Väkivaltatilanne sairaalassa Turussa – kolmelle osumia teräaseesta

[ässähai]

Yksittäisenä hoitajana rikosilmoituksen tekeminen valitettavasti monella kyllä jää, vaikka virallisen syytteen alaisia rikoksia olisikin. Vastuu näissä kuuluisi olla työnantajalla, aina kun työntekijöitä uhataan tai työntekijöitä kohtaan käytetään väkivaltaa. Eri asia sitten, kuinka usein sairaalat tai nykyiset hyvinvointialueet pitävät työntekijöidensä puolia. Maton alle lakaisua esiintyy paljon, kuten aiemmin jo mainitsin.

Ja vartija kyllä saa olla niin läsnä kuin tilanne vaatii, ja vartijalla on oikeus sekä velvollisuuskin puuttua tilanteen vaatimalla voimakkuudella mikäli hoitohenkilökunnan koskemattomuutta rikotaan.

Ja kyllä, riehuvat ja uhkaavat potilaat ovat kyllä mm. sähköä saaneet poliiseilta sairaaloissa, aina kun tarve on vaatinut

.....
.....

Vartija saa toki olla läsnä, jos henkilökunnan kimppuun käydään, mutta vartija tulee tällöinkin paikalle kutsuttuna. Salassapitosääntelyn kannalta pidänkin kyseenalaisena, mikäli vartija olisi esimerkiksi mielenterveyspotilaan ja psykiatrin kanssa samassa tilassa hoitotoimenpiteen aikana. Tässä joudutaan vähintään tekemään punnitsemista perusoikeuksien välillä: Toisaalta jokaisella on oikeus saada terveydenhuoltoa, toisaalta jokaisella on oikeus koskemattomuuteen, toisaalta terveydenhuoltoon pätee salassapito. Kerro toki jos asiasta tiedät paremmin, ovatko vartijat hoitotoimenpiteissä mukana läsnäolollaan normaalissa terveydenhuollossa? Vankisairaanhoidon suhteen asiasta on tehty apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu, joka tämän sallii (Dnro 1302/4/05, 1456/4/05 ja 1643/4/05)

Kyllä, kutsuttuna paikalla, tai viimeistään hälytyksen tullen. Hoitotoimenpiteen tai tutkimuksen aikana niin vähän välittömässä läheisyydessä kuin mahdollista, esimerkiksi oven takana ilman että kuulee kaikkea mutta on valmis reagoimaan lähestulkoon välittömästi. Hoitohenkilökunnalla ja lääkärillä on aina vastuu toiminnasta, ja vastuu punnita ja perustella vartijan käytön tarve.

Mutta lyhyesti sanottuna: vartijaa saa ja tulee käyttää. Hoitohenkilökunta voi joutua vastuuseen myös siitä jos vartijaa ei ole paikalle kutsuttu, ja sattuu jotain ikävämpää.

Varhassa on pitkät perinteet vartijoiden käytöstä psykiatrisilla osastoilla, ainakin vuodesta 2016 vartijoiden käyttöä on lisätty henkilökunnan turvana. Laitan tähän uutisjutun (kopioin kokonaan niin tieto jää tänne jos poistuu netistä), jossa on kerrottu Varha-Tyks-Turku psykiatrian henkilökunnan saamista uhkauksista ja vartioiden lisäämisestä osastoilla.

Kupittaan sairaalan hoitajia uhkailtu, vartiointia lisätty
22.4.2016 9.50 Aamuset

Kupittaan psykiatrisen sairaalan väärinkäytösepäilyt ja julkisuus ovat johtaneet siihen, että henkilökunta on saanut uhkauksia. Vartiointia on lisätty osastoilla.

– Uhkaukset ovat olleet sanallisia eri väyliä pitkin, sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse ja puhelimitse. Hyvinkin henkilökohtaisia ja ne kohdistuvat joka tasolle, kertoo palvelualuejohtaja Katariina Korkeila.

Uhkauksista on tehty Korkeilan mukaan myös tutkintapyyntöjä poliisille.

– Kuluneet kaksi kuukautta ovat olleet hyvin vaikeaa aikaa. Lukuisat tarkastukset ovat kuormittaneet henkilökuntaa. Aika on ollut raskasta myös potilaille ja heidän omaisilleen. He ovat olleet epävarmuudessa siitä, onko hoito, jota Kupittaan sairaalassa annetaan, sellaista, johon voi luottaa, sanoo Korkeila.

Sisäinen tarkastus on kesken, samoin muiden viranomaisten selvitykset. Valviran mukaan potilasturvallisuus ei ole enää vaarassa. Valviran suosituksia on jo pantu toimeen. Lääkehuollon käytäntöjä on muutettu. Potilaspaikkojen määrä on pudonnut kymmeneen. Roikkuvia verhoja on poistettu. Osastot G1 ja G2 on tarkoitus yhdistää kevään aikana. Avohoitoa on tarkoitus tukea.

Koko hyvinvointitoimialan henkilökunnan ammattioikeudet on tarkistettu. Kahden epäillään tehneen töitä ilman ammattioikeutta. Käynnissä on poliisitutkinta. Työsuhteet ovat päättyneet.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell muistuttaa, että vaikka osastolla on ollut pahoinpitelyepäilyjä, niitä ei ole ollut laajasti.

– On joitakin epäilyjä. On syntynyt väärinkäsitys, että olisi ollut tällainen toimintatapa. En väitä, etteikö väärinkäytöksiä olisi ollut, mutta tuskin siinä laajuudessa eikä kaikkia työntekijöitä koskien.

