Järvenpään sarjamurhaaja (ketju 2)

[Ross Sullivan]

↑

Kyllä lainsäädäntö tietysti vaikuttaa myös tuomioihin, vaikka näytön arvioimiseen liittyvää riskiä ei voidakaan poistaa. Voitaisiinhan lakiin tehdä kirjaus, että DNA:ta ei hyväksytä missään tapauksessa todisteena (en tätä tietystikään kannata). Kyllä silloin olisi lähes mahdotonta tuomita DNA:n perusteella. Toki sitten voidaan saivarrella, että voitaisiinko tuomio siti tosiasiallisesti perustaa DNA:han, mutta naamioida perusteet sellaisiksi, että tuomio ei virallisesti perustuisi DNA:han. Tämä siis vaan yhtenä esimerkkinä siitä, että DNA:ta koskevalla lainsäädännöllä on vaikutus tuomioihin.

Mielestäni näytön arvioimisen virheiden/riskien teema menee enemmän sen alle, että voisiko systeemi olla täydellinen. Silloin pitäisi tarkastella laajemmin kuin ainoastaan DNA:n näkökulmasta.

[JasseHames]

↑

Teoriassa lailla voitaisiin säätää esimerkiksi DNA-todisteen hyödyntämiskiellosta. Menee scifin puolelle, mutta näin ehkä todella myös tehtäisiin esimerkiksi siinä tapauksessa, että ihmiskunnan riesaksi ilmestyisi jokin ihmisyksilöiden DNA:ta muuttava virus tai että joku keksisi keinon muuttaa ihosolujen DNA:ta mielivaltaiseksi. Tällöinhän DNA ei olisi enää luotettava todiste, mitä toisaalta se ei ole kaikissa tapauksissa edes nykyään.

Sellainen laki taas olisi perustuslainvastainen (vaikka niin eksplisiittisesti siinä ei luekaan), että pelkkää DNA:ta näyttönä pitäisi tulkita tietyissä tilanteissa tietyillä tavoilla syytetyn eduksi/haitaksi. Tämä kun sisältyy nyt siihen tuomioistuinten perustuslailliseen tuomiovaltaan.

[Ross Sullivan]

↑

Jotta ei menisi ihan pelkästään off-topic -pyörittelyyn/jaaritteluun:

"DNA-menetelmät ovat noista ajoista kehittyneet, mutta ne olivat meille riittäviä." Voi olla myös niin, että tekijän DNA:ta ei ole poliisin hallussa (ollut mahdollisesti missään vaiheessa).

Olisi mielenkiintoista kuulla oikeustieteen professorien ja Korkeimman oikeuden tuomareiden analysoivan lainsäädännöllistä kehikkkoa, joka DNA:n hyödyntämiseen liittyy rikosasioissa. Ihan jo pelkästään "DNA-rekisteristeristä" riittäisi analysoimista.

[JasseHames]

Jotta ei menisi ihan pelkästään off-topic -pyörittelyyn/jaaritteluun:

"DNA-menetelmät ovat noista ajoista kehittyneet, mutta ne olivat meille riittäviä." Voi olla myös niin, että tekijän DNA:ta ei ole poliisin hallussa (ollut mahdollisesti missään vaiheessa).

Olisi mielenkiintoista kuulla oikeustieteen professorien ja Korkeimman oikeuden tuomareiden analysoivan lainsäädännöllistä kehikkkoa, joka DNA:n hyödyntämiseen liittyy rikosasioissa. Ihan jo pelkästään "DNA-rekisteristeristä" riittäisi analysoimista.

Suosittelen alasta riippumatta ottamaan professoreihin yhteyttä sähköpostilla. En muista, että kukaan professori olisi jättänyt ainakaan minulle koskaan vastaamatta, vaikka olisinkin kysellyt ehkä jossakin mielessä vähän hölmöjä asioita. Ja eiköhän rikos- ja prosessioikeudesta ole kirjoitettu oppikirjamateriaaliakin Suomessa varsin kattavasti.

