Tulilahti 1959 (ketju 2)

[snufkin]

Riitan kello löytyi sieltä TS:n mukaan näkyvältä paikalta joka oli tutkittu edellisen päivän suuretsinnöissä.

Tämä jälleen viittaa paikalliseen tekijään. Siellä on paniikissa palautettu kello, että ei vahingossa paljasteta myöhemmin itseä, jos kello tunnistettaisiin kuuluneen uhrille. Tai sitten on pyritty lievittämään katumusta.

H:gin poliisin väkivaltarikosyksikön rikosylikomisario Juha Rautaheimo totesi melko yksiselitteisesti, että mikäli tekijöitä olisi enemmän kuin yksi, olisi joku puhunut. Tätä näkemystä osaan myös arvostaa.

Tähän muuten piti vielä kommentoida, että Happosen tapauksessa oli tiettävästi paljon enemmän osallisia kuin kaksi ja siinähän ei koskaan selvitetty kuka tai ketkä hänet todellisuudessa tappoivat. Jotkut työmiehethän siitä ottivat syyt niskoilleen rahaa vastaan.

Kyllikki Saaren tapauksessa myös todennäköisesti oli kaksi osallista.

Täytyy huomioida, että oma ja kylän maine oli tuona aikana etenkin maaseudulla tärkeä joten ei tuollaisia niin vain kailoteltukkaan. Siksi se voi olla vaikeaa nykypäivänä ymmärtää miksei syyllinen koskaan selvinnyt, kun ei samanlaista kyläkulttuuria enää ole.

[Cohle]

Itselläni on tarkoitus käydä skannaamassa maatutkalla Tulilahden leirintäalueen rinne lähiaikoina.

Einen teräskuorinen kellohan jäi kadoksiin. Onnea etsintään ja arvostukset vaivannäöstä!

Huoltoon oli saapunut aamupäivällä sinisellä mopedilla vierasta murretta puhunut mies, jolla oli kassillinen jotain romppeita ja moponsa tarakalla ruskea salkku.

Ja näinhän se oli. Keskisarjan kirjassakin mainittu. Varkauden Solifer-huollon työntekijän kuvailu asiakkaasta: yli 30-vuotias, lyhyenpuoleinen, tanakahko, tummahko, mopon tavaratelineellä ruskea salkku.

Suosittelen Öhmanin kirjaa, jos kiinnostaa seikkaperäinen kuvaus siitä kuinka Runar tuotiin mukaan Tulilahden tapahtumiin.

Kertailun jälkeen sehän meni lyhykäisyydessään niin, että Runarin Arne-veli oli puheillaan aiheuttanut munsalalaisissa niin paljon hämmennystä ja epäilystä Runarin suhteen, että munsalalaiset sitten ilmoittivat poliisille. Siitä se sitten..

Riitan kello löytyi sieltä TS:n mukaan näkyvältä paikalta joka oli tutkittu edellisen päivän suuretsinnöissä.
Tämä jälleen viittaa paikalliseen tekijään. Siellä on paniikissa palautettu kello, että ei vahingossa paljasteta myöhemmin itseä, jos kello tunnistettaisiin kuuluneen uhrille. Tai sitten on pyritty lievittämään katumusta.

Kiitos! Löysin ja luin tuon Turun Sanomien artikkelin. Asia voi olla juuri noin, kuin kuvailette. Toisaalta TS-artikkelikin jättää aprikoinnille varaa: "Murhaaja oli ehkä tuonut yöllä rannekellon leirintäalueelle lauantain tarkkojen suuretsintöjen jälkeen. Kello löytyi sunnuntaina näkyvältä paikalta."
Muutenkin artikkelissa on pieniä epätarkkuuksia: kuvailu Runarista hintelänä, itsemurhaviesti kytketty väärin (senhän Runar jätti toisen epäonnistuneen yrityksen ohessa), ja sitten vielä mainittu tuo ikivihreä "Kermajärven syvin kohta". Ei, vaan Tulilahden syvin. Ehkä.

Löysin Hejacista kopioita Helsingin Sanomien artikkeleista. Niistä eräässä (HS 24.8.1959) on todettu: "Erään myrskyn kaataman valtaisan kuusen lähettyviltä tavattiin ensimmäinen kätkö jo aamupäivällä työmies Akseli Karvisen toimesta. Sammalien väliin kuopattuna oli Riitta Pakkaselle kuulunut mustahihnainen rannekello."
Artikkelin alussa seisoo "Heinävesi, sunnuntaina". Eli jos tuosta aikajanaa muodostaa, niin pe 21.8. löytyivät ruumiit, lauantaina kenties rautalapio, ja sunnuntaina 23.8. ensimmäinen isompi kätkö sekä Riitan kello (näkyvillä vai Sammalien peitossa - se jää vähän epäselväksi).
Tarkoitukseni ei ole "yhtyä välimerkkiin", vaan todeta neutraalisti se, että Riitan kello on voinut siellä hyvin maata jo murhaillasta alkaen.

Riitan kello löytyi sieltä TS:n mukaan näkyvältä paikalta joka oli tutkittu edellisen päivän suuretsinnöissä.

Tämä jälleen viittaa paikalliseen tekijään. Siellä on paniikissa palautettu kello, että ei vahingossa paljasteta myöhemmin itseä, jos kello tunnistettaisiin kuuluneen uhrille. Tai sitten on pyritty lievittämään katumusta.

H:gin poliisin väkivaltarikosyksikön rikosylikomisario Juha Rautaheimo totesi melko yksiselitteisesti, että mikäli tekijöitä olisi enemmän kuin yksi, olisi joku puhunut. Tätä näkemystä osaan myös arvostaa.

