Lentäjä kuoli taitolentonäytöksessä sattuneessa lento-onnettomuudessa Kouvolan Selänpäässä

[JJhero]

[media]https://i.ylilauta.org/02/3f/023fae65325bed19.mp4[/media]

Liibalaaba palstalta sattumalta löytyy video mistä putoamishetken parhaiten näkee. "Shit, jumalauta, hyvänen aika" kuten videlta kuullaan. Vain joitain satoja metriä lähimmästä yleisöstä mihin kone rysähti. Tarkkaan kun katsoo kone lakoaa puustoa kuin heinää syöksymiskohdassaan.

[JJhero]

Ohessa ennen turmaa lentokentällä kuvattua materiaalia. https://www.youtube.com/watch?v=WdMaEeGN4DI

Kannon Harri näyttäisi videolla tyhjäävän/varmistavan oranssin extran siipitankkeja siinä missä Stenn Stockmann rupattelee yleisön lomassa.

Extra 300:n ominaisuus on, ettei se siedä siipitankeissa juuri ollenkaan polttoainetta taitolennon aikana. Runkotankissa sietää maksimissaan reilun 50 litraa taitolennossa. Kokonaiskapasiteetti on lähemmäs 200 litraa bensiiniä siipi- ja runkotankeissa yhteensä, mikä mahdollistaa pidemmät siirtolennot lentonäytöspaikkakunnalta toisella. Tietääkseni ilmassa käsin pystyy hanoja kääntämään, ottaako polttoaineen siivistä vai rungosta. Matkalennossa siipitankit tietenkin ensin tyhjäksi että laskun rasitus siipiin minimoituisi.

[Puliveivari]

Ohessa ennen turmaa lentokentällä kuvattua materiaalia. https://www.youtube.com/watch?v=WdMaEeGN4DI

Matkalennossa siipitankit tietenkin ensin tyhjäksi että laskun rasitus siipiin minimoituisi.

Ihan tosissako ajattelet polttoaineen siipitankeissa olevan iso rasite tällaisille koneille?

[JJhero]

Ohessa ennen turmaa lentokentällä kuvattua materiaalia. https://www.youtube.com/watch?v=WdMaEeGN4DI

Otkesin tutkijaryhmä käy ihan varmasti linkittämäsi videon hyvin tarkasti läpi, koska siinä nähdään kone viimeistä kertaa ilmassa ennen soolona toteutettua turmalentoa.
Videossa Stennin keltaisen temppukoneen nousun notkahdus jotenkin omituinen ja laskuun näyttäisi tulevan crosswind -tyylillä laipat ja korkeusperäisin ristiriidassa. Tandemlento, ja voi toki olla ilmapyörrettä ja -kuoppaa tullut edellä lentävästä.

[JJhero]

Ohessa ennen turmaa lentokentällä kuvattua materiaalia. https://www.youtube.com/watch?v=WdMaEeGN4DI

Matkalennossa siipitankit tietenkin ensin tyhjäksi että laskun rasitus siipiin minimoituisi.

Ihan tosissako ajattelet polttoaineen siipitankeissa olevan iso rasite tällaisille koneille?

Kyllä vain. Ihan suotta käyttää runkotankkien pienempää polttoainekapasiteettia matkalennon aikana. Siipisäiliöiden yhteistilavuus on noin 150 litraa, mutta taitolennossa niiden tulee olla lähes tyhjiä painorasituksesta johtuen. Rungossa on 51 litran kapasiteetti taitolentoa varten. Lisäksi tuon Extra 300 mallin lentokoneen käsikirja suosittaa käyttämään aina keskisäiliötä lentoonlähdön ja laskun aikana. Laskussa ja nousussa lentokonetta rasitetaan kaikista eniten, jolloin ei ole syytä "leikkiä" tulella ja imeä tärisevistä ja taipuvista siivistä samaan aikaan polttoainetta. Matkalennossa tulee polttoainehanat kääntää AINA siipitankeille, jolloin lennon oletetaan olevan tasaista.

https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailu-le ... apurkille/
https://www.turvallisuustutkinta.fi/mat ... lostus.pdf

[Don MC]

Joo en tiedä kyseisen lennon selfietilannetta, mutta ainakin tuossa on selfiekeppi lennolla käytössä.