– Edellytyksiä purkaa työsuhteita ei ole ollut, mutta jos on rikoksia, tilanne muuttuu ratkaisevasti. Se on näyttökysymys. Jos toiminta on ollut moitittavaa, seurauksena on yleensä varoitus tai huomautus, mutta jos se jatkuu, silloin on edellytys päättää työsuhteita, sanoo Randell.

Randell ei ota kantaa, mikä ylilääkäri Jyrki Heikkilän asema uudessa organisaatiossa on. Heikkilä johti Kupittaan sairaalan toimintaa väärinkäytösepäilyjen aikaan.

– Hän ei osallistu nyt selvityksen tekemiseen eikä yksikön johtamiseen.

Sisäistä tarkastusta tehdään Tuula Weckmanin johdolla. Vireillä on myös Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon yhdistäminen. Päätöksiä on tarkoitus tehdä kevään aikana.

--> https://aamuset.fi/artikkeli/1613661915

Nämä vanhat henkilökunnan epäasialliseen toimintaan liittyvät ongelmat (liiallinen lääkitys vaikutti avohoitopotilaan käyttäytymiseen) on kuitenkin saatu ajoissa korjattua, joten vanhat virheelliset menetelmät eivät ole enää voineet vaikuttaa nykyisten potilaiden käyttäytymiseen Varhan psykiatrisessa hoidossa.
==> Esimerkiksi 15.10.2017 julkaistussa Iltalehden jutussa Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Päivi Pietari (sd) kertoo, että hän ei ole kuullut omavalvontaansa kuuluvan psykiatrisen hoidon ongelmatilanteista vuoden 2013 jälkeen, mitä vahvistaa Tyksin toimialajohtajana toimineen Jesper Ekelundin Iltalehdelle antama tieto, että Valvira on kehunut sairaalan omavalvontaa, kun "Valvira kävi valvomassa toukokuussa" 2017.
--> https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201710122200457824


Joillakin hyvinvointialueilla on lähiesimiestyötä kuulemma karsittu kovalla kädellä. (ks. Pohteen palvelualuelääkäri Jorma Mäkitalon twiitti 11.4.2023) Jos näin olisi käynyt myös Varhassa, niin olisiko se ollut tekijä, mikä olisi nyt voinut vaikuttaa siihen, että osastolla henkilökunta ei ole osannut varautua, tai ei ole ollut valtuuksia varautua, mahdolliseen väkivaltatilanteeseen esimerkiksi pyytämällä hoitotilanteeseen ennakolta tarvitsemaansa apua vartijoilta... Vartijoitahan Tyks-Varhassa riittänee... Kuulemma ennen muinoin ainakin Tyksissä on vartijoita piisannut sen verran paljon, että päivystyksen puolelle on riittänyt pitämään tuntikausia seuraa puheliaalle miespotilaalle... niin että ei se ainakaan vartijoiden määrästä ole kiinni, saako Tyks-Varhan psykiatrian henkilökunta taustatukea turvallisuusalan ammattilaisista vai ei, millähän tolalla se lähiesimiestyö nyt taas onkaan...

[ässähai]

Tänään Turun Sanomien mielipidesivustolla nimimerkin "huolestuneet psykiatrian hoitajat" kirjoituksessa tuodaan esille sote-alan työolojen selvityksissä pitkään vaiettu epäkohta.

Pimitetty epäkohta on tämä: Terveydenhuollossa työnantaja suhtautuu erilailla hoitajien ja lääkäreiden työssään kokemiin epäkohtiin ja työturvallisuusriskeihin, kuten väkivallan kohtaamiseen.

"Huolestuneet psykiatrian hoitajat" toteavat TS-mielipidekirjoituksessaan, että työnantajan taholta hoitajien kohtaamien väkivaltatilanteiden hyssyttely on "surullista ja hoitohenkilökuntaa vähättelevää".

[...] On surullista ja hoitohenkilöstöä vähättelevää, kuinka näitä kuvailtuja tilanteita pyritään hyssyttelemään.

Viimeisimpänä esimerkkinä nyt tiistaina Turun psykiatrialla sattunut kolmen hoitajan puukotus, jonka seurauksia Tyksin johtajaylilääkäri kommentoi lehdistölle sanoin ”tilanteesta ei aiheutunut hengenvaaraa kenellekään” (Iltalehti.fi 11.4.).

Väkivaltaa ei tule työntää syrjään vähin äänin siinä uskossa, että hoitajat nielevät kaiken ja ottavat seuraavan iskun vastaan.

Miten kolmen hoitajan on mahdollista joutua puukotuksen uhriksi ilman, että he eivät ole organisaation johdon mielestä olleet hengenvaarassa?

Fyysiset vammat ehkä osoittautuivat lieviksi, mutta väkivaltainen hyökkäys voi jättää syvän trauman ja vaikuttaa hoitohenkilökunnan jaksamiseen vielä pitkään.

Tämänkaltainen kommentointi kuvastaa oikeastaan täydellisesti sitä, miten hoitajiin suhtaudutaan kuin uhrattavissa oleviin kertakäyttötavaroihin, kun taas esimerkiksi lääkäreihin kohdistuneet uhkatilanteet johtavat joskus jopa ylimitoitettuihin reaktioihin.

Usein potilas, joka on kohdistanut hoitajiin väkivaltaa, saattaa olla eristyshuoneessa vuorokauden tai kaksi ja tämän jälkeen potilas siirretään takaisin osaston puolelle.

Toisaalta, jos potilas on esittänyt uhkauksia lääkäriä kohtaan, niin huone-eristyksessä saattaa kulua jopa useampi viikko.

Lääkärin turvallisuutta uhanneet potilaat luokitellaan nopeasti vaikeahoitoisiksi ja vaarallisiksi, joten seuraavaksi osoitteena on valtion psykiatrinen sairaala. Hoitajan pahoinpitelyn jälkeen harvoin puhutaan potilaan vaikeahoitoisuudesta ja valtion psykiatrisen sairaalan lähetteestä.