Ja takaisin ketjun aiheeseen:

Itse kallistun hieman enemmän sille kannalle, että poliisilla on tekijän oletettu DNA(/sormenjälki). Juttusarjaa käsitellään mediassa melko usein (noin kerran parissa vuodessa) suhteessa sen ikään, sillä Lukkarisen murhasta on tätä kirjoittaessa yli 32 vuotta. Poliisi pyrkii selvästi siihen, että joku lopulta yhdistäisi oman autokyyti- tai muun kokemuksensa tähän tekijään siten, että poliisi onnistuisi selvittämään uuden todistajan antamilla tiedoilla tekijän henkilöllisyyden. Jos poliisilla on DNA, niin Lukkarisen murha ratkeaisi silloin helposti. Muuten (kuin tekijän jättämällä DNA:lla tai sormenjäljellä) Lukkarisen murhan selviämiseen on hyvin vaikea uskoa. Ja poliisi siis uskoo rikoksen olevan ratkaistavissa.

Toinen asia mikä minua hieman ihmetyttää on se, miksi juttusarjaa ei alettu rummuttamaan tällä tavalla suurin piirtein Haantien katoamisesta lähtien. Vuoden 1995 elokuussa/syyskuussa kyllä oli iltapäivälehdissä isoilla kirjaimilla, että kuka jahtaa tummia naisia, mutta siihen asian rummuttaminen taisi 1990-luvun osalta sitten valitettavasti jäädä (tämän saa mielellään korjata, jos olen väärässä). Toki mitä poliisi sitä rummuttamaan, jos vahvasti uskoi tekijällä olleen rikollista taustaa, jonka kautta hänet olisi nopeahkosti jäljitetty (esim. Meriläisen tunnistamana), ja jos poliisi olisi löytänyt tekijän DNA:ta rikospaikalta siihen tyyliin, että se olisi vahvasti sitonut hänet rikospaikalle (eli ei mitään kaljatölkkejä tms.) Ehkä ei ollut rikollista taustaa, mutta se on vain eräs mahdollinen selitys.

[Eaglegoat]

Oma epäilyni on, että poliisilla on tekijä suurehkolla varmuudella tiedossa, mutta esimerkiksi se mahdollinen dna jälki on saatu sellaisesta paikkaa jolla ei kiistatta saada syyllisyyttä osoitettua. Siis tyyliin jostain paikalta löytyneestä tupakantumpista tms, tai sit sitä dna jälkeä ei ole ollenkaan tai se on vajaavainen (ymmärtääkseni dna jälki voi olla sillä tapaa turmeltunut, että sillä saadaan poissuljettua osa ihmisistä, mutta ei suoraa yksilöityä henkilöä). Tämän perustan ihan sille, ettei julkisuudessa olevilla tiedoilla Haantien katoamista pysty suoraa linkittämään tähän kokonaisuuteen ilman että oletetaan aivan liikaa asioita. Poliisilla on oltava joku sellainen julkisuuteen vuotamaton tieto, jolla Haantien katoaminen on pystytty aivan suoraa Lukkarisen surmaan ja Hellun kyyditykseen yhdistämään, ei tällaista tapausten yhdistelyä pelkästään uhrien profiilien yhdenmukaisuuden takia tehdä.

Sitten on lisäksi tämä julkisuuteen kerrottu ns. neljäs tapaus, jonka tutkijat ovat yhdistäneet tähän kokonaisuuteen. Tuossa tapauksessa on pakko olla ollut myös joku signatuuri asia todennettavissa, jonka takia kaikista poliisille ilmoitetuista epäilyttävistä kyyditsemisistä juuri se on nostettu todennäköisesti saman tekijän tekemäksi.

[ässähai]

Jos poliisilla on tekijän oletettu DNA/sormenjälki, mutta näiden tiedossa olevien tekojen* aikoina tekijällä ei ole ollut rikollista taustaa, tai hän on ulkomaalainen joka ei asu Suomessa, niin onko poliisilla ollut mitään mahdollisuuttakaan selvittää tekojen tapahtuma-aikoina, 1990-luvulla, kenelle se DNA/sormenjälki kuuluu???

