Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Vadelma-Aho]

Mielenkiintoinen keskustelu ja itseäni on askarrattunut eräs asia niiden ominaisuuksiin liittyen.

Miten nopeasti kyseiset pussit saa kuivaksi?

Ensimmäiset yöt on oltu hirsikämpissä ja niissä on voinut olla kohtuu lämmintä, varsinkin jos kämppä jo valmiiksi ollut lämmin. Selkeästi kylmin yöpyminen on ollut Suaskurun kodalla, joka on ainoastaan kevythirsikota avotuli keskellä. Ulkona yöllä pakkasta ollut yli 30 astetta. Kodassa on siis perinteinen "naama palaa, selkä jäätyy" - kuvio. Valkean sammumisen jälkeen, kota jäähtyy nopeasti samoihin lukemiin kuin ulkoilma, lisäksi lattia hohkaa kylmää.

Väistämättä useamman kerran ollut tilanne, että alkuyöstä ollut lämmin ja kuuma makuupussissa mutta yöllä kylmä, joten kosteutta makuupusseihin kertynyt. Ahkioon pakattaessa nuissa oloissa kaikki nesteimäinen jäätyy päivän aikana, joka kerryttää lisää kosteutta pusseihinkin.

Ahkiot

Ahkiosta ja niiden vaikutuksesta on puhuttu, mutta seuraava kysymys ei ole vielä noussut esiin; osaako kukaan arvioida ahkioiden painoa nähdyllä tavaramäärällä?

Sisäpuolelta tulevaa kosteutta hallitaan vaatetuksella, pussien paksuudella, vetskarien säätämisellä jne. Käytännössä tuollainen pj-telttamainen majoitus kaminan viilenemisineen on vaelluksilla erittäin harvinainen ja tarjolla olevissa vaihtoehdoissa yön lämpötilat pysyvät paremmin tasaisena. Sisäpuolelta tuleva kosteus ei varsinkaan naisilla ja lapsilla ole yleensä ongelma ollenkaan, miehilläkään ei mitenkään isossa mittakaavassa kun reissun pituus ei veny kuukausiin. Mutta esim. 3kk pohjoisnavan alueella liikkuneet Borge Ousland ja Mike Horn päätyivät kokeilemaan ensimmäistä kertaa heidän retkillään jätesäkkiä makuupussin sisään, koska saatavilla ei ollut auringonvaloa eikä polttoainetta pussien kuivaamiseen. Jos jompaa kumpaa olisi, niin pussit tietenkin avataan aamulla kuivumaan.

Ulkoapäin tuleva kosteus sen sijaan on pahimmillaan vaaratilanteeseen ajava todellinen riskitekijä. Hyvästäkin tuuletuksesta huolimatta telttaan kerääntyy yöllä kosteutta ja aamulla herätessä makuupussin päällä on usein jäähilekerros. Tämän takia on tärkeää, että päälipussi on kuitua, joka ei ime kosteutta niin kuin untuva ja toisaalta lämmittää kosteanakin selvästi untuvaa paremmin. Aamurutiineihin kuuluu aina avata pussit ensin aamutoimien ajaksi kuivumaan keittimen lämpöön telttaan ja myöhemmin sään salliessa vielä ulos tuulettumaan. Viime vuosina ns. bedding bagien käyttö on yleistynyt, eli koko sänkysysteemi (patja ilman valmiiksi sisällä, makuupussit) pakataan ahkion päälle täydessä valmiudessa isoon "pussiin". Helpottaa pakkaushommia, pitää pussit pöyhkeinä ja on tietty tarvittaessa lämmittelypaikkakin nopeasti saatavilla.

N. viikon kaverin kanssa jaetulle reissulle pakattu Fjellpulkenin ahkio painaa ehkä n. 35-45kg.

Kiitos vastauksesta!

Muutama tarkennus: miten kyseiset makuupussit toimivat pj-majoituksessa?