Miksi ihmeessä ammattinimike määrittää väkivaltatilanteiden vakavuutta ja sitä, millä tavalla niihin reagoidaan? [...]

-->TS-Lukijoilta, 14.4.2023, https://www.ts.fi/lukijoilta/5965556

Minä ja lähteeni emme kyllä yhtään ihmettele, että Tyks-Varhassa ammattinimike vaikuttaa siihen, miten työnantaja määrittää työntekijöidensä kohtaaman väkivaltatilanteen vakavuuden ja sen, millä tavalla siihen reagoidaan.

Sama ammattinimikkeen vaikutus näkyy myös siinä, miten Tyks-Varha suhtautuu potilaiden osastoilla ja muissa Varhan omavalvontakohteissa kohtaamiin henkisiin, fyysisiin ja kemiallisiin väkivaltatilanteisiin. Kun hoitaja on tehnyt väkivaltaa potilaille, niin siihen on jossain vaiheessa puututtu (ks. TurkuTyksKupittaa-uutisoinnit). Sen sijaan potilaitaan pahoinpitelevät lääkärit ovat päässeet työnantajan tekemissä selvittelyissä kuin koira veräjästä, koska lääkärikollegat ovat suojelleet toinen toisiaan valehtelemalla ja vaikenemalla.

Tästä lääkäreiden korruptiivis-kollegiaalisesta omiensa suojelusta - samanaikaisesti kun myöntävät asian yhteydessä hoitajien osallistumisen potilaiden pahoinpitelyyn - esimerkkinä kuulemani huhu:

Huhun mukaan Varha/Tyks-psykiatriassa Teija Nummelin -niminen ylilääkäri olisi saanut puhelinyhteydenoton vähän ennen Valviran tarkastuskäyntiä, ja kuulemansa perusteella olisi tehnyt (myöhemmin toteen laittamansa) ratkaisun, että hän kirjoittaa ylilääkärin valtuuksin potilasrekisteritietoihin merkinnän mieshoitajan törkeästä käytöksestä naispotilasta kohtaan. Huhun mukaan väkivaltaisesta tilanteesta nopeasti kotiutettu itsemurhariskipotilas olisi joutunut myös vakavien hoitovirheiden kohteeksi, mutta psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Teija Nummelin olisi kertonut sanallisesti hoidon olleen hyvää, ja näin arvion mukaan siksi, jottei hänen tarvitsisi paljastaa samassa yhteydessä ammattitaidollaan käsittämäänsä tilannetta, että hänen entinen alainen, lääkärikollegansa Erik Neuvonen on jatkanut vuosikausia Kelan kuntoutuspsykoterapiassa aloittamaansa psykoterapiapotilaan* hyväksikäyttämistä ja pahoinpitelyä.

*) tällä hetkellä näiden psykoterapeutti, psykiatri Erik Neuvosen hyväksikäyttämien ja pahoinpitelemien psykoterapiapotilaiden kokonaislukumäärä on mitä ilmeisemmin selvittelyjen kohteena; selvittelyjen tarvetta tuskin olisi päässyt syntymään, jos terveydenhuollossa julkisen sektorin työnantaja ei olisi aikoja sitten suhtautunut erilailla hoitajien ja lääkäreiden kertomuksiin työoloistaan ja heidän tekemiin virheisiin, myös vakaviin hoitovirheisiin, pahoinpitelyihin lääkevarkauksiin jne.

[ässähai]

Tämän otsikon aiheeseen liittyy myös hoitajapula ja hoitajapulasta johtuva jatkuva kiire ja stressi, jotka omalta osaltaan vaikeuttavat osastoilla riskitilanteiden ennakointia ja mahdollisten virheiden huomaamista, ja voivat edesauttaa aiemmin tehtyjen virheiden toistamista, ja myös riskitilanteiden nopeaa eskaloitumista. Joten tämänkin otsikon aiheeseen liittyen on hyvä, että tänään hallitustunnustelijana aloittanut Petteri Orpo (kok) kysyy kaikilta eduskuntapuolueilta, hallituspuolue-ehdokkailtaan:
"6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?"

[Sienisalaatti]

Mikäli totta nuo ässähain kirjoittamat edelliset jutut, on kyllä harvinaisen sairas kulttuuri Turun suunnalla. Häpeäksi koko erikoisalalle.

[ässähai]

Mikäli totta nuo ässähain kirjoittamat edelliset jutut, on kyllä harvinaisen sairas kulttuuri Turun suunnalla. Häpeäksi koko erikoisalalle.

Noh, minusta kyllä olisi todella surullista, jos nyt ykskaks ilmenisi, että kirjoittamani edelliset jutut olisi jätetty selvittämättä Varhan (vanha kimppa akselilla Tyks-Turku-Kelapsykoterapiat) omavalvonnassa, jolloin omavalvonnasta ei myöskään olisi kerrottu potilasuhrien vaientamisesta ja ammattihenkilöiden valehtelusta Aviin ja/tai Valviraan, jotta nämä tahot olisivat voineet käynnistää tarvittavat laajemmat selvittelyt tämän tapauskokonaisuuden kaikkien potilasuhrien selville saamiseksi ja myös auttamiseksi, jos ovat mitenkään vielä autettavissa tai ylipäätään elossa.


Laitetaas tähän vielä ylätason pomojen reagointia tähän nyt uutisoituun väkivaltatilanteeseen sairaalassa Turussa. Tehy-lehdessä on perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun haastattelu asian tiimoilta.