*) Tapaukset Meriläinen, Lukkarinen, Haantie (ja mainittu neljäs)

[Ross Sullivan]

Jos poliisilla on tekijän oletettu DNA/sormenjälki, mutta näiden tiedossa olevien tekojen* aikoina tekijällä ei ole ollut rikollista taustaa, tai hän on ulkomaalainen joka ei asu Suomessa, niin onko poliisilla ollut mitään mahdollisuuttakaan selvittää tekojen tapahtuma-aikoina, 1990-luvulla, kenelle se DNA/sormenjälki kuuluu???

*) Tapaukset Meriläinen, Lukkarinen, Haantie (ja mainittu neljäs)

Sitten on mahdollista, että tekijällä on ollut rikollista taustaa (verrattain vakavaakin) mutta on esim. kuollut 1997 mennessä (rekisterin perustaminen).

[JasseHames]

Toisaalta jos Meriläinen olisi tunnistanut jonkun pidätyskuvista tai tunnistusrivistä, niin juttusarjaan liittyen joku olisi myös laitettu tutkintavankeuteen. Jokunen henkilö on pidätetty mutta ei vangittu, joten pidätykset lienevät perustuneet vain siihen, että sopii Meriläisen arvioon tekijän iästä, ei löydy alibia ja että käytössä on ollut vaalea auto.

Itse olisin taipuvainen uskomaan, ettei tekijältä löydy ainakaan mitään mainittavaa rikostaustaa ja että on asunut riittävän kaukana juttusarjaan liittyvistä paikoista. Nämä ovat tehokkaita tekijöitä välttämään kiinnijäämisen. Mutta mistä sitä tietää. Eiköhän tekijällä kuitenkin melkoinen kuumotus ole ollut, kun on tiennyt, että Meriläinen on voinut tunnistaa milloin tahansa ja melkein missä tahansa.

[ässähai]

Jos poliisilla on tekijän oletettu DNA/sormenjälki, mutta näiden tiedossa olevien tekojen* aikoina tekijällä ei ole ollut rikollista taustaa, tai hän on ulkomaalainen joka ei asu Suomessa, niin onko poliisilla ollut mitään mahdollisuuttakaan selvittää tekojen tapahtuma-aikoina, 1990-luvulla, kenelle se DNA/sormenjälki kuuluu???

*) Tapaukset Meriläinen, Lukkarinen, Haantie (ja mainittu neljäs)

Sitten on mahdollista, että tekijällä on ollut rikollista taustaa (verrattain vakavaakin) mutta on esim. kuollut 1997 mennessä (rekisterin perustaminen).

Jos tekijä olisi tuomittu vakavasta rikoksesta - kuten tappo, murha, surma, törkeä pahoinpitely - ja hän olisi kuollut 1997 mennessä, niin eikös tuon hänen tekemänsä rikoksen esitutkinnassa poliisi olisi ottanut häneltä sormenjälki/DNA-tunnistetiedot. Pysyyhän se sormenjälki/DNA-tunnistetieto siellä esitutkinta-aineistossa joka on arkistoitu.


Hallituksen esityksessä HE 20/1997 on tietoa vuonna 1997 pakkokeinolakiin lisätystä säännöksestä, joka koskee DNA-tunnisteen määrittämistä ja tallettamista.

HE 20/1997
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a ja 6 luvun muuttamisesta
.
.
2. Nykytila ja keskeiset ehdotukset DNA-rekisterin osalta
2.1. Johdanto
Esityksessä ehdotetaan, että pakkokeinolain 6 lukuun lisättäisiin säännökset, jotka oikeuttaisivat tallettamaan poliisin henkilörekisteriin rikoksesta epäillystä ja eräisiin laissa mainittuihin törkeisiin rikoksiin syyllistyneistä henkilönkatsastuksessa otetuista näytteistä määritetyt DNA-tunnisteet.
.
.
DNA-tutkimusta on käytetty Suomessa myös rikostutkinnassa vuodesta 1991. Rikospaikalta tai muutoin rikoksen esitutkinnan yhteydessä löytyneestä näytteestä määritetään DNA-tunniste, jota verrataan rikoksesta epäiltyjen ja mahdollisten muiden asianosaisten verinäytteistä määritettyihin DNA-tunnisteisiin. DNA-tutkimusta on käytetty pääosin väkivaltarikosten tutkinnassa. DNA-tutkimusta käytetään myös kateissa olleiden, tulipalossa tai räjähdyksessä surmansa saaneiden, suuronnettomuuksien uhrien ja hukkuneiden yksilöntunnistamiseen.