Tähän muuten piti vielä kommentoida, että Happosen tapauksessa oli tiettävästi paljon enemmän osallisia kuin kaksi ja siinähän ei koskaan selvitetty kuka tai ketkä hänet todellisuudessa tappoivat. Jotkut työmiehethän siitä ottivat syyt niskoilleen rahaa vastaan.

Kyllikki Saaren tapauksessa myös todennäköisesti oli kaksi osallista.

Täytyy huomioida, että oma ja kylän maine oli tuona aikana etenkin maaseudulla tärkeä joten ei tuollaisia niin vain kailoteltukkaan. Siksi se voi olla vaikeaa nykypäivänä ymmärtää miksei syyllinen koskaan selvinnyt, kun ei samanlaista kyläkulttuuria enää ole.

Olet oikeassa. Olen pintaraapaisulla tutustunut tuohon Onni Happosen poliittiseen murhaan, ja kyllä se vaikenemisen kulttuurista kielii. Vaikenemisen kautta pyrittiin varmasti välttymään ikävyyksiltä. Jos olisi puhunut, olisi saattanut käydä ohraisesti.

Kyllikki Saaren tapauksen osalta olen samoilla taajuuksilla. Ja oman kylän maineen merkityksestä myös. Ehkei tuota Rautaheimon näkemystä voi sellaisenaan vuosikymmenien taakse soveltaa, vaikka marinoitunut rikostutkija onkin kyseessä.
Voinemme unohtaa oletuksen, että tekijöitä/tekoon osallisia ei ole voinut olla yhtä useampaa.

[Haudankaivaja]

Tekijöitä oli tosiaan Happosen tapauksessa pari autollista,itse sieppauksen näkijöitä jo satoja.
Kyllä osa ihmisistä osaa pitää rikokset omana tietonaan eikä höpöttää pitkin kyliä. Voivat myös puhua keskenään,mutta ei ulkopuolisille.

Tuo ryypäys ilta oli kai la ei su. La oli tuolloin vielä työ päivä. Lyytikäiset ja Kauhanen ynm. Olivat jossain saaressa,eikä Pöllänen kai kuulunut ollenkaan porukkaan.
Se su on varmaan alkuaan väärä päivä lehdissä.

Mitä tulee ruunarin vaatteisiin,olen aina ihmetellyt sitä,miksi ne olisivat olleet yltäpäätä veressä?
R on voinut heilua vaikka alusvaatteisillaan,kuten muuten edellisenä kesänä joku oli koikkelehtinut tuolla toisen teltta seurueen Ilona. Tai ollut ns.munasillaan,ei siinä vaatteet vereenny. Lisäksi järvi vieressä peseytyä.

[Haudankaivaja]

Noista veri roiskeista vielä. Noissa true crime sarjoissa noita rekonstruktioita on tehty paljonkin.
Yleensä aina luullaan että, ampumisen tai puukotuksen jälkeen tekijä on yltäpäätä veressä,kun tehdään rekonstruktio niin ei välttämättä ole juurikaan verta tullut tekijän päälle. Riippuu tietysti tapauksesta ja monesta seikasta. Voi olla vain muutama pieni veripisara esim. Kengissä tai lahkeessa.
Tuohon aikaan vielä oli miehillä sarkakankaasta housut,tai pussihousut tai vastaavat. Harmaata tai tummaa kangasta. Tuskin on pienet pisarat näkyneet lahkeissa. Lahkeissa enempi tai vähempi tahroja ketjurasvasta,pölystä,liasta ynm.. tai lipeästä,jota kylvettiin hiekkateille sitomaan pölyä.

[snufkin]

En tiedä onko tällä mitään merkitystä, mutta Happosen tapaukseen on liitetty muuan Erkki Koponen. Liekö tämä sukua Mauri Koposelle joka ilmeisesti antoi alibin Pölläselle?

Happonen päätti tämän jälkeen paeta ikkunasta takapihalle, jossa lapualaiset kuitenkin odottivat. Ensimmäisenä hänet pysäytti kunnanvaltuutettu Erkki Koponen

Tutkimuksissa tuli myös esiin auto, jossa olivat heinäveteläiset Olavi Linkosalo, Pekka Tuovinen, Erkki Koponen ja Eino Rönkkö.

Koponen kuulostaa yleiseltä sukunimeltä joten yhteyttä ei välttämättä ole.

Tuo ryypäys ilta oli kai la ei su. La oli tuolloin vielä työ päivä. Lyytikäiset ja Kauhanen ynm. Olivat jossain saaressa,eikä Pöllänen kai kuulunut ollenkaan porukkaan.
Se su on varmaan alkuaan väärä päivä lehdissä.

Niin kuten tuossa aiemmin totesin, niin Lyytikäiset + Kauhanen oli ryyppäämässä la ja Pöllänen oli tansseissa su. Voi hyvin olla mahdollista, että sunnuntaina on ennen tansseja aloiteltu leirintäalueella. Minulla ei ole tietoa mitä Lyytikäisen kaksoset tekivät su illalla.

[Cohle]

Kasasin itselleni oleellisia asioita Tulilahden murhiin liittyen. Konkareille ovat jo tuttuja.

• Lyytikäisten lapio ei ole ollut mitenkään erityisessä piilossa saunatyömaalla, vaan ”hiekkakasan ja sementinsekoituslavan vieressä se oli ollut” (Keskisarja, luku Veljekset). Eli ympäristöään havainnoinut tekijä on voinut nähdä lapion ennen hämärää tietämättä saunatyömaasta ennakkoon. Lyytikäisten koiraa en pidä oleellisena koko asiassa. Turhan epävarma tekijä.