Tehy-lehti 14.4.2023 18:17, https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/kri ... ventamalla

Krista Kiuru: Sote-alan väkivaltaan puututtava esimerkiksi tuomioita koventamalla
.
.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toteaa Tehy-lehdelle, että sote-alan väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi.

”Ei ole sellaista lyöntiä, iskua, huitaisua tai solvausta, jota pitäisi kestää”, Krista Kiuru toteaa.

KIURUN MUKAAN Suomessa ei suhtauduta vieläkään riittävän vakavasti sote-alan ammattilaisten kohtaamaan väkivaltaan. Hänestä väkivalta ja sen uhka myös heikentävät entisestään työvoimapulasta kärsivän alan vetovoimaa.

”On selvää, että väkivallantekojen jälkeen moni alalla työskentelevä tai hänen läheisensä miettii, että onko tämä sen arvoista. Yhteiskunnassa täytyy pitää kiinni siitä, että väkivaltaan suhtaudutaan vakavasti. Koskemattomuus on arvo, jota pitää puolustaa.”

”Turun tapaus oli luonteeltaan niin kova, että meidän täytyy pysähtyä siihen, miten turvallisuutta sote-alalla voidaan parantaa.”

Miten olette reagoineet Turun tapaukseen? Oletteko esimerkiksi olleet yhteydessä sairaalaan?

”Heti kun saimme tiedon, totesimme sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan kanssa, että tilanne on todella vakava. Olin jo samana päivänä yhteydessä sairaalaan ja seuraavana päivänä vierailin siellä yhdessä osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbomin kanssa. Halusimme tuoda ilmi, että emme voi yhteiskunnassa hyväksyä väkivaltaa. Oli tärkeä käydä tilanne läpi. Keskustelimme jatkotoimista ja siitä, millaista kriisiapua henkilökunta on saanut.”

Kiuru kertoo tavanneensa Turussa myös henkilökuntaa ja keskustelleensa heidän kanssaan sote-alan väkivaltatilanteista.

”Tunnelmat olivat hyvin surulliset, kun kävimme työyksikössä läpi tilannetta. Haluan omalta osaltani pahoitella näille kolmelle henkilölle, että tällaista ylipäätään voi tapahtua.” ...

[Sienisalaatti]

Ei varsinaisesti uutta tietoa kuntasektorin psykiatrialla. Erilaisten astaloiden ja aseiden kulkeutuminen psykiatrisille osastoille taitaa olla harvinaisempaa vain valtion mielisairaaloiden suljetuimmilla osastoilla, missä mahdollisesti yhdelläkään potilaalla ei ole liikkumislupia esim. hyvin valvottua ulkoilupihaa pidemmälle.

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009516946.html

Hoitajat kertovat: Näin psykiatrisille osastoille kuljetetaan jopa vasaroita ja mattoveitsiä

Minna Salakari HS
11:27

JOPA potilaiden vieraat tuovat teräaseita psykiatriselle osastolle, kertovat Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) hoitotyön ammattilaiset HS:lle.

Myös potilaiden mukana osastoille kulkeutuu erilaisia välineitä ja lääkkeitä, sillä mielenterveyslain mukaan potilaan omaisuutta tai potilasta ei saa tarkastaa ilman pätevää syytä tai epäilyä siitä, että potilaalla on hallussaan päihteitä tai turvallisuutta vaarantavia esineitä.

Potilas hyökkäsi viime viikolla hoitajien kimppuun teräaseen kanssa Tyksin psykiatrian yksikössä. Henkilökunta sai hoitoa vaativia vammoja.

Se, miten psykoottisella potilaalla voi olla hallussaan teräase, on HS:n haastatteleman alan sairaanhoitajan mukaan erikoista.

”Toisaalta mahdotonta se ei ole. Nyky­lain­säädännön puitteissa meillä ei ole oikeutta tutkia potilaan tavaroita ilman hänen lupaansa tai ilman pätevää syytä.”

Helsingin Sanomat ei kerro haastatellun hoitajan nimeä, koska hän pelkää, että se voisi vaikuttaa hänen työhönsä. Hoitajan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

OSASTONHOITAJA Mikko Kortteen mukaan iso osa potilaista on yhteis­työ­kykyisiä, ja hoitajat osaavat keskustella osastolle tulevan potilaan kanssa siten, että yhteis­ymmärrykseen päästään nopeasti. Kun potilaalle perustellaan rehellisesti syy tavaroiden tarkastukseen, potilas on usein myöntyväinen.

”Jos vaarallisia esineitä löytyy, ne takavarikoidaan.”

Teräaseiden kuljetukseen on sairaanhoitajan mukaan monia väyliä: potilaat saattavat näyttää tavaroistaan vain tietyn osan tai vieraat voivat tuoda tullessaan potilaille ”mitä tahansa”. Osalla osastoista vieraiden tavaroita ei tarkasteta lainkaan eikä vierailuja valvota.

”Joskus potilas on ruokailun päätteeksi piilottanut veitsen sukkaansa”, sairaanhoitaja muistelee.

Korte taas kertoo löytäneensä potilaan hallusta vuosien varrella veisten lisäksi muun muassa vasaran ja mattoveitsen.

”Kaikenlaista kuljetetaan. Psykoottiset potilaat saattavat olla peloissaan ja varautuvat uusissa tilanteissa puolustamaan itseään aseellisesti”, Korte sanoo.

Läheisetkään eivät aina Kortteen mukaan ole potilaalle voimavara – heidän kauttaan osastolle kulkeutuu niin lääkkeitä kuin huumausaineiden käyttövälineitäkin.

PSYKIATRISEN potilaan terveydentila on usein ratkaisevin tekijä väkivaltaan tai sen uhkaan. Erityisesti suljetuilla psykiatrisilla osastoilla väki­valtaisuuksia sattuu enemmän kuin muualla.