Rikostutkinnan tarpeeseen DNA-analyysi tehdään keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa. Laboratorion tehtävänä on vastata muun muassa rikosteknisten asiantuntijalausuntojen ja -palveluiden tuottamisesta tai hankkimisesta, teknisen rikostutkinnan väline- ja menetelmäkehityksestä sekä teknisen rikostutkinnan laadunvarmistuksesta. Rikosteknisellä laboratoriolla on itsenäinen organisatorinen asema lausunnonantajana. Laboratoriossa tehdään erilaisia kemiallisia analyyseja, DNA-tutkimuksia, jälkitutkimuksia, asiakirja- ja seteliväärennöstutkimuksia sekä erilaisia teknisiä tutkimuksia. Tutkimukset tehdään poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyynnöstä. Rikosasioihin liittyvät DNA-tutkimukset siirtyivät kansanterveyslaitoksesta rikosteknisen laboratorion suoritettaviksi vuoden 1993 alussa. Vuonna 1995 annettiin lausunto DNA-tunnisteen määrittämisestä 509 tapauksessa, joista 41 tehtiin murhan, 76 tapon, 76 pahoinpitelyn, 138 väkisinmakaamisen, 117 varkauden ja 61 muiden rikosten esitutkinnan yhteydessä. DNA-lausunnon antaminen yhdessä rikosasiassa aiheuttaa noin 3 000 markan kustannukset.

Rikostutkinnassa henkilön DNA-tunniste määritetään verinäytteestä. Verinäytteen ottamista pidetään henkilönkatsastuksena. Pakkokeinolain 5 luvun 11 §:n mukaan henkilönkatsastuksen edellytyksenä on, että henkilöä epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoksesta epäiltyjen tai tuomittujen DNA-tunnisteita ei ole rekisteröity poliisin henkilörekisteriin, mutta epäillyistä otetut näytteet on säilytetty, ja niistä teetettyjen DNA-analyysien tiedot on arkistoitu tutkimusselosteina. DNA-tunnisteiden manuaalinen rekisteröinti olisi mahdollista voimassa olevan lain mukaan, sillä poliisin henkilörekistereistä annetun lain (509/1995), jäljempänä poliisin henkilörekisterilaki, 5 §:n 2 momentin mukaan poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetun tilapäisen tai manuaalisesti ylläpidettävän henkilörekisterin perustamisesta päättää poliisin ylijohto. Tällaista rekisteriä ei kuitenkaan ole perustettu.

Nykyinen lainsäädäntö ei salli DNA-tunnisteiden rekisteröintiä poliisin valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Poliisin henkilörekisterilain 5 §:n 1 momentin mukaan poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetuista pysyvistä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävistä henkilörekistereistä säädetään asetuksella. Vaikka poliisin henkilörekisterilain valmisteluvaiheessa DNA-rekisterin tarve on kuitenkin otettu huomioon, poliisin henkilörekistereistä annettu asetus (1116/1995), jäljempänä poliisin henkilörekisteriasetus, ei sisällä säännöksiä DNA-tunnisteiden rekisteröimisestä.

2.2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö
Euroopan neuvoston suositus no. R(92) 1

Euroopan neuvosto on 10 päivänä helmikuuta 1992 hyväksynyt suosituksen ''The use of analysis of deoxyribonucleic acid (DNA) within the framework of the criminal justice system, Recommendation No. R(92)1''. Kyseessä on suositus, joka ei siten ole jäsenvaltioita juridisesti sitova. Suomi on hyväksynyt suosituksen tekemättä siihen varaumia.
.
.
6 luku
Muut pakkokeinot

5 §
DNA-tunnisteiden määrittäminen ja tallettaminen

Rikoksesta epäillystä henkilönkatsastuksessa otetusta näytteestä saadaan määrittää DNA-tunniste rikoksen selvittämistä varten. Tällä tavalla otetusta näytteestä määritetty DNA-tunniste saadaan poliisilain (493/1995) 1 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi kerätä ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta.