Hirsikämppien lämmönpitävyys kovissa pakkasissa toimii hieman erilailla kuin vaikka -10 -20 asteessa. Kämpän ollessa pitkään käyttämättä hirsi on umpijäässä ja sen lämpeäminen vaatii useamman tunnin ahkeraa lämmittämistä kaminalla. Mutterikodan avotulijsijalla hirsien lämmittäminen vaatii vielä enemmän työtä ja aikaa suuren lämmönhukan vuoksi. Hirsien lämpiäminen ja sulaminen nostaa kosteusprosenttia kämpässä merkittävästi, aina siihen asti kunnes hirsi on sulannut ja lämmennyt reilusti yli puolenvälin paksuudestaan. Sulattuaan ja lämmettyään hirsi kyllä sitten pitää lämpöä hyvin yllä ja olot ovat suhteellisen tasaiset ja kosteus tasaantuu. Yleensä hirsikämpät ovat kunnolla sulat ja kuivat vasta seuraavana päivänä. Nyt mikäli ovat olleet ensimmäisiä kämpän lämmittäjiä useampana päivänä, on tuo kosteus ollut useamman päivän seuralainen. Ainakin Pyhäkero ja Suaskuron kota ovat olleet esilämmittämättömiä, todennäkoisesti myös Sioskuru, Nammal on ollut lämmin ja todenneäikösesti myös Pahakuru. (kertoivat aiemmin kohtaamastaan pariskunnasta pahankurun jälkeen. toki jos pariskunta yöpynyt hannukurussa, niini pahakurukin ollut kylmä.)

telttamajoituksen etu on parempi kylmän eristävyys pohjasta käsin. Laverilla yöpyessä kylmä ja kostea ilma jää laverin alle ja kylmenee nopeimmiten valkean sammuessa.

Kuvissa heillä näyttivät olleet ilmeisesti ilmatäytteiset patjat, lieneekö sellaiset, joista puhuit?

Ahkioista.

Onko ahkioihin liittyen vastaavia suosituksia kuin rinkkoihin, kuinka paljon saisivat painaa suhteessa vaeltajan kokoon? Vaikka lapsella kevyempi ahkio, niin aika vaikea hallittava nuissa oloissa ja raskas vedettävä rinteessä ja umpisessa.

Ihan samanlaisilla pusseillahan esim. partioleireille lähdetään, missä siis useimmiten nukutaan pj-teltassa. Eli talvivaelluksilla tuplapusseina käytettävät pussit ovat aivan tavallisia (vaelluskäyttöön suunniteltuja) makuupusseja, mitä vaan laitetaan kaksi päällekäin: alle paksu untuva ja päälle riittävän reilun kokoinen ohuempi kuitupussi. Ja tosiaan saman kategorian pusseilla sinne kaminatelttaankin mennään, jossa herkästi tulee se varpaat hiessä, pää jäässä -ilmiö. Pusseissa ei siis ole itsessään ongelmaa, lähinnä tuossa on vaan kyse pj-teltan ominaisuudesta, jonka kanssa on löydettävä edes auttavasti yhteinen sävel. Mutta sitä yritin sanoa aiemmin, että tuvassa tai teltassa nukkuessa ei niin herkästi tule sitä pussia kastelevaa hikoilua samalla, kun puoli ruumista palelee.

Useampaa tupaa olen lämmitellyt pakkasilla niiden oltua tupakirjan mukaan (ja mm. lumeen hautautumisesta päätellen) kylmillään kuukauden-kaksi. Ei sisällä makuupussiin vaikuttavaa kosteutta muodostu, vaikka ikkunat huurussa käykin. Myöskään avoimemmassa majoitteessa (esim. kodassa) varusteet pysyy hyvin kuivana, kostuminen on ehdottomasti teltan ongelma. Mutta sekin tosiaan pysyy hallinnasa, kun osataan käyttää bensakeitintä oikein, päälipussi on oikeanlainen jne.

Kyllä teltassa nimenomaan on haasteena maasta tuleva kylmyys. Aina ensimmäisenä paleluun vinkkejä nettipalsoilla kyseleville sanotaankin, että pitää tarkastella alustaa, ei makuupusseja. Talvella teltassa käytetään koko teltan pohjan kokoista solumuovia (näkyi menehtyneenkin äidin ahkion päällä kääröllä) ja joko paria nukkumislevyistä solumuovia päällekäin tai eristettyä ilmapatjaa ja mahdollisesti vielä solumuovia sen kaverina riippuen ilma-alustan r-arvosta, eli eristävyyttä kuvaavasta lukemasta. Valinta solumuovien ja ilma-alustan välillä sitten sen mukaan, kuinka pehmeän pedin haluaa ja toisaalta kuinka paljon on valmis säätämään/sietämään epämukavuutta, jos ilma-alusta alkaakin vuotamaan. Menehtyneet olivat valinneet ilma-alustat solumuovin kaveriksi. Näillä alustakerroksilla saadaan eristettyä jäätyneen maan hohkaamista riittävästi.