• Linnea Kauhasen väärä todistus, jonka mukaan 27.7.1959 illan ”hattutytöt” olivat 28.7.1959 aamupäivällä poistuneet leiritieltä pitkin kantatielle Varkauden suuntaan, on mielestäni oleellinen seikka. Keskisarjan kirjasta päätellen Linnea kertoi havaintonsa 10.8.1959. Onko mahdollista, että vajaassa kahdessa viikossa syntyy tuollainen valemuisto?
  Epävarmuudet tuntomerkeissä, kellonajoissa ym. kyllä ymmärrän, mutta tuollainen kyllä-ei -valemuisto herättää epäilyksiä.

• Kurjan sään myötä Elina Haavisto ja Veikko Halonen päätyivät yöpymään Tulilahdella 29.7.1959. Nukkumaan käytiin noin yhdeltä, ja tältä yöltä on Elinan uni, jonka äänimaailma koostuu moottorin puksutuksesta, loiskeesta, veneenvedosta ja kuuluisasta suomenkielisestä keskustelusta, joka viittaa syyllisten olleen paikalla uudelleen.
  Elina ilmoitti havainnoistaan poliisille 9.8.1959, välittömästi kuultuaan Nyyssösen ja Pakkasen katoamisesta. Tosissaan hänet otettiin vasta ruumislöydön jälkeen, ja Heinäveden käräjillä elokuussa 1960 todistaminen meni sitten vähän sössöttämiseksi.
  Huomioitavaa kuitenkin on, että Elinan yöllinen havainto oli tuore, ja hän yritti ilmoittaa siitä jo, kun naiset olivat vasta kadonneita, ja julkisuus asian ympärillä maltillisempaa. Etsinnäthän keskittyivät Tulilahdelle vasta tuokkospoikien esiintulon myötä, joten Tulilahtea ei oltu vielä ainakaan ylikorostettu Elinan ensi-ilmoituksen aikaan. Todisteena paikallaolosta on vielä 30.7.1959 otettu valokuva.
  En siis pidä ”Elinan unta” huomionhakuisuutena saati mitättömänä kokonaisuuden kannalta.

• Ruumiinavauksen perusteella naisilla ei ollut puolustautumisvammoja. Kokenut oikeuslääkäri Ursula Vala on v. 2022 arvioinut hyökkäyksen olleen yllätyksellinen ja fyysisesti ylivoimainen.
  Mietin itse naisten vammoihin tutustuttuani, voiko niistä päätellä tappajan kätisyydestä, että sopisiko kenties vasenkätisyys kuvaan paremmin. Mutta menee liiaksi arvailuksi. Naamiotaimethan oli arvioitu vasurin veistämäksi, mutta..
  Joka tapauksessa, naisten vammat vaikuttavat siltä, että tappaja tiesi, miten henki otetaan pois tehokkaasti. Näin varsinkin Pakkasen kohdalla (3 kpl teräaseen iskuja selässä vasemmalla puolella, kaikkien suunta alhaalta ylöspäin + voimakkaat iskut päähän).
  Tuollainen tehokkuus voisi laskea mahdollisuutta sille, että tekijä olisi ollut tekohetkellä ainakaan kovassa kännissä. Erittäin epävarmaa päättelyä tämäkin jälleen tosin.

• Vaikka poissulkeminen on vaikeaa, niin tuokkospoikia en tällä tietämyksellä vain kykene nostamaan tekijäehdokkaiden joukossa korkealle. Tulivat omatoimisesti esiin 10.8.1959 kuultuaan tapauksesta, ja voidaan sanoa, että heidän esiintulonsa myötä naiset löydettiin edes noin nopeasti. Molempien alibit vaikuttavat hyvältä.
  Kertomuksensa voivat vaikuttaa turhankin tarkoilta ja olihan niissä aluksi epäselvyyksiä. Tästä huolimatta en pysty heitä osoittamaan. Sama juttu Koikkalaisen kanssa.

• Uhrien vaatetus (Nyyssönen alasti, Pakkanen jopa ylivaatutettu). Naku-uinti? Vaatteiden vaihto? Kuukautispalelua? Murhaaja päässyt jo vapaaehtoisiin lemmenleikkeihin Nyyssösen kanssa? No, tähän lopputulemaan on niin monta vaihtoehtoa, ettei auta ruveta enempää arvailemaan. Onkohan edes niin oleellinen asia.

• Last but not least: Runar Holmström sopii profiloinnin perusteella syylliseksi, mutta kaikki muu on epäselvää aina epävarmoista todistajanlausunnoista taimien vuolujälkiin asti.

En tiedä onko tällä mitään merkitystä, mutta Happosen tapaukseen on liitetty muuan Erkki Koponen. Liekö tämä sukua Mauri Koposelle joka ilmeisesti antoi alibin Pölläselle?

Vaikea sanoa. Mauri Koponen vaimoineen antoi alibin Pölläselle, check. Mutta ei ollut erityisen vahva alibi.
Noista Savon alueen Lapuan Liike kytköksiä Tuliahden tapahtumiin on paljon puitu. Niistä ehkä myöhemmin. Selittäisi vaikenemisen kulttuuria.

[snufkin]

Kasasin itselleni oleellisia asioita Tulilahden murhiin liittyen. Konkareille ovat jo tuttuja.

Lyytikäisten lapio ei ole ollut mitenkään erityisessä piilossa saunatyömaalla, vaan ”hiekkakasan ja sementinsekoituslavan vieressä se oli ollut” (Keskisarja, luku Veljekset). Eli ympäristöään havainnoinut tekijä on voinut nähdä lapion ennen hämärää tietämättä saunatyömaasta ennakkoon. Lyytikäisten koiraa en pidä oleellisena koko asiassa. Turhan epävarma tekijä.