Tuo kone on Piper Cub. Oikea mopojen mopo eikä todellakaan mikään taitolentokone.

[Don MC]

Ohessa ennen turmaa lentokentällä kuvattua materiaalia. https://www.youtube.com/watch?v=WdMaEeGN4DI

Kannon Harri näyttäisi videolla tyhjäävän/varmistavan oranssin extran siipitankkeja siinä missä Stenn Stockmann rupattelee yleisön lomassa.

Extra 300:n ominaisuus on, ettei se siedä siipitankeissa juuri ollenkaan polttoainetta taitolennon aikana. Runkotankissa sietää maksimissaan reilun 50 litraa taitolennossa. Kokonaiskapasiteetti on lähemmäs 200 litraa bensiiniä siipi- ja runkotankeissa yhteensä, mikä mahdollistaa pidemmät siirtolennot lentonäytöspaikkakunnalta toisella. Tietääkseni ilmassa käsin pystyy hanoja kääntämään, ottaako polttoaineen siivistä vai rungosta. Matkalennossa siipitankit tietenkin ensin tyhjäksi että laskun rasitus siipiin minimoituisi.

Tuolla ei ole tekemistä siipien kuormansiedon kanssa. Oikeasti sietäisi oikein hyvin polttoainekuormaa siipitankeissa. Siivethän kantavat itse itsensä. Runkotankkien polttoaine tosiasiassa kuormittaa siipiä enemmän.

Homman juju tässä on se, että runkotankki toimii kaikissa asennoissa - myös ylösalaisin - ilman että polttoaineensyöttö katkeaa. Sen takia näytöksessä käytetään sitä 67 litran runkotankkia.

[JJhero]

Ohessa ennen turmaa lentokentällä kuvattua materiaalia. https://www.youtube.com/watch?v=WdMaEeGN4DI

Kannon Harri näyttäisi videolla tyhjäävän/varmistavan oranssin extran siipitankkeja siinä missä Stenn Stockmann rupattelee yleisön lomassa.

Extra 300:n ominaisuus on, ettei se siedä siipitankeissa juuri ollenkaan polttoainetta taitolennon aikana. Runkotankissa sietää maksimissaan reilun 50 litraa taitolennossa. Kokonaiskapasiteetti on lähemmäs 200 litraa bensiiniä siipi- ja runkotankeissa yhteensä, mikä mahdollistaa pidemmät siirtolennot lentonäytöspaikkakunnalta toisella. Tietääkseni ilmassa käsin pystyy hanoja kääntämään, ottaako polttoaineen siivistä vai rungosta. Matkalennossa siipitankit tietenkin ensin tyhjäksi että laskun rasitus siipiin minimoituisi.

Tuolla ei ole tekemistä siipien kuormansiedon kanssa. Oikeasti sietäisi oikein hyvin polttoainekuormaa siipitankeissa. Siivethän kantavat itse itsensä. Runkotankkien polttoaine tosiasiassa kuormittaa siipiä enemmän.

Homman juju tässä on se, että runkotankki toimii kaikissa asennoissa - myös ylösalaisin - ilman että polttoaineensyöttö katkeaa. Sen takia näytöksessä käytetään sitä 67 litran runkotankkia.

Tarkoitat siis että 154 litran siipitankit voisivat olla vaikka täynnä taitolennon aikana? Ei pidä paikkansa. Kyllä ne tyhjät tai lähes tyhjät tulee olla taitolennossa kuten aluperin sanoin.
Rungossa on ohjaamon edessä keskisäiliö ja sen alla selkälentosäiliö tilavuudeltaan 9 l. Nämä säiliöt ovat yhteydessä toisiinsa ja kun selkälento (taitolentosäiliöstä) x määrä kuluu täydentyy se yläpuolisestä keskisäiliöstä uudelleen. Nämä kaksi säiliötä ovat yhteistilavuudeltaan 51 litraa, ei kuuttakytäseiskaa.
https://www.turvallisuustutkinta.fi/mat ... lostus.pdf

[Don MC]

Tottakai siipisäiliöt ovat temppuillessa tyhjät. Eihän se lisäpaino ole hyvästä. Mutta ei se siipiä revi irti vaikka niissä olisikin tavaraa.

[JJhero]

Tottakai siipisäiliöt ovat temppuillessa tyhjät. Eihän se lisäpaino ole hyvästä. Mutta ei se siipiä revi irti vaikka niissä olisikin tavaraa.