Ahkioihin ei ole samanlaista prosentuaalista suositusta painoon kuin rinkkoihin ja pidemmillä retkillä ahkion paino nouseekin melko hurjasti. 80-100kg on ihan normaali lukema, kun kyse on pitkistä retkistä esim. Grönlannissa tai navoilla. Mutta ihan se perus 35-45 kilon viikon retken ahkiokin on kyllä aivan riittävä perässä kiskottava varsinkin, jos ei ole uria/lumi ei kanna. Energiankulutus on ihan jäätävää (jos älykellon malttaa laittaa päälle, niin päiväkulutukseksi saa pyöreästi jotain 4-5000kcal) ja paikat tulee herkästi kipeiksi.

[Haxxter]

Voisitko laittaa uudelleen tekoälyn avulla tekemäsi listauksen?

Alla. Luotu Hyperwritella.

Suomen tunturialueilla hiihtoretkelle talvella matkustettaessa on otettava huomioon erityisesti seuraavat riskitekijät:

• Sään äkillinen muutos: Pohjoisilla leveysasteilla sää voi muuttua nopeasti, mukaan lukien lämpötilan äkilliset laskut, lumimyrskyt, tai tuulen voimakkuuden kasvu.

• Hypotermia ja paleltumat: Kylmän sään vuoksi on suuri riski hypotermialle ja paleltumille, varsinkin jos vaatetus ei ole riittävän lämmin ja suojaava.

• Liukastuminen ja kaatuminen: Jäiset ja liukkaat pinnat voivat johtaa kaatumisiin ja mahdollisiin loukkaantumisiin.

• Eksyminen: Erityisesti suurilla tunturialueilla eksymisen riski on suuri, jos ei ole tuttu alueen kanssa tai jos sääolosuhteet muuttuvat nopeasti.

• Lumivyöryt: Joillakin alueilla, erityisesti jyrkissä rinteissä, on riski lumivyöryistä.

• Heikot jäät: Jos reitillä on järviä tai jokia, on olemassa vaara, että jää ei kanna ja hiihtäjä putoaa veteen.

• Väsymys: Pitkät hiihtoretket voivat olla fyysisesti vaativia, ja väsymys voi johtaa virheisiin ja onnettomuuksiin.

• Silmien suojaus: UV-säteilyn voimakkuus on suurempi lumisilla alueilla ja se voi aiheuttaa lumisokeutta, jos silmiä ei suojata asianmukaisesti.

• Eläimet: Vaikka suurimmat petoeläimet ovat usein ihmisiä vältteleviä, on hyvä olla tietoinen mahdollisista kohtaamisista esimerkiksi porojen tai hirvien kanssa.

• Dehydraatio: Vaikka olisi kylmä, keho menettää nestettä hikoilun kautta. On tärkeää juoda riittävästi, vaikka ei tuntisi janoa.

Muista aina valmistautua huolellisesti ja ottaa mukaan tarvittavat varusteet, kuten ensiapupakkaus, ylimääräinen vaatekerta, lämmintä juomaa, ja kartta sekä kompassi. Tekoäly muistutti vielä lopuksi, suora lainaus "Muistathan, että turvallisuus on aina ensisijainen tavoite, kun suunnittelet retkeä vuoristoon tai tunturialueelle."

[Alien Alien]

Akku kestää hyvin, itse olen viikon reissuilla ladannut kerran ja majoittunut pääsääntöisesti pelkästään ulkona, eli laite ei ole päässyt esim. öiksi sisään. Akun kesto on ihan totaalisen erilainen kuin älypuhelimessa, kovassakin pakkasessa hupenee ennakoidusti ja maltilla, ei niin, että äkkiä sippaisi.

En halunnut rikkoa Garmin-ketjua, kun kaikki tieto samassa paketissa, joten pahoittelut pitkästä lainausrimpsusta. Ylläpito voinee sitten katkaista, mikäli näkee sen aiheelliseksi.