Tähän liittyen:

Huomattavaa on, että Reino Lyytikäinen piti melkoisen mahdottomana, että joku tuntematon olisi sattumanvaraisesti heidän pihaansa löytänyt ja lapion vienyt. Sen sijaan hän kertoi, että monikin naapureista tiesi tuosta heidän rakennustyömaastaan ja siellä olleesta lapiosta, koska olivat kesän aikana usein heillä käyneet.

Hänen kertomansa mukaan (suora lainaus etp:stä) "heidän talonsa ei näkynyt varsinaiselta maantieltä, Tulilahden leirirantaan johtavalta tieltä, ellei erikoisesti osaa katsoa puiden välistä ja täytyykin sanotulta tieltä poiketa 150 m sivuun, jos hänen kotonaan aikoo käydä".

Lähde

Eli en oikein pidä todennäköisenä, että 150m päästä puiden takaa joku ulkopaikkakuntalainen olisi sen lapion sattumalta nähnyt.

Huomioitavaa kuitenkin on, että Elinan yöllinen havainto oli tuore, ja hän yritti ilmoittaa siitä jo, kun naiset olivat vasta kadonneita, ja julkisuus asian ympärillä maltillisempaa. Etsinnäthän keskittyivät Tulilahdelle vasta tuokkospoikien esiintulon myötä, joten Tulilahtea ei oltu vielä ainakaan ylikorostettu Elinan ensi-ilmoituksen aikaan. Todisteena paikallaolosta on vielä 30.7.1959 otettu valokuva.
En siis pidä ”Elinan unta” huomionhakuisuutena saati mitättömänä kokonaisuuden kannalta.

Elina H.:n havainto keskustelusta oli varmasti vilpitön ja tuoreessa muistissa, mutta en nyt enää ole ihan varma, että ilmoittiko hän vasta ruumiden löydön jälkeen leiriytymistä seuraavana aamuna näkemistään miehistä ja heidän kommenteistaan maantiellä. Tähän en muistaakseni saanut Keskisarjan kirjasta selvyyttä. Eli yöllinen keskustelu ilmoitettiin lähes heti, mutta milloin kertoi seuraavan päivän tapahtumista poliisille? Ne seuraavan päivän kuvailut eivät enää niin uskottavilta kuulostaneet.

Ruumiinavauksen perusteella naisilla ei ollut puolustautumisvammoja. Kokenut oikeuslääkäri Ursula Vala on v. 2022 arvioinut hyökkäyksen olleen yllätyksellinen ja fyysisesti ylivoimainen.
Mietin itse naisten vammoihin tutustuttuani, voiko niistä päätellä tappajan kätisyydestä, että sopisiko kenties vasenkätisyys kuvaan paremmin. Mutta menee liiaksi arvailuksi. Naamiotaimethan oli arvioitu vasurin veistämäksi, mutta..
Joka tapauksessa, naisten vammat vaikuttavat siltä, että tappaja tiesi, miten henki otetaan pois tehokkaasti. Näin varsinkin Pakkasen kohdalla (3 kpl teräaseen iskuja selässä vasemmalla puolella, kaikkien suunta alhaalta ylöspäin + voimakkaat iskut päähän).
Tuollainen tehokkuus voisi laskea mahdollisuutta sille, että tekijä olisi ollut tekohetkellä ainakaan kovassa kännissä. Erittäin epävarmaa päättelyä tämäkin jälleen tosin.

Tää on kyllä mielenkiintoista, jos teot on olleet täysin yllätyshyökkäyksiä. Epäilen, että Riittaa on odotettu käymälän takana ja yllätetty hänet hänen astuessaan pois sieltä. Käsitin, että hän on kuollut paljon aikaisemmin kuin Eine.

Mietin ensin, että teot olisi tehty äkkipikaistuksissa pakkien jälkeen. Silloin siinä olisi selkeä motiivi eli viha. Yllätyshyökkäykselle on vaikeampi keksiä motiivia sillä tytöt oletetusti oli tuntemattomia tekijälle.

Tosiaan tuo iskujen suunta itseäkin on mietityttänyt ja sinällään se voisi viitata "ammattimaisuuteen". En kyllä osaa sitten sanoa, että millainen tausta tälläisellä ihmisellä Suomessa olisi.

Noista Savon alueen Lapuan Liike kytköksiä Tuliahden tapahtumiin on paljon puitu. Niistä ehkä myöhemmin. Selittäisi vaikenemisen kulttuuria.

Joo kyllä se, jos tekijöillä tai peittelyyn osallistuneilla oli yhteys Lapuan Liikkeeseen, eli pelotevaikutus puolellaan, selittäisi mielestäni parhaiten tuota vaikenemisen kultttuuria. Happosen keissi kuitenkin monilla tuoreessa muistissa. Se myös selittäisi miksi peittelijöitä oli mahdollisesti montakin. Noilla suvuilla on todennäköisesti ollut paljon rahaa joten joillekkin, esim. lähellä Tulilahtea asuville, on voitu maksaa avusta.

[Der Fanhder]

Eli en oikein pidä todennäköisenä, että 150m päästä puiden takaa joku ulkopaikkakuntalainen olisi sen lapion sattumalta nähnyt.

Leiritienhaarasta ei tosiaan ollut suoraa näköyhteyttä Lyytikäisille, mutta käsittääkseni ainakin jokin niistä viereisistä taloista näkyi. Tekijä on tiennyt heti minne suunnistaa tai sitten vieraillut ensin muiden talojen pihapiirissä ja päätynyt lopulta Lyytikäisille. Pimeällä ei tuolla ulkopaikkakuntalainen löytäisi edes leirialueelle -eri asia sitten jos on tullut tyttöjen perässä jo valoisan aikaan(mopomiesteoriat).