”Usein tulotilanne on kriittinen, ja siinä väkivallan uhka on ilmeisin. Potilas on psyykkisessä kriisissä ja joskus päihtynyt, eikä luottamussuhde uusiin ihmisiin ole vielä muodostunut”, Korte kertoo.

Tyksin psykiatrisella osastoilla työskentelevä sairaanhoitaja kertoo, että tyypillinen väkivaltatilanne kulkee seuraavasti: Potilasta tuodaan tahdosta riippumattomaan hoitoon psykiatriselle osastolle. Hän käyttäytyy aggressiivisesti, ja hoitajat yrittävät pitää häntä aloillaan. Potilas rimpuilee osittain irti hoitajien otteesta. Sitten käsi iskeytyy hoitajan kasvoihin.

Sairaanhoitajan mukaan psykiatrisessa hoitotyössä henkinen väkivalta on arkipäivää. Huutelua, nimittelyä ja haukkumista kuulee osastolla päivittäin.

”Hoitajat on koulittu kestämään väkivaltaa. Ammattilainen ei saa olla liian herkkä­nahkainen.”

Sairaanhoitaja sanoo, että tilanteeseen on pakko tottua. Hänen mukaansa psykiatrisilla hoitajilla on henkisen väkivallan vastaanottamiseen ja siihen vastaamiseen huomattavasti paremmat rahkeet kuin esimerkiksi sisä­tauti­osaston hoitajilla.

Korte muistuttaa, että esimerkiksi vakavasti päihderiippuvaiset potilaat käyttävät usein sanallista väkivaltaa ”ihan perus­kommunikointi­keinonaan”.

VAIKKA väkivaltaan johtavia tilanteita tai väkivallan uhkaa ilmenee psykiatrisilla osastoilla säännöllisesti, vain ani harvoin potilaat käyttävät mitään kättä pidempää.

”Viidentoista vuoden aikana muistan omasta työyksiköstäni seitsemän tapausta, joissa hoitaja on loukkaantunut”, hän kertoo.

Vakavimmat väki­valta­tilanteet kirjataan sairaanhoitajan mukaan järjestelmään. Vakavimmilla tilanteilla hän tarkoittaa lähinnä fyysistä väkivaltaa. Lievempiä tilanteita ei aina kirjata, sillä se vie paljon aikaa.

Psykiatrisessa hoitotyössä hoitajille on tarjolla säännöllistä koulutusta, ja uhkaaviin tilanteisiin valmistautumista harjoitellaan.

.....
.....
.....

[Oikeus ennen kaikkea]

Nyt puhuu potilaan hyökkäyksessä loukkaantunut TYKSin hoitaja Elina Mattila: ”Näin teräaseen maassa, ja kädessä oli valtava aukko”
Potilas hyökkäsi kolmen hoitajan sekä lääkärin kimppuun TYKSin psykiatrian yksikössä viikko sitten. Sairaanhoitaja Elina Mattilan peukalo vaurioitui, ja edessä on ainakin kahden kuukauden sairausloma.

Yksi potilaan hyökkäyksen kohteena olleista työntekijöistä on Kankaanpäästä kotoisin oleva Elina Mattila.
Potilas iski teräaseella niin, että Elinan peukalosta meni kaksi jännettä poikki. Vamma vaati liki kolme tuntia kestäneen leikkauksen.
– Näin teräaseen maassa ja kädessä oli valtava aukko, kuvailee hän tapahtumaa.
Pahemminkin olisi voinut käydä.
Shokin ansiosta Mattila ei tuntenut kädessä ammottavan haavan aiheuttamaa kipua ja ajatuksenkulkuaan hän kuvailee absurdiksi.
– Harrastan neulomista ja mietin, että pysyyköhän sukkapuikot vielä kädessä, Mattila naurahtaa.
Elina Mattilalla on edessään ainakin kahden kuukauden sairausloma. Hän uskoo, että kuntoutuksella käsi saadaan kuntoon.
– Ei minua pelota. Luotan siihen, että lääkäri on osannut työnsä ja tästä tulee vielä toimiva käsi. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, Mattila toteaa.
Mattila ei tunne mitään hyökkääjäänsä kohtaan. Hän ei hyväksy potilaan tarttumista puukkoon, mutta ymmärtää, että mieli voi sairastua.
– Ei teko millään tavalla ollut oikeutettu, mutta en minä tunne vihaa tekijää kohtaan, Mattila kertoo.

Tammikuussa Yle uutisoi, kuinka Työterveyslaitoksen tutkimukseen vastanneista sote-ammattilaisista miltei puolet oli kokenut väkivaltaa tai uhkaavia tilanteita asiakastyössään.
Henkisen väkivallan kokeminen on kyselyn mukaan yleisempää kuin fyysisen väkivallan. Ammattiryhmistä eniten väkivaltaa kokivat lähi- ja perushoitajat.
Parinkymmenen vuoden aikana Elina Mattila on tottunut, että työnkuvaan ikään kuin kuuluu potilaiden suunnasta sylkemiset, solvaamiset ja välillä lyönnitkin.

https://yle.fi/a/74-20027478

[ässähai]

https://yle.fi/a/74-20027478

Laitetaas tuosta^ jutusta paljonpuhuva tilannekuva sairaanhoitaja Elina Mattilan vammautuneesta peukalosta - käsipaketin perusteella paha juttu:

Elina Mattila sai vakavia vammoja hyökkäyksestä, jonka uhriksi hän joutui työssään Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian yksikössä. Kuva: Pipsa Uutto-Rajakallio / Yle
.
.
Turun Sanomat 18.4.2023 (juttu maksumuurin takana, tässä alkutahdit) :

Sosiaali- ja terveysministeriö meni täysin änkäksi Tyksin puukotustapauksesta – "Ei ole tänään valitettavasti tavoitettavissa virkamiestä, joka voisi tällaista kysymystä suoraan spekuloida"


Tyksin psykiatrian osastolle on kulkeutunut vaarallisia esineitä. Viime viikolla potilas iski hoitajaa teräaseella kuvassa nähdyn seurauksin. Kuva: JORI LIIMATAINEN

ESKO PIHKALA
Turun Sanomat
18.04.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) oli tiistaina huomattavia vaikeuksia keksiä vastauksia Turun Sanomien kysymykseen, miksi mielenterveyslakiin on säädetty, että hoitohenkilökunta ei saa tehdä suljetun osaston potilaalle turva- tai henkilöntarkastusta ilman potilaan lupaa.

