Kinsey kirjoitti: Entä jos Susannea oli seurattu ja hän tietoisesti valitsi normaalista poikkeavan reitin kotiin?
Ensimmäinen ovi on sattumalta kellarin ovi, mutta se ei haittaa. Susanne
tietää, että sitä kautta hän pääsee kiertämään kotirappuunsa.
Entä jos murhaaja onkin ollut jo valmiiksi kellarissa odottamassa uhriaan?
Tämä herra olisi sitten katsellut Susannea jo pidemmän aikaa.
Sattumalta, tullessaan kuppilasta vonkaamaan naisystävältään, mies näkisi Susannen tulevan kotiin. Hieman humaltuneena hän saa mielestään nerokkaan idean huiputtaa tyttö kellariin..
Veikkaisin muuten, että työpaidalla kuristaminen viittaa lähinnä suunnittelemattomuuteen ja siihen, että ollaan otettu ensimmäinen käteen osunut väline avuksi naisen hiljentämisessä.
Tervetuloa joukkoon tummaan
Kinsey!
Mukava että saadaan uusia tulokkaita tähän ketjuun.
Seuraavassa Kyllin ajatuksia mietteisiisi liittyen:
Itse en valitsisi normaalista poikkeavaa reittiä kotiin, jos tietäisin olevani seurattu. Valitsisin sen nopeimman. Jos nopeimman ja turvallisimman välillä olisi ristiriitaa, turvallisuus veisi voiton. Jos Susannea seurattiin, on siis olennaista, seurattiinko häntä autolla vai jalan.
Ensimmäinen ovi Susannen kotitalon pihaan tultaessa on se kotirapun ovi, kellarin ovi on vasta seuraava ja muutaman rappusen päässä (Murhakierros-raportin yhteydessä oleva kuva on otettu talon kulmalta eli todennäköisimmästä tulosuunnasta päin). Kiireessä ja pelokkaana mielestäni kellari ei olisi se reitti, jonka turvaan hakeutuva ihminen valitsee.
Huom! Nythän siis oletamme Susannen saapuneen kotiovensa tietämille nimenomaan tuosta suunnasta. Siitähän ei tietenkään voi satavarmasti mennä takuuseen...Poikkesiko Susanne jossain? Olivatko ne kotibileet samassa vai naapurirapussa? Jospa Susanne poikkesikin sitä kautta...?
Kellarissa odottaminen ei mielestäni kuulosta loogiselta, koska odottajalla ei olisi näköyhteyttä tulijaan. Oikea ajoitus esim. sen kutsuhuudon suhteen olisi hyvin vaikeea erityisesti jos samalla mietit oikeaa volyymiä.
Sen sijaan se, että Susanne tapasi surmaajansa kotirapussa, on mahdollista. Millä keinoin tekijä huiputti uhrinsa kellariin, on yksi kiperimmistä kysymyksistä joita täällä olemme pohtineet.
Työpaita on saattanut valikoitua kuristuvälineeksi juuri tuon takia, siis että se oli lähin käsiin osuva väline.
Mikäli laukun sisältö oli levinnyt ympäristöön tai paita tursusi ulos laukusta. Mutta kellarissa oli taatusti muitakin mahdollisuuksia surmavälineeksi, esim. Susannen päältä löydetyt esineet. Leikkilapiollakin saa kuristettua tehokkaasti, eikä aikaa mene paidan kiertämiseen kurkun ympäri. Tässä kohtaa vaikutusta on ehkä ollut silläkin, onko uhri ollut tajuton vai tajuissaan; tajuttoman tai edes puolisellaisen uhrin kaulan ympärille on helppo kietaista kangas ja saattaa näin karmea teko loppuun.
Onkohan tiedossa, oliko Susanne seksuaalisen väkivallan aikana elossa vai jo kuollut...?
Lisäys:
jos Susanne kävikin vaikka siellä bileissä naapurirapussa, josta
mahdollisesti oli se kulku kellarikäytävän kautta kotirappuun...? Silloin reitti olisi jopa todennäköinen.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...