Eli yöllinen keskustelu ilmoitettiin lähes heti, mutta milloin kertoi seuraavan päivän tapahtumista poliisille? Ne seuraavan päivän kuvailut eivät enää niin uskottavilta kuulostaneet.

Kertoi todennäköisesti kuulusteluissaan 26.8. tai 5.9. Kyllähän Keskisarjan kirjan perusteella Elinan puheet saivat lievän kolauksen omissa silmissänikin, mutta tulee kuitenkin muistaa, että hän oli niitä todistajia joilla oli kaikkein vähiten syytä valehteluun. Mielestäni jo kirjan luvun otsikko "Elinan uni" paljastaan Keskisarjan vähättelevän asenteen hänen todistuksiinsa. Tosin Keskarin Runar-teoria suorastaan vahtii Elinan sanomisten pois selittämistä -yöllinen keskusteluhan ei sovi mitenkään siihen.

Mietin ensin, että teot olisi tehty äkkipikaistuksissa pakkien jälkeen. Silloin siinä olisi selkeä motiivi eli viha.

Tämähän olisi kaikkein loogisin selitys teoille. Mutta kun näyttää siltä, että telttaan on tultu sisään puukolla kankaan läpi -miksi enää viiltää telttaan miehen mentävä aukko jos teerenpeliä on pelattu ja tytöt tapettu ulkosalla. Mielestäni muuten teltan kääriminen takaisin telttapussiin on hyvin outo teko. Noista vammoista myös tuo Einen kainaloon osunut lyönti on selvästi ollut täsmäisku.

[snufkin]

Joo. Mielestäni tuo Lyytikäisten lapion hakeminen yöllä on selvä indikaatio siitä, että ainakin yksi osallisista murhayönä on ollut Lyytikäisten naapuri. Siihen, kun ynnätään pyörien löytyminen jo naaratulta alueelta ja Riitan kellon löytyminen näkyvältä paikalta, joka oli jo aiemmin tutkittu, niin on aika selvää, että osallinen tai osalliset on olleet paikkakuntalaisia ja seuranneet etsintöjä läheltä.

Siinä mielessä alibin kirje ja x-ryhmä-kertomus ovat uskottavia sillä niissä yksi epäilty on n. 1km päässä leirintäalueelta asunut henkilö joka pääsi kuulusteluissa hyvin vähällä. Runar, Lyytikäiset ja Tuokkoset ovat helppoja valintoja epäilyksen kohteiksi. Heistä on ollut eniten julkisuudessa juttua.

Mutta on se kumma, että eräs muurari jota krp ei edes tainnut kuulustella ja joka ei sitten 60-luvun alun jälkeen ole asunut Heinävedellä pompahtaa aikalaiskertomuksissa esiin vielä 80- ja 2010-luvuilla. Ja vieläpä niin, etttä kertomusten "koodin murtaminen" käytännössä vaatii Keskisarjan kirjan ja minfon/hejacin ketjujen lukemista jotta edes ymmärtää kenestä niissä puhutaan. Salaperäisyys kielii siitä, että mainetta nämä aikalaiset ei ole etsimässä.

Poliisien olisi alunperin pitänyt ottaa kyläläisten intuitio enemmän tosissaan.

[Haudankaivaja]

Koponen on tosiaan yleinen sukunimi. Sukulaisuudesta en tiedä,mutta Erkki Koponen kuvan kanssa tuli vastaan kun luin Suomen rintamamiehet 1939-45 matrikkelia.
Koitin etsiä muutamia nimiä siitä.
Onko täällä ollut Koikkalaisen vaiheita sota-ajalta?
Muistelen ne lukeneeni ja matrikkelista katsonut,ei ollut vaan tässä mitä nyt luin.
En muista mistä minä ne pari vuotta sitten löysin.
Sota polku ei tunne.

Tuosta Lapiosta vielä,eiköhän tuo metsänpeikko ruunari kulkenut metsiä ja lepikoita pitkin taloja ja asumuksia tutkimassa. On lapion kyllä voinut huomata pihapiirissä. Lapio tai pari oli joka torpassa.

"Ammatimaisuuteen" ja tappamisen meininkiin pitää muistaa,että Heinävesi oli tuolloin täynnä sodan käyneitä miehiä. On varmasti monella ollut puukon käytöstä kokemuksia myös tuosta toisesta savotasta. Sota tausta suurimmalla osalla aikamiehistä vuosilta 1939-45.
Kuten myös Koikkalaisella,taisi olla ainoa pää epäillyistä joka on sodassa ollut. Muistaakseni vielä pioneeri joilla oli kokemusta kaivamisesta.
Kuten sitten oli ammatikin.
Poliisi etsi muistaakseni esim.pioneeri koulutuksen saaneita epäiltyjä. Eikös Kauhanen tai joku ollut armeija ajaltaan pioneeri näistä epäillyistä?

[Der Fanhder]

^Kauhanen ja Koikkalainen olivat molemmat pioneereja.

[snufkin]

On lapion kyllä voinut huomata pihapiirissä.

Onhan Runar voinut olla vaikka Norjan prinssi. Kuitenkin epätodennäköistä se ulkopaikkakuntalaisen pihaan eksyminen on kuten talon asukas Reinokin totesi. Missäköhän välissä edes olisi pihaan eksynyt sen ensimmäisen havainnon tekemään. Murhien aikoihin on ollut jo aika pimeää mikä vähentää todennäköisyyksiä lapion satunnaiselle löytämiselle ennestään. Valosan aikaan illalla talossa on ollut ihmisiä paikalla käsittääkseni. Reino sanoi ettei siellä oltu havaittu ketään hiippareita.