Kysymyksestä tuli ajankohtainen viikko sitten, kun potilas hyökkäsi Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian osastolla teräaseen kanssa kolmen sairaanhoitajan kimppuun. Puukotetuista sairaanhoitajista Elina Mattila piti sitä tiistaina TS:n haastattelussa turvallisuusriskinä, että hoitajilla on vain rajalliset mahdollisuudet tarkastaa potilaat vaarallisten esineiden varalta.

...

Toimittaja Pihkalan kysymyksiin vastasi STM:stä lääkintöneuvos Helena Vorman, mutta koska Vormanin mukaan hän ei ole potilaan oikeuksiin liittyvän juridiikan asiantuntija, niin hän neuvoi Pihkalalle, kuka voisi olla. STM:n Asiakkaat ja henkilöstö -yksikön johtaja Jaska Siikavirralta TS on sitten saanut sähköpostitse tuon jutun otsikossa olevan sitaatin mukaisen vastauksen. Kommentti-kirjoituksessaan toimittaja Esko Pihkala vielä pohtii, miksi suljetun osaston potilailta ei saa seuloa vaarallisia esineitä, eikä löydä tähän järkeviä vastauksia.

Toivottavasti tähän asiaan saadaan STM:stä piakkoin joku selko, jotta potilasturvallisuuskaan ei enää vaarantuisi osastoilla sellaisten potilaiden takia, jotka ovat aseistautuneita ja voivat siksi milloin tahansa ja mistä syystä tahansa uhata osastolla olevien potilaiden ja heidän vieraidensa terveyttä ja henkeä.


Varhassa tapahtuneisiin väkivaltatilanteisiin mm. potilaiden terveydenhuollossa kohtaamiin rikoksiin liittyen, BTW:
Jokos siitä on saatu Varha-Tyks-Turku-psykiatrian omavalvonnassa ja myös STM:ssä selkoa, että vieläkö voi tapahtua Varhan psykiatrian osastolla niin, että kun potilas kertoo että toinen potilas on raiskannut hänet, niin sitten jostain syystä tämä asia jätetään selvittämättä huolellisesti niin osastolla, omavalvonnassa kuin kanteluprosessissakin?
Ja olikos tässä vielä niinkin, että Varhan omavalvonta ei aikoinaan ollut tehnyt tästä raiskausasiasta edes tutkintapyyntöä/rikosilmoitusta poliisille?
Vai olikos se niin ettei sieltä omavalvonnasta oltu annettu poliisille viranomaisen totuusvelvollisuuden mukaisia vastauksia?
Tähän Varhan omavalvontaan liittyen kuulemma eräs Varhan entinen työntekijä on tunnistanut itsensä entisen potilaansa blogikirjoituksesta, koska kuulemma on kirjannut omana väitteenään psykoterapiapotilaansa tietoihin, että entisen potilaansa nettikirjoitus on aiheuttanut psykoterapiassa psykoterapiapotilaan epäluottamusta häntä, psykoterapeuttia, kohtaan. Hhmm, saavatkohan Varhan entiset psykiatrit selittää psykoterapiapotilaille, että entiselle sairaalapotilaalleen diagnosoimat sairaudet vaikuttavat tämän kirjoittamien blogien sisältöihin, joissa puhutaan mm. osastolla raiskatuksi joutumisesta, väärästä paranoidisen skitsofreniadiagnoosin saamista kantelutilanteessa...

Mikä on kun STM:n johdossa ei ole koskaan oltu ajoissa hereillä! Vai luullaanko siellä ihan oikeasti niin, että kaikilla ihmisillä ei ole väliä, että ihmisoikeudet saavat olla terveydenhuollossa pelkkää arpapeliä. STM:n johto on vitsi, jolle kukaan ei enää jaksa nauraa. Ei ole jaksanut vuosikymmeniin.

[Sienisalaatti]

Ylempään viitaten: joo, ei voi omatoimisesti "laitosvaltaisesti" tehdä omaisuuden tarkastusta ilman potilaan lupaa, mutta lääkärin määräyksellä kyllä voi, kun perusteet löytyy. Omaisuuden tarkastus, sekä esim. omaisuuden haltuunotto ja henkilön katsastuskin on lääkärin määräyksellä mahdollista, mielenterveyslakiin perustuen.

[canis lupus]

Ylempään viitaten: joo, ei voi omatoimisesti "laitosvaltaisesti" tehdä omaisuuden tarkastusta ilman potilaan lupaa, mutta lääkärin määräyksellä kyllä voi, kun perusteet löytyy. Omaisuuden tarkastus, sekä esim. omaisuuden haltuunotto ja henkilön katsastuskin on lääkärin määräyksellä mahdollista, mielenterveyslakiin perustuen.

Ai helevetti. Siis voipi saada esimerkiksi lähetteen vastentahtoiseen tähystykseen? Ja hoitsuja ketuttaa syvästi tämä hallinnollisoikeudellinen byrokratia ennen kuin saa vetää hanskat käteensä?

