tavan mukaan naimisiin jo 22-vuotiaana

Vanhempana uhkapelaaminen pelasti masennukselta (psykiatrin oma arvio omasta tilastaan):

”ainoa konkreettinen depression ilmaus oli melkein pakonomainen tarve lyödä vetoa, veikata sekä pitkävetoa että monivetoa ja viettää joka päivä aikaa pelisalissa peliautomaatin ääressä”, hän kertoo kirjassa.

Hän kuitenkin uskoi, että pelaaminen pelasti hänet sydänleikkauksen jälkeiseltä masennukselta.

Olipas mielenkiintoista. Siis, RT ei todellakaan ole alansa ainoa edustaja, jolla itsellä näyttäisi olevan aikamoinen persoonallisuus.

Tuo Claes Anderssonin kommentti siitä, kuinka psykoterapiassa ymmärsi, "ettei paljon poissaoleva isä Rudolf Andersson ollutkaan hänen suurin ongelmansa. Vaikeampaa oli epävarman ja onnettoman äidin seurassa." Niinpä, isä jolla oli samankaltaisia piittaamattomia piirteitä kuin Klasulla itsellään, oli hyvä isä; ja se arka onneton nynny äiti, olikin se pahis. Näinhän se. Eihän sitä muuten ole vauhtia ja jänniä tilanteita, tylsääkin se on, jos ei kokoajan oman itsen ulkopuolelta tule impulsseja ja virikkeitä omaa sisäistä tyhjyyttä täyttämään. Eipä hän psykiatrimiehenä tullut kuitenkaan ajatelleeksi, että ehkäpä äiti ei olis ollut niin epävarma ja onneton ilmaan vastuuntunnotonta ja aina poissaolevaa miestään. Kuka tietää.

Kiitos, hyviä funtsailuja yllä. "Niinpä, isä jolla oli samankaltaisia piittaamattomia piirteitä kuin Klasulla itsellään, oli hyvä isä; ja se arka onneton nynny äiti, olikin se pahis. "

Myös mahdollista, että vaikka tarinan isä, jolla oli samankaltaisia piittaamattomia piirteitä kuin Klausulla itsellään, oli hyvä isä: ja se jopa voimakas isälle pärjäävä äti, olisi myöskin ollut se pahis. Joskus mikään ratkaisu ei kuitenkaan olisi ollut se ongelma, vaan luullaan niin ja "ongelma" onkin jossakin muussa.

[Utelo]

Käsittääkseni ei missään ole mainittu, että olisi yrittänyt koskaan itsemurhaa. Enkä oikein ymmärrä yhteyttä itsemurha-tutkimus.
Sukellusvolvosakin on epäselvää oliko tarkoitus hukkua mukana, vai pelastautua ainoana.

Tikkanen on tutkinut väkivaltageeniä.
Enemmän se viittaisi omassa perheessä koettuun väkivaltaan ja huomioihin itsestään.

Ei ole mainittu, mutta jos Tikkasella olisi epävakaa persoona, niin ainakin tuntemani epävakaa on yrittänyt itsemurhaa monta kertaa, ja aina yhtä epäonnisena ja pelastunut käsittämättömän tuurin kautta.

Emme tiedä, mitä Tikkanen on ajatellut emmekä motivaatiota väkivaltatutkimukseenkaan.

Väkivaltatutkimus oli mun ymmärtääkseni lähtöisin professori Matti Virkkusesta, joka oli Tikkasen mentori ja näiden eri tutkimusten johtaja. (Lähde: kummankin hyvin tuntenut ja työtä seurannut tuttuni.)

Epävakaudesta on kahta alatyyppiä: impulsiivinen tyyppi ja rajatilatyyppi. Rajatilatyyppi on klassisempi itseään viiltelevä, enemmän tosissaan itsemurhaa yrittävä ja useammin työkyvyttömäksi menevä tapaus.

Impulsiivisen tyypin itsemurhayritykset ovat usein pikemminkin näytösluonteisia, eli esim. juuri holtitonta autolla ajelu ilman turvavyötä, sillankaiteessa roikkumista (jalat yhä sillalla) niin kauan että joku tulee pelastamaan, lääkkeiden ottamista sellaisen määrän ettei siihen kuole jne. Vaikka impulsiivisilla epävakailla itsemurha-ajatukset voivat usein tulla mieleen, niin monilla itsesuojeluvaisto estää lopulta tekemästä mitään aidosti fataalia.

Toki on sitten niitäkin impulsiivisia epävakaita, joilla itsesuojeluvaisto pettää tai jotka arvioivat kuolemanriskin väärin.

Epävakaus on usein liitännäissairautena jossain muussa sairaudessa kuten tarkkavuushäiriössä tai jopa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.

Tikkanen on ollut aiemmin psykiatrisessa hoidossa mun ymmärtääkseni mielialaan liittyvien ongelmien vuoksi ja nytkin oli käsittääkseni sairaslomalla. Kukaan häntä hoitanut terveydenhoidon ammattilainen ei voi kertoa julkisuuteen onko asiaan liittynyt esim. itsemurhayrityksiä.

Epävakauden syntymiseen ei muuten tarvita varsinaista selkeää lapsuuden traumaa (niin kuin yllä esitetään), vaan nykytiedon mukaan taustalla on geneettinen alttius voimakkaampaan mielialojen vaihteluun yhdistettynä kasvatukseen, joka ei ole opettanut säätelemään näitä mielialoja.

Siksi esim. DKT terapia, jossa opetetaan säätelemään mielialoja ja tunnereaktioita, auttaa tutkitusti epävakaita "parantumaan" niin, että heidän käytöksensä ei ole enää epävakaata, vaikka mielialat yhä heilahtelisivat esim. kuormittuneena.