Konetyypin valmistajan laatimalla käsikirjalla mennään ja siivissä ei koskaan "tavaraa" taitolennossa. Jokaisen oma asia noudattaako vai ei.

[Calabash]

[media]https://i.ylilauta.org/02/3f/023fae65325bed19.mp4[/media]

Liibalaaba palstalta sattumalta löytyy video mistä putoamishetken parhaiten näkee. "Shit, jumalauta, hyvänen aika" kuten videlta kuullaan. Vain joitain satoja metriä lähimmästä yleisöstä mihin kone rysähti. Tarkkaan kun katsoo kone lakoaa puustoa kuin heinää syöksymiskohdassaan.

Alkaako alastulo lattakierteenä (nokka ylöspäin ja siiven mutta jatkuu syöksykierteenä (nokka alaspäin ja toinen siipi sakkaa? Siinä on kyllä korvan kaarikäytävä sekaisin tempun tekijällä. Lattakierteessä tullaan alas pohja edellä mutta nokka voi olla hiukan ylempänä.

Minulla olisi korvan kaarikäytävän nesteet ihan sekaisin tuossa sheikkauksessa.

Pitää tutkia, onko kaverin nuotitus tiedossa, eli montako kierrettä piti tulla. Tuosta korkeudesta 1-2 kierrettä kai mahtuisi turvalliseen ohjelmaan.

Konetyypistä kiinnostuneille tässä on koneen huolto-ohje: https://www.extraaircraft.com/docs/serv ... 300304.pdf

Runkotankkia käytetään taitolennon aikana. Huolto-ohje ei ota kantaa siihen, pitääkö siipitankkien kuitenkaan olla tyhjät. Painoa lisää, jos siellä on tavaraa, joten ilman muuta tyhjäksi. Mihin sitä runkotankkia muuten tarvittaisiin?

[JJhero]

[Manolito_Montoya]

Kyllä, kaksi on parempi kuin yksi.
Kaksi päällekkäistä siipeä antaa paremman nosteen lentokoneelle.

https://www.youtube.com/watch?v=sknrnAsNGHo

Mutta kolme on vielä parempi kuin kaksi.
Kolme päällekkäistä siipeä antaa paremman nosteen lentokoneelle.
(Videolla Punaisen Paronin kolmitaso lennossa)

https://www.youtube.com/watch?v=8O6XbCsp6eU

Ylimääräisillä siivillä taitolento-onnettomuudet voidaan välttää.
Lakialoite laittakaa!

[Frank_Cannon]

Vielä yksi uusi kuvakulma lento-onnettomuudesta:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/35b0 ... 3e38f70d73

Toinen siipi katosi, mutta antaa mennä vaan kun on alamäki vaan:

https://www.youtube.com/watch?v=bxtYFZFFGPo

[Ms_Jungels]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/35b0 ... 3e38f70d73

Ennennäkemättömän tarkka video Kouvolan lentoturmasta julki – Yksi asia onnettomuudessa kiinnitti silminnäkijän huomion

Onnettomuuden tutkinta on vielä alkutekijöissään, Otkesin johtava tutkija kertoo.

Viime sunnuntaina Kouvolassa sattunut kuolemaan johtanut taitolento-onnettomuus tallentui Anssin kuvaamalle videolle. Videolla näkyy, kuinka kone nousee ilmaan, lähtee pyörien syöksymään alaspäin ja putoaa läheiseen maastoon.

Anssi kertoo Iltalehdelle kiinnittäneensä huomiota siihen, että tapahtumassa päivysti vain yksi hälytysajoneuvo. Hän pohtii, mitä olisi tapahtunut, jos lentokone olisi pudonnut yleisön joukkoon tai syttynyt palamaan kuivassa maastossa.

Anssi väittää, että päivystämässä ollut ajoneuvo lähti koneen pudottua etenemään hitaasti kohti koneen putoamispaikkaa, ja jäi noin parin–kolmenkymmenen metrin päähän seuraamaan tilannetta.

Koneen pudottua myös osa yleisöstä lähti Anssin kertoman mukaan ”valumaan” paikalle. Tapahtuman järjestäjät kuuluttivat yleisöä pois putoamispaikan läheisyydestä. Anssin mukaan tapahtumassa käytettyjen kaiuttimien ääni ei kuitenkaan kantanut riittävän kauas.