Hejacissa sanottu hyvin:

Kyllä olisi Ruunari saanut laittaa tossua toisen eteen viuhaa tahtia. Miten olikin mopoillessaan huomannutkin sen lapion leirintäalueelle tullessaan Mietti varmaan, että tuolla sitten kaivan haudan

On tätä tosiaan ihmetelty aikanaan jo minfossakin, että ei kaikki ole voinut mennä noin sutjakasti ihmiseltä, joka sattumanvaraisesti tulisi paikalle.

Juuri tämä skounen mainitsema asiakin on merkille pantava, että jos Runar nyt jostain kumman syystä olisi Lyytikäisen pihaan eksynytkin (vaikka jopa Reino L. itse epäili, ettei sinne niin vaan eksytä), niin silloinhan hänen olisi etukäteen pitänyt panna merkille, että "tuosta haen sitten lapion mukaani, mutta ensin pitää käydä tekemässä ne ruumiit".
Toinen asia on se, että Runaria ei aiemmin illallakaan ollut Lyytikäisen pihassa havaittu. Luultavasti koira on vielä iltasella ollut ulkosalla, mutta ei se silloinkaan ole haukkunut. Edelleen Reino oli maininnutkin, ettei heidän pihassaan ole nähty ketään vieraita hiippailijoita.

Lähde

Kyllähän se vähän siltä vaikuttaa, että ainoa syy miksi tässä keskustellaan Runarista occamin partaveitsen periaatteen vastaisesti on se, että 60 vuotta sitten poliiseilla oli kiire saada syyllinen sopivan oloisesta valmiiksi rikollisesta henkilöstä. Harvemmin kuulee Runarista uskottavaa perustelua tekijäksi. Kaikki perustuu lähinnä siihen, että joku Runarin näköinen/oloinen tyyppi korjautti Varkaudessa mopoaan murhien aikoihin ja jotkut nyt sattuivat näkemään tyttöjen perässä ehkä jonkun mopoilijan joka sopivasti oli vieras eli ei paikkakuntalainen.

Sitten, kun asiaa alkaa miettiä, että no miten löysi lapion, miksi jäi siivoamaan jälkiään, miten kukaan ei huomannut siivousoperaatiota parin päivän aikana, miten sai käyttökelvottoman veneen käyttöönsä, mistä tietää minne upottaa pyörät jne. niin Runar-näkökulmassa ei tunnu olevan mitään järkeä.

Kaikki nuo em. kohdat ja muita seikkoja pystyy selittämään lähipaikkakuntalaisen tekijän/tekijöiden kohdalla.

Runarin kohdalla argumentointi muistuttaa post hoc-tyylistä argumentointivirhettä, jossa argumentointi keskittyy siihen, että koska Runar oli rikollinen ja koska hän oli oletetusti ollut alueella, niin hänen on täytynyt tehdä myös tämä murha.


Tuosta puukon käytöstä. En ole ihan varma selittäisikö sotakokemuskaan tuota. Opetettiinko aikanaan tappamaan puukolla armeijassa? Ei minulle ainakaan opetettu. Puhumattakaan siitä, että kuinka moni edes joutui sodassa lähitaistelutilanteeseen.

Olen samaa mieltä kyllä siitä, että tietty ammattimaisuus tuosta huokuu. Enemmän tulee mieleen, että voiko kyseessä olla ollut teurastaja-/metsästäjäkokemusta omaava henkilö. Vaikea sanoa, kun kumpikaan ei ole minulle entuudestaan tuttua hommaa.

[Der Fanhder]

Harvemmin kuulee Runarista uskottavaa perustelua tekijäksi. Kaikki perustuu lähinnä siihen, että joku Runarin näköinen/oloinen tyyppi korjautti Varkaudessa mopoaan murhien aikoihin ja jotkut nyt sattuivat näkemään tyttöjen perässä ehkä jonkun mopoilijan joka sopivasti oli vieras eli ei paikkakuntalainen.

Heinävedeltä ei tosiaan ole yhtään varmaa havaintoa Runarista(jos nimimerkki anyone lasketaan pois), ja ainoa Runarin näkemisestä valalle mennytkin asui jossain ennen Liperiä.

Mutta puukon vuolujälkeä voidaan mielestäni pitää kohtuullisen varmana aihetodisteena. Syyttäjän mielestä se oli kiistaton näyttö, puolustusasianajaja Strömbergin mukaan pelkkää psykologista peliä. Totuus lienee jostain siltä väliltä, kuten kriminaalilaboratorio totesi: "On täysin mahdollista, että jäljet on vuoltu ko. puukolla". Monta muutakin moraa tutkittiin, mutta niiden jäljet eivät lainkaan täsmänneet. Tuomioonhan tuo jälki ei yksin missään nimessä ollut riittävä.

On toki myönnettävä että Runarin liittäminen tähän juttuun sisältää monia ongelmallisia seikkoja, mm. juuri nuo mainitsemasi.

[Cohle]

Tarkoitukseni ei ole väkisin ylläpitää mahdollisuutta ulkopaikkakuntalaisesta tekijästä. Occamin partaveitsestä tykkään. Vaan mielestäni sekin olisi jo paljon, jos saataisiin koottua huolellinen näyttö paikallisesta tekijästä. Näytöllä en tarkoita tässä vaiheessa tekijän profilointia, vaan rikospaikan tarkastelua ja tapahtumia siinä ympärillä.
Tässä on pakko mennä sille rautalankatasolle, ja välttää ns. matalalla roikkuvia hedelmiä.