[ässähai]

Ylempään viitaten: joo, ei voi omatoimisesti "laitosvaltaisesti" tehdä omaisuuden tarkastusta ilman potilaan lupaa, mutta lääkärin määräyksellä kyllä voi, kun perusteet löytyy. Omaisuuden tarkastus, sekä esim. omaisuuden haltuunotto ja henkilön katsastuskin on lääkärin määräyksellä mahdollista, mielenterveyslakiin perustuen.

Ai helevetti. Siis voipi saada esimerkiksi lähetteen vastentahtoiseen tähystykseen? Ja hoitsuja ketuttaa syvästi tämä hallinnollisoikeudellinen byrokratia ennen kuin saa vetää hanskat käteensä?

Vaikka sitä sanotaan, että sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee, niin tässä otsikon tapauksessa kannattaa muistella vanhojakin. Tyks-Turun seutu -psykiatriassahan mielisairaanhoitajien ja psykiatrien ja johdon väliset nokkapokat, tukkanuottaset ja päin persettä -vaahtoamiset sekä loputtomat selkäänpuukottamis-hippaset ovat kuuluneet kautta aikojen osastojen kansanperinteeseen, jota on pidetty niin mieltä ylentävänä, että sen ei ole annettu kadota, vaan sitä on pidetty elossa ja siirretty eteenpäin, ihan kaikin keinoin ja kimppaillen. Niinpä mikä tahansa vänkäämisen syy antaa näille liskomaisen liukasluonteisille, vinksahtaneen riitelyperinteensä vaalijoille, aihetta suureen iloon. Iloon, joka ei näiltä sekopäiltä lopu niin kauan kun kaikenmaailman tomppelitoimittajat jaksavat lyödä löylyä kiukaalle mielisairaanhoitajien ja psykiatrien puolesta .


btw: Voiko ammattitaitoinen terveydenhuollon ammattihenkilö olla kyvytön hoitamaan ammattiasioita psykiatrian yksikössä, työyhteisössä? Onko tällainen tilanne ylipäätään mahdollinen ja mitä se tarkoittaisi tässä tapauksessa?

[sonniman]

Samaa se on meno kehitysvammaisten kanssa kenellä autismin kirjoa tai psyk ongelmia. Ei ketään kiinnosta jos hoitajia hakataan. Mut ains olla jos lääkäriä motataan.

[Sienisalaatti]

Ylempään viitaten: joo, ei voi omatoimisesti "laitosvaltaisesti" tehdä omaisuuden tarkastusta ilman potilaan lupaa, mutta lääkärin määräyksellä kyllä voi, kun perusteet löytyy. Omaisuuden tarkastus, sekä esim. omaisuuden haltuunotto ja henkilön katsastuskin on lääkärin määräyksellä mahdollista, mielenterveyslakiin perustuen.

Ai helevetti. Siis voipi saada esimerkiksi lähetteen vastentahtoiseen tähystykseen? Ja hoitsuja ketuttaa syvästi tämä hallinnollisoikeudellinen byrokratia ennen kuin saa vetää hanskat käteensä?

Harvinaista, mutta mahdollista. (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ ... 16#L4aP22i)

Pointtini oli lähinnä se, että kyllä omaisuutta tarkastettua saadaan, jos vaan tahtotila on oikeanlainen, eikä esimerkiksi joku ideologia ohjaile toimintaa. Sairaalakohtaisia eroja varmasti on toimintakulttuureissa, sitä en kiistä.

[VastarannanKiiski]

Tuon "Virkamiehet änkkänä" jutun yhteydessä oli toimittaja Pihkalan oivallinen kirjoittus. Eihän laissa ja käytänteissä tosiaan ole mitään järkeä; ok-kunnossa vapaalla kulkeva kansalainen voidaan turvatarkastaa erinäisissä paikoissa, mutta psykoottista pakkohoidon tarpeessa olevaa ei.

https://www.ts.fi/uutiset/5970086

Miksi suljetun osaston potilailta ei saa seuloa vaarallisia esineitä? – järkeviä vastauksia ei ole


Tyksin psykiatrian osastolla tapahtunut potilaan teräasehyökkäys sairaanhoitajien kimppuun herättää jatkokysymyksiä.

Turun Sanomat esitti sosiaali- ja terveysministeriölle tiistaina yhden niistä. Kysymys oli kuitenkin terveysviranomaisille liian kova pähkinä purtavaksi.

Vastausten puute kertoo yleensä siitä, että järkeviä vastauksia kysymykseen ei ole.

Yhteiskunta on antanut minun kävellä vapaalla jalalla kaikki perusoikeudet koskemattomina koko alkuvuoden, mutta silti olen joutunut alistumaan turvatarkastuksille tämän tästä.

Minulle on tehty tänä vuonna turvatarkastus ainakin lentokentällä, oikeustalolla ja jäähallilla play offseihin mennessä.

Tuntuu todella järjenvastaiselta, että hoitajat eivät saa suljetulla osastolla tarkastaa psykoosipotilasta vaarallisten esineiden varalta. Heidäthän on passitettu suljetulle osastolle, koska heidän on arvioitu olevan vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.

Tyksin psykiatrian osaston hoitajien mukaan potilaiden hallusta on löydetty vuosien varrella muun muassa veitsiä, mattoveitsiä ja vasaroita. Minun korviini tämä kuulostaa siltä, että Tyksissä on käynyt jumalattoman hyvä säkä, että mitään sen suurempia murhenäytelmiä ei ole nähty.

Jatketaanko hyvän onnen koettelua vai viilataanko lainsäädäntöä?

