Luotsi kirjoitti: La Helmi 15, 2025 11:17 am
Anneli tunnusti surmanneensa Jukan,
mitä kukaan syytön ei tekisi edes johdateltuna. Painostusta saati kidutusta ei sentään meillä sivistysvaltiossa harrasteta. Kun radiossa haastateltiin Manneria ja kerrottiin tunnustuksesta niin Manner sanoi lähtevänsä välittömästi Turusta Poriin. Manner kokeneena ajatteli varmaankin. että poliisin näyttö ei välttämättä pitäisi oikeudessa ja siksi tunnustus kannattaa perua.
Ihmettelen sitä, mikä tarve Mannerilla oli toimia näin. Eikö tärkeintä olisi ollut, että totuus tulisi esiin, ei voitto hinnalla millä hyvänsä. Nyt hän aiheutti toiminnallaan vahinkoa kaikille, kun tätä päivänselvää asiaa vatvotaan vuositolkulla ja aiheutetaan yhteiskunnalla valtavat taloudelliset vahingot. Jukan omaiset ja myöskin Anneli itse kärsivät tässä mediamyllytyksessä, koska Manner ei kunnianhimossaan antanut Annelin nöyrtyä tunnustamaan.
Viittitkö, Luotsi, opastaa tota tekoälyfirmaa oikean tiedon lähteille. Kiitos jo etukäteen
Voiko syytön tunnustaa murhan jota ei ole tehnyt? missä olosuhteissa?
ChatGPT sanoi:
Kyllä, syytön voi tunnustaa murhan, jota ei ole tehnyt. Tällaisia tapauksia on esiintynyt eri puolilla maailmaa. Syytön voi tunnustaa rikoksen, vaikka hän ei olisi sen tehnyt, erityisesti tietyissä olosuhteissa, joissa hänen psykologinen tai fyysinen paineensa on suuri. Tällaisia olosuhteita voivat olla muun muassa:
Pitkäkestoinen kuulustelu ja paine: Jos henkilöä pidetään pitkään vangittuna ja kuulustellaan ilman asianmukaisia taukoja tai oikeudenmukaisia olosuhteita, hän saattaa alkaa tunnustaa rikoksen, vaikka ei olisi tehnyt sitä. Tällaisessa tilanteessa epäilty voi kokea psykologista väsymystä ja stressiä, mikä saattaa johtaa siihen, että hän myöntää jotain, jotta kuulustelu päättyisi.
Valehtelu ja manipulointi kuulusteluissa: Jos poliisit tai muut viranomaiset käyttävät epärehellisiä menetelmiä, kuten valheellisia väittämiä siitä, että heillä on todisteita syyllisyydestä, epäilty saattaa tunnustaa rikoksen, koska hän uskoo, että se on ainoa tapa päästä pois tilanteesta.
Mielenterveydelliset tekijät: Henkilö, jolla on mielenterveyshäiriöitä tai kognitiivisia ongelmia, saattaa olla alttiimpi antamaan väärän tunnustuksen, koska hän ei ymmärrä täysin tilanteen vakavuutta tai ei pysty puolustautumaan tehokkaasti kuulustelun aikana.
Pelko ja epätoivo: Epäilty voi tunnustaa rikoksen, koska hän pelkää rangaistusta, vaikka ei olisi tehnyt rikosta. Tämä voi liittyä esimerkiksi siihen, että hän pelkää, että hänelle määrätään kovia seuraamuksia, jos ei tunnusta.
Harhautus ja väärinkäsitykset: Jos epäilty on väsynyt tai hämmentynyt, hän saattaa antaa väärän tunnustuksen, koska ei osaa tai jaksa enää puolustautua oikein. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos häntä on jatkuvasti syytetty ja hän on henkisesti uuvuttunut.
Väärät tunnustukset ovat vakava ongelma oikeusjärjestelmässä, ja niitä pyritään estämään koulutuksella ja paremmilla kuulustelukäytännöillä. Joskus väärä tunnustus voi johtaa virheellisiin tuomioihin ja syyttömien ihmisten tuomitsemiseen.
"Santaojan mukaan pahinta johdattelua on se, kun uskotellaan kuulusteltavalle asioita, jotka ovat vailla todenperäisyyttä"