Eli en oikein pidä todennäköisenä, että 150m päästä puiden takaa joku ulkopaikkakuntalainen olisi sen lapion sattumalta nähnyt.
Leiritienhaarasta ei tosiaan ollut suoraa näköyhteyttä Lyytikäisille, mutta käsittääkseni ainakin jokin niistä viereisistä taloista näkyi. Tekijä on tiennyt heti minne suunnistaa tai sitten vieraillut ensin muiden talojen pihapiirissä ja päätynyt lopulta Lyytikäisille. Pimeällä ei tuolla ulkopaikkakuntalainen löytäisi edes leirialueelle -eri asia sitten jos on tullut tyttöjen perässä jo valoisan aikaan(mopomiesteoriat).

Hyvä kuulla tuosta Reino Lyytikäisen näkemyksestä. Juu, ei missään nimessä nähty lapiota 150 m päästä puiden välistä sattumalta. Lyytikäisten naapurissa oli Karvisten ja Suosolan talot (nämä on merkattu Minfoon jaettuun karttaan, olisko ollut snufkin sinun toimesta). Joka tapauksessa, jos (ja vain jos) naisten perässä Tulilahden leirintäalueelle on mennyt mopedimies 27.7.1959 n. klo 20:40, niin hänellä olisi teoriassa ollut n. 3 tuntia aikaa tehdä havaintoja ympäristöstään, eli tuokkospoikien lähtöön asti (klo 23:30). Mopedihavaintojen epäselvyyden perusteella ja muutenkin, ei tämä vaihtoehto kovin todennäköiseltä kuulosta, mutta ei tätä kokonaan poiskaan voi sulkea. Lyytikäisten taloa on ollut vaikea havaita, mutta jos sen on tiedustellut, on lapion havainnointi hyvinkin ollut mahdollista siitä ennakkoon tietämättä.
N. klo 22:00 Olavi Puustinen ja Eila Koistinen olivat leiritiellä nähneet rantaa kohti astelevan miehen.
Lyytikäisillä oli kylässä Asikaisten pariskunta n. klo 20:00-22:00, joten (oletettavasti hereillä ja pihalla ollut) koira huomioiden varovainen hiippari on saanut olla.

Eli yöllinen keskustelu ilmoitettiin lähes heti, mutta milloin kertoi seuraavan päivän tapahtumista poliisille? Ne seuraavan päivän kuvailut eivät enää niin uskottavilta kuulostaneet.
Kertoi todennäköisesti kuulusteluissaan 26.8. tai 5.9. Kyllähän Keskisarjan kirjan perusteella Elinan puheet saivat lievän kolauksen omissa silmissänikin, mutta tulee kuitenkin muistaa, että hän oli niitä todistajia joilla oli kaikkein vähiten syytä valehteluun. Mielestäni jo kirjan luvun otsikko "Elinan uni" paljastaan Keskisarjan vähättelevän asenteen hänen todistuksiinsa. Tosin Keskarin Runar-teoria suorastaan vahtii Elinan sanomisten pois selittämistä -yöllinen keskusteluhan ei sovi mitenkään siihen.

Keskari on kirjoittanut kyseisen kohdan vähän vaikeasti jäsentäen, mutta paras tulkintani on, että Elina kertoi 30.7.1959 näkemistään miehistä vasta käräjillä elokuussa 1960, jolloin mopedeista oli kirjoitettu jo vaikka kuinka. ”Lisukkeiksi tulivat kaksi mopedimiestä, joilla aamulla maantiellä oli likainen säkki.”
Nämä miehet tulkittiin Hirvensalmella syksyllä 1959 pidätetyiksi Otto Karviseksi ja Urho Huttuseksi. He ovat käsitteekseni ne sotkamolaiset? Alibin myötä vapautettiin. Heistähän on paljon keskusteltu netissä, mutta Keskari nähnyt syytä heitä sen suurempaan rooliin nostaa.
Ensimmäiset poliisin kirjaamat puheet mopedimiehestä päiväytyvät 15.8. ja 16.8.1959 Kauhasten puhuttelun myötä. Kappas vain.
Pidän Elina Haaviston havaintoa yöllisistä liikkujista vilpittömänä. Käräjillä sitten kasetti ei enää kestänyt julkisuutta jne.

Mutta kun näyttää siltä, että telttaan on tultu sisään puukolla kankaan läpi -miksi enää viiltää telttaan miehen mentävä aukko jos teerenpeliä on pelattu ja tytöt tapettu ulkosalla. Mielestäni muuten teltan kääriminen takaisin telttapussiin on hyvin outo teko. Noista vammoista myös tuo Einen kainaloon osunut lyönti on selvästi ollut täsmäisku.

Teltassa ei ilmeisesti ollut ainakaan roiskeverijälkiä (saati muutakaan verta?), tai niistä en ole nähnyt kirjausta. Näillä tiedoilla teltassa ei olisi tapettu ketään, vaan molemmat surmat tehtiin teltan ulkopuolella. Henkirikoksissa on myös se, että ihan kaikilla asioilla ei ole suurempaa selitystä tai merkitystä. Asioita on tehty nopealla aikataululla, ja ehkä tuo viilto hämäykseksi?
Mistä tuo tieto teltan käärimisestä takaisin telttapussiin on peräisin? Keskisarjassa on puhuttu suurkätköstä löytyneestä telttapussista sekä riekaleisesta teltasta ilman pohjaosaa. Ei tää nyt kovin oleellinen asia ole, mut kysyn kuitenkin.