– Olin itse noin puolessa välissä putoamispaikan ja kaiuttimien välillä ja minäkään hädin tuskin kuulin kuulutuksia, Anssi kertoo.

Anssi kertoo, että onnettomuuteen johtanut lento oli ennen koneen putoamista kestänyt kymmenisen minuuttia. Lento tapahtui suurimmaksi osaksi kaukana yleisöstä. Vain kerran lentokone teki matalamman lennon läheltä yleisöä.

Hälytysajoneuvojen saapuminen paikalle kesti Anssin mukaan noin 20–30 minuuttia. Pelastusyksiköt ja ambulanssit tulivat hänen mukaansa paikalle yhtä aikaa. Paikalle tuli noin kymmenen hälytysajoneuvoa.

Anssi ihmettelee myös joidenkin katsojien toimintaa tilanteessa. Hänen mukaansa moni jäi kehotuksista huolimatta seisoskelemaan tapahtumapaikan läheisyyteen tukkien hälytysajoneuvojen kulkua.

Tapahtuman järjestämisestä vastannut Risto Jokinen kertoo, että tapahtumassa oli päivystämässä jo talvella paikalle pyydetty Selänpään VPK:n ensivasteyksikkö, jossa päivystivät palokunnan päällikkö ja ensiaputaitoinen henkilö. Yksikkö oli Jokisen mukaan paikalla minuutissa.

Tapahtumassa oli paikalla myös järjestäjäyhdistyksen jäsenistöön kuulunut lääkäri, joka oli Jokisen mukaan koneen luona ensimmäisten joukossa.

Päivystävää ambulanssia ei tapahtumassa Jokisen mukaan ollut. Hänen mukaansa on mahdollista, että päivystänyttä pakettiautomallista ensivasteyksikköä on luultu ambulanssiksi.

Jokinen ei itse nähnyt koko tilannetta koneen putoamisen jälkeen, sillä hän siirtyi pian ohjaamaan liikennettä ja paikalle tulleita hälytysajoneuvoja. Jokinen pitää ”järjettömänä” väitettä siitä, että päivystävä yksikkö olisi jäänyt kauemmas seuraamaan tilannetta.

Jokinen kertoo, että paikalle tuli 3–5 ensihoitoyksikköä ja suunnilleen saman verran pelastuslaitoksen yksiköitä. Poliisipartioita saapui hänen mukaansa kaksi. Lisäksi tapahtumapaikalla tarjottiin kriisiapua sitä tarvitseville. Jokisen mukaan yleisö toimi tilanteessa rauhallisesti.

Tapahtuman äänentoisto oli Jokisen mukaan tarkoitettu ensisijaisesti tapahtuman juontamisen käyttöön. Onnettomuus tapahtui kauempana muusta ohjelmasta, johon kuului muun muassa museoautonäyttely. Jokinen kertoo, että esimerkiksi kriisiavusta tiedottaminen äänentoistojärjestelmän kautta sai tapahtumaan osallistuneilta kehuja.

Jokinen kertoo järjestäneensä vastaavanlaisia lentotapahtumia kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän kertoo, että tapahtuman turvallisuussuunnitelma oli pelastusviranomaisten hyväksymä.

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtava tutkija Janne Kotiranta kertoo, ettei onnettomuuden tutkinnasta ole vielä tiedotettavaa, sillä tutkinta on alkuvaiheessa.

Kotiranta kertoo, että myös Otkesille on tullut tapahtuman silminnäkijöiltä havaintoja tapahtuman turvatoimiin liittyen. Hän ei kuitenkaan lähde tässä vaiheessa arvioimaan turvatoimien tasoa tai onnettomuuden syitä.

Otkes tiedotti sunnuntaina, että paikkatutkimukset on saatu päätökseen, ja onnettomuuspaikka on raivattu. Maanantaina Otkes tiedotti Twitterissä valmistelevansa tutkintaryhmän nimeämistä ja että tutkintapäätös saadaan viikon sisällä. Lisäksi se kertoi jatkavansa teknistä tutkintaa, materiaalin keruuta sekä puhuttamisia.

Tiedotteen yhteydessä Otkes jakoi kuvan turmapaikalta.