Henkilölle, joka lainvoimaisella tuomiolla on todettu syyllistyneen

1) väkisinmakaamiseen, vapautta loukkaavaan haureuteen, lapseen kohdistuvaan haureuteen, törkeään lapseen kohdistuvaan haureuteen tai lapsen viettelemiseen haureuteen,

2) tappoon, murhaan, surmaan, törkeään pahoinpitelyyn,

3) törkeään ryöstöön tai törkeään kiristykseen,

4) rikoslain 34 luvussa mainittuun rikokseen,

5) törkeään kiskontaan,

6) törkeään huumausainerikokseen tai

7) näiden rikosten rangaistavaksi säädettyyn yritykseen taikka avunantoon tai yllytykseen,

saadaan tehdä henkilönkatsastus DNA-tunnisteen määrittämiseksi ja tallettamiseksi poliisin henkilörekisteriin, paitsi jos DNA-tunnisteen määritys jo on tehty rikoksen esitutkinnassa tai DNA-tunnisteen määrittäminen muuten on tarpeetonta.
Henkilönkatsastuksen toimittamisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Henkilönkatsastuksen toimittamisesta on voimassa mitä 5 luvussa säädetään.

Poliisin henkilörekisteriin ei saa tallettaa DNA-tunnistetta, joka sisältää tietoa rekisteröitävän henkilökohtaisista ominaisuuksista.

• Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 .
  
  Henkilölle, joka ennen lain voimaantuloa on todettu lainvoimaisesti syyllistyneen 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen, saadaan kuitenkin tehdä momentissa tarkoitettu henkilönkatsastus vain, jos hän rangaistuslaitoksessa suorittaa tuosta rikoksesta tuomittua rangaistusta tai on hoidettavana mielisairaalassa.

Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Kari Häkämies

[Murheli]

Toisaalta jos Meriläinen olisi tunnistanut jonkun pidätyskuvista tai tunnistusrivistä, niin juttusarjaan liittyen joku olisi myös laitettu tutkintavankeuteen. Jokunen henkilö on pidätetty mutta ei vangittu, joten pidätykset lienevät perustuneet vain siihen, että sopii Meriläisen arvioon tekijän iästä, ei löydy alibia ja että käytössä on ollut vaalea auto.

Itse olisin taipuvainen uskomaan, ettei tekijältä löydy ainakaan mitään mainittavaa rikostaustaa ja että on asunut riittävän kaukana juttusarjaan liittyvistä paikoista. Nämä ovat tehokkaita tekijöitä välttämään kiinnijäämisen. Mutta mistä sitä tietää. Eiköhän tekijällä kuitenkin melkoinen kuumotus ole ollut, kun on tiennyt, että Meriläinen on voinut tunnistaa milloin tahansa ja melkein missä tahansa.

Ja voi olla vielä niinkin, ettei mitään sarjamurhaajaa edes ole, ja Meriläistä pahoinpiteli joku muu kuin tappaja. Siinä tapauksessa kaikki tuntomerkitkin olisi ihan yhtä tyhjän kanssa

[Ross Sullivan]

↑↑

Niin, kuten varmaan jo kymmenen kertaa tässäkin ketjussa todettu, niin rekisteri (mikään rekisteri Suomessa) ei ole ikuinen eikä ole sitä ollut.

Nykyisellään DNA-rekisteri "uudistuu":

"Syyttäjälle ratkaistavaksi siirretyn rikosasian tiedot poistetaan:

1) viiden vuoden kuluttua rikosasian siirtämisestä syyttäjälle, jos rikosasian törkeimmästä epäillystä rikoksesta voi seurata sakkoa tai enintään vuoden vankeusrangaistus;

2) kymmenen vuoden kuluttua rikosasian siirtämisestä syyttäjälle, jos rikosasian törkeimmästä epäillystä rikoksesta voi seurata yli vuoden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistus;

3) kahdenkymmenen vuoden kuluttua rikosasian siirtämisestä syyttäjälle, jos rikosasian törkeimmästä epäillystä rikoksesta voi seurata yli viisi vuotta vankeutta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot poistetaan kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun rikosasian tiedot poistetaan yhden vuoden kuluttua viimeisimmän epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta, aikaisintaan kuitenkin viiden vuoden kuluttua rikosasian kirjaamisesta.