Joo. Mielestäni tuo Lyytikäisten lapion hakeminen yöllä on selvä indikaatio siitä, että ainakin yksi osallisista murhayönä on ollut Lyytikäisten naapuri. Siihen, kun ynnätään pyörien löytyminen jo naaratulta alueelta ja Riitan kellon löytyminen näkyvältä paikalta, joka oli jo aiemmin tutkittu, niin on aika selvää, että osallinen tai osalliset on olleet paikkakuntalaisia ja seuranneet etsintöjä läheltä.

Siinä mielessä alibin kirje ja x-ryhmä-kertomus ovat uskottavia sillä niissä yksi epäilty on n. 1km päässä leirintäalueelta asunut henkilö joka pääsi kuulusteluissa hyvin vähällä. Runar, Lyytikäiset ja Tuokkoset ovat helppoja valintoja epäilyksen kohteiksi. Heistä on ollut eniten julkisuudessa juttua.

Mutta on se kumma, että eräs muurari jota krp ei edes tainnut kuulustella ja joka ei sitten 60-luvun alun jälkeen ole asunut Heinävedellä pompahtaa aikalaiskertomuksissa esiin vielä 80- ja 2010-luvuilla. Ja vieläpä niin, etttä kertomusten "koodin murtaminen" käytännössä vaatii Keskisarjan kirjan ja minfon/hejacin ketjujen lukemista jotta edes ymmärtää kenestä niissä puhutaan. Salaperäisyys kielii siitä, että mainetta nämä aikalaiset ei ole etsimässä.

Poliisien olisi alunperin pitänyt ottaa kyläläisten intuitio enemmän tosissaan.

Prikulleen näin, paitsi indikaation selvyyttä voi vielä miettiä.
Pyörien löytymisestä: onko jollakulla ETPn kenties lukeneella tarkempaa tietoa Tulilahdella tehdyistä vesietsinnöistä? Oliko Tulilahtea naarattu ennen pyörien löytymistä 4.9.1959?

https://www.youtube.com/watch?v=Q6Pi0cOnasI

Tuossa videossa on kohdassa 25:15 mainittu 18.8.1959 tehdyt sammakkomiesten etsinnät, jotka videon mukaan ulottuivat 100 m matkalle leirilaiturin molemmille puolille. Pyöräthän löytyivät suurnaaralla 130 metrin etäisyydeltä leirilaiturista.
Ja Riitan kellosta: ainoa lähde, jonka olen nähnyt, on se Turun Sanomien artikkeli, jossa oli pari asiavirhettä. Keskisarja ei ole asiasta maininnut. Olen lukenut muualta, että se olisi ollut jonkun etsinnöissä olleen poliisin havainto.

Jos tuohon vesietsintään ja Riitan kelloon saisi luotettavaa lähdettä, niin melkeinpä huudan ikkunasta "paikallinen tekijä".

Ainakin Runarin palaaminen murhapaikalle on ”en lähde mukaan tohon” -luokan juttu. Ottaen huomioon oletetun Varkauden moponkorjausreissun 28.7., sateisen sään, luultavasti muutenkin reistailleen mopedin sekä havaintojen puutteen, niin aika haipakkaa olisi saanut pitää. Keskisarja: "Yöllä 1. elokuuta Runar lienee murtautunut Vimpelissä kauppaan ja sotainvalidien kioskiin ja viikon kuluttua Munsalan kirkonkylän osuuskauppaan."

Tuosta puukon käytöstä. En ole ihan varma selittäisikö sotakokemuskaan tuota. Opetettiinko aikanaan tappamaan puukolla armeijassa? Ei minulle ainakaan opetettu. Puhumattakaan siitä, että kuinka moni edes joutui sodassa lähitaistelutilanteeseen.

Olen samaa mieltä kyllä siitä, että tietty ammattimaisuus tuosta huokuu. Enemmän tulee mieleen, että voiko kyseessä olla ollut teurastaja-/metsästäjäkokemusta omaava henkilö. Vaikea sanoa, kun kumpikaan ei ole minulle entuudestaan tuttua hommaa.

Samoilla aatoksilla, että tekijällä oli ymmärrystä metsämaastosta. Se ei tosin vielä tarkoita paljoa, sillä metsä oli/on tuon seudun tärkeimpiä elementtejä ja metsästys oli yleinen harrastus, tai oikeastaan tärkeä keino saada lisää lihaa pöytään.
”kahdeksan turvemätästä ja irtosammalilla peitellyt liitoskohdat”.
Pioneerikoulutus on täällä mainittu, mutta Tulilahden haudan teko ei sitä vielä vaadi. Lapio on tuolloin pysynyt kädessä joka miehellä joka tapauksessa.
Enemmänkin miettinyt sitä, että puukolla tappaminen on ollut noin tehokasta. Voiko siitä päätellä jotain? Ei se sodissakaan ihan tavallista ollut. Kaukopartiomiehillä ja vastaavilla se on hyvinkin voinut kuulua koulutukseen. En ole varma. Tää menee arvailuksi.

Eli Tulilahden vesietsinnästä ja "tuossako se nyt onkin" -esinelöydöistä lisää luotettavaa tietoa?

[snufkin]

Yhteen kysymykseesi Cohle näin nopeasti muistini varassa löysin yhden kohdan Aake Jermon kirjasta:

Paikkakuntalaiset taas kuiskuttelivat keskenään:
"kas kummaa, ettei noita pyöriä löydetty aikaisemmilla naarauskerroilla. Mutta silloin olikin Martti Lyytikäinmen naaurausveneen soutumiehenä"

En siis tosiaan usko Martin liittyvän tapaukseen, mutta tuossa ainakin mainittiin, että naarauskertoja olisi ollut useampia. Olen muistaakseni jostain toisestakin lähteestä lukenut, että pyörät löytyi nimenomaan kohdasta josta jo aiemmin oli naarattu.