Hoitajan saamista vammoista:

https://www.ts.fi/uutiset/5968730

– Vasemman käteni peukalon ojentaja- ja koukistajajänne meni poikki. Se on jo kiinnitetty takaisin, joten minulla on käsi tällä hetkellä paketissa. Lisäksi minulla on neljä senttiä syvä pistohaava vatsassa, Mattila kertoo.

Silti työnantajan edustaja kiirehti kommentoimaan:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/265d ... 89e5bb3742

Tyksin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kommentoi Iltalehdelle, että tilanteesta ei aiheutunut hengenvaaraa kenellekään. Hän sanoo, että tilanteessa oli kolme uhria, mutta hän ei tutkinnallisista syistä voi kertoa, olivatko ne sairaalan henkilökuntaa.

Itse pitäisin selvänä, että teräaseen käyttö aiheuttaa aina potentiaalisen hengenvaaran. Toisekseen nuo jännevammatkin on ikäviä ja pahimmillaan niistä jää pysyvä haitta.
Mahtaisiko teräase olla ollut puukko tai leipäveitsi? Hoitajan vatsassa oleva haava on kuitenkin aika pitkäkin ja jos kädestä meni jänne poikki, niin ehkä se ei ainakaan pieni linkkuveitsi ollut.

[ässähai]

Tuon "Virkamiehet änkkänä" jutun yhteydessä oli toimittaja Pihkalan oivallinen kirjoittus. Eihän laissa ja käytänteissä tosiaan ole mitään järkeä; ok-kunnossa vapaalla kulkeva kansalainen voidaan turvatarkastaa erinäisissä paikoissa, mutta psykoottista pakkohoidon tarpeessa olevaa ei.

https://www.ts.fi/uutiset/5970086

Miksi suljetun osaston potilailta ei saa seuloa vaarallisia esineitä? – järkeviä vastauksia ei ole


Tyksin psykiatrian osastolla tapahtunut potilaan teräasehyökkäys sairaanhoitajien kimppuun herättää jatkokysymyksiä.

Turun Sanomat esitti sosiaali- ja terveysministeriölle tiistaina yhden niistä. Kysymys oli kuitenkin terveysviranomaisille liian kova pähkinä purtavaksi.

Vastausten puute kertoo yleensä siitä, että järkeviä vastauksia kysymykseen ei ole.

Yhteiskunta on antanut minun kävellä vapaalla jalalla kaikki perusoikeudet koskemattomina koko alkuvuoden, mutta silti olen joutunut alistumaan turvatarkastuksille tämän tästä.

Minulle on tehty tänä vuonna turvatarkastus ainakin lentokentällä, oikeustalolla ja jäähallilla play offseihin mennessä.

Tuntuu todella järjenvastaiselta, että hoitajat eivät saa suljetulla osastolla tarkastaa psykoosipotilasta vaarallisten esineiden varalta. Heidäthän on passitettu suljetulle osastolle, koska heidän on arvioitu olevan vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.
...

Itse pitäisin selvänä, että teräaseen käyttö aiheuttaa aina potentiaalisen hengenvaaran. Toisekseen nuo jännevammatkin on ikäviä ja pahimmillaan niistä jää pysyvä haitta.
Mahtaisiko teräase olla ollut puukko tai leipäveitsi? Hoitajan vatsassa oleva haava on kuitenkin aika pitkäkin ja jos kädestä meni jänne poikki, niin ehkä se ei ainakaan pieni linkkuveitsi ollut.

Ei tuossa Pihkalan kirjoituksessa ole mitään oivallista kun eihän hän näköjään ole oivaltanut edes sitä mitä asiaa on kirjoittanut. Eli että on omassa kirjoituksessaan jo vastannut ihmettelyynsä. Noh, sattuuhan sitä että viisaskin menee vipuun .

Kehotankin nyt Pihkalan kirjoituksen oivallisuutta kehaisevaa nikki Vastarannankiiskeä kuin myös TS:n toimittaja Esko Pihkalaa - jos nimensä googlaamalla löytää tänne - lukemaan uudestaan alla mainitsemani nikki Sienisalaatin kommentit, ja sitten miettimään tämän ketjun ja Pihkalan juttujen asioita huolellisesti että mitä niissä onkaan sanottu, ja mitä oikein onkaan haluttu kaikkia ihmisiä koskevilta perus- ja ihmisoikeuksilta.

Sienisalaatin kommenteista tämä ja tämä auttavat oivaltamaan mistä puhumme kun puhumme perus- ja ihmisoikeuksista tässäkin asiassa. Joopa joo, ei oo aina heleppoa nämä perus- ja ihmisoikeusasiat, vaikka sitä luulisikin että niin olisi .

Mutta! Jotain mätää kyllä on hoitajien ja lääkärien välisessä yhteistyössä, tai sitten Varha-työnantaja on laiminlyönyt todella pahasti työnantajan velvollisuuksiin kuuluvien asioiden hoitamisen, kuten esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvän ohjauksen uusille työntekijöille ja vanhoille tarvitsemansa täydennyskoulutuksen.

Ja ilmeisesti paljon muutakin on Varha unohtanut. Kuten että ne velvollisuudet, mitkä se aiemmassa muodossaan on hoitamattomana jättänyt taakseen, ihan varmasti löytyvät nyt edestä. Joten vaikka sanonnan mukaan sääli on sairautta, niin ei tässä kyllä voi oikein muuta kuin sääliä Varhan aiemmassa toiminnassa ns. iankaikkiseen zombiuteen ajettuja uhreja, jotka nyt seuraavat mediasta tätäkin tapahtumien kulkua eivätkä tiedä, miksi heille on virallisesti kerrottu vain se, että heillä ei ole enää mitään mahdollisuutta selviytyä...