Henkilöllisyyden toteamiseksi käsiteltävät tuntomerkkitiedot poistetaan viimeistään kymmenen vuoden kuluttua viimeisen rikoksesta epäiltyä henkilöä koskevan merkinnän tekemisestä. Tiedot poistetaan kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta, jos törkeimmästä rekisteröintiperusteena käytetystä rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta."

En usko, että esim. 88 tai 84 on DNA:ta paljoa oteltu. Riippuu toki mitä rikoksia ja milloin niitä on tehty.

LISÄYS: ja siis minun käsittääkseni mahdolliset vanhat näytteet eivät ole kaikkinensa siirtyneet rekisteriin 1997, koska vanhaa rekisteriä ei ole ollut. Vaikka olisikin, niin rekisteri ei ole ikuinen.

Piiitkä lainaus korvattu kahdella nuoliviittauksella
-NILS-

[Osmium]

Sitten vielä se, että mikäli näytteitä on olemassa, niin kuinka kauan nuo näytteet säilyvät "käyttökelpoisina" Esim. Joidenkin vanhempien tapausten kohdalla on mainittu, että aineistoa on, mutta ei enää käyttökelpoista. Siltikin esim. Usa:ssa on viimeaikoina kehittyneen dna tekniikan avulla paljastunut henkirikoksen tekijöitä vuosikymmenten takaa. Näyte pitää olla kunnollinen, esim. Sylkinäyte, verta, hiuksia hiustuppineen jne. Mutta oletettavasti tarkentuu koko ajan, että saa huonommistakin näytteistä selvää nykyisin..

[tom]

Paluuna takaisin lähtötietojen toistoon lähes varmalta tuntuu ainakin se, että jokin selvä muukin kytkös hiekkakoppiin tekijällä on täytynyt olla joko historiassaan tai peräti vielä tekojenkin aikaan. Ehkä kuitenkin ennemminkin historiassaan. Tapahtuneita tuskin olisi tapahtunut henkilölle vähänkään vieraalla alueella tai paikalla, jonka tuntemus olisi perustunut pelkästään löyhään tutustumiseen jostain kauempaa käsin ja/tai karttatuntemuksen pohjalta. Mutta tällaiset, muuten profiiliin sopineet, henkilöt kai olivat jo aikanaan kammattu moneen kertaan ilman tapauksen selviämistä.

[ässähai]

Mutta tällaiset, muuten profiiliin sopineet, henkilöt kai olivat jo aikanaan kammattu moneen kertaan ilman tapauksen selviämistä.

Varmasti nuo on kammattu harjattu ja suittu vähintäänkin viimeisen päälle tarkasti jo vuodesta 1995/1996 alkaen jolloin KRP:n selvitys kadonneista henkilöistä meni painoon ja siitä sitten jakeluun jokapollarille asti, tai ainakin tietoon.

Missäs muuten nykyään huitelee tuo toinen kirjan tekijä, se oikeusoppinut, pajunköysi - onko kellään mitään tietoa? Sitä tavallinen ihminen luulis että häntä kiinnostaa vielä kovastikin, mitä ns. JSM-tapaukselle kuuluu. Onhan tuo kirja ollut lähtölaukaus laukalle lähteneille tarinoille hiekkakuoppa-sarjamurhaajasta. Vaikka syytönhän hän siihen on, pajunoja...

[JasseHames]

Missäs muuten nykyään huitelee tuo toinen kirjan tekijä, se oikeusoppinut, pajunköysi - onko kellään mitään tietoa? Sitä tavallinen ihminen luulis että häntä kiinnostaa vielä kovastikin, mitä ns. JSM-tapaukselle kuuluu. Onhan tuo kirja ollut lähtölaukaus laukalle lähteneille tarinoille hiekkakuoppa-sarjamurhaajasta. Vaikka syytönhän hän siihen on, pajunoja...

Yliopisto- ja asiantuntijajuttuja näköjään nykyään: https://uefconnect.uef.fi/en/person/jussi.pajuoja/