Mietin tuota shoestring-budjettia. Matka sijoittu joulukuun/tammikuun vaihteeseen, olisko siinä voinut tulla katkos käyttöön? Miten käytännössä toimii, maksetaanko etukäteen kuukaudet vai toteutuneen mukaan irtisanomis/tauolle asettamispäivään lukien?

Matkaan oli varattu 5 päivää, ja mikäli olen ymmärtänyt oikein kallein paketti olisi tullut maksamaan reissulle 150e. Onko otettu peruspaketti kummallekin kuulle vai vain alkumatkalle? Jos ajateltu, että reitin kaksi viimeistä päivään ollaan jo likellä määränpäätä ja ns. reitillä, jolloin muut apuvälineet riittävät suunnistamiseen ja yhteydenpitoon?

Toimiiko reittipalvelut peruspaketissa vai onko kysymys vain yhteydenpidosta ja SOS-palvelusta? Viestien kalleus voineekin selittää miksi ei ole pidetty yhteydenpitovälineenä kotiin vaan hyödynnetty puhenliverkkoa ja nettiä ( ainakin Nammalassa, todennäköisesti jo aiemminkin.)

Kuvien ottaminen ja lataaminen kahdessa otteessa on kyllä kuluttanut puhelimien akkuja, joten useampi powerbank täytynyt olla matkassa tai sitten loppuvaiheessa ollaan oltu hyvin vähissä virroissa, ottaen huomioon akkujen jatkuvan kylmäaltistuksen laitteissa, jotka ei ole sitä suunniteltu kestävän.

Garminin Recreation-paketissa (39.99 e/kk) saa yhteydenpidon (40 viestiä, ylimääräisistä lisämaksu), rajoittamattoman määrän etukäteen määriteltyjä viestejä (esim. "kaikki OK" tai "leiriydyn tähän"), SOS-viestinnän ja 10 min välein päivittyvän trackingin alkaen aktivoinnista. Aktivointi ei ole sidottu kalenterikuukausiin. Eli useammankin viikon reissulla selviää tällä yhdellä aktivointimaksulla, jos laite on käytössä ja vuosimaksu on maksettu. Tästäkin vaelluksesta olisi yhdellä laitteella selvitty yhdellä 40 eur maksulla.

Minun mielestäni oikein hyvä paketti ottaen huomioon, että ei tarvitse murehtia puhelinverkon kuuluvuutta eikä puhelimen akunkestoa. Kartta ei vain ole kovin tarkka eikä esimerkiksi Pyhäkurusta kerro ollenkaan sitä, kuinka äkkiä kuru todellisuudessa jyrkkenee.
...

Kiitokset kattavasta Garmin- tiedosta Kuusenalla ja Vadelma-Aho!

Kertomienne tietojen mukaan, laite olisi ollut erittäin käyttökelpoinen ja hyödyllinen tilanteessa.

1. Laitetta ei ole käytetty

-Akun loppuminen
- tietoja ei ole etukäteen ladattu
- sormet olleet niin kohmeessa, ettei laitetta ole voitu käyttää navigointiin
-ei mikään näistä

Itse kallistuisin toiseksi viimeiseen vaihtoehtoon, koska todennäköisin mutta toki voivat olla kaikki tai ei mikään noista.

2. Garminia käytetty

-yhteys kansainväliseen viestikeskukseen aiemmin kello 13.03, vahvistus suunnasta ja viesitikuittaus kaikki ok. Silloin oltu vielä reitillä.
- käytetty vain normaaliin suunnistamiseen, muttei riittävän tiheästi
- puhelinsoitto häkeen ollut riittävän hyvin onnistunut, ei tarvetta SOS-toiminnolle
- on käytetty, mutta ei ole ymmärretty yhdistää Garminia samaan tehtävään kuin vasta myöhemmin -->kirjausvirheet.
- ei mikään näistä.

Käsineet ja housut

Varusteista on puhuttu paljon, mutta käsineet ja housut ovat jääneet vähälle huomiolle.

Aiemmissa kuvissa reissun alusta näkyi paksut nahkasormikkaat äidillä ja kertoi niiden sisällä olevista merinosormikkaista. Mikäli matkassa ei ollut kintaita, niin sormikkailla nuissa oloissa sormet ovat kyllä olleet todella jäässä. Erillään olevat sormet paleltuvat herkemmin, kun eivät lämmitä toisiaan. Tukisi ajatusta myös garminin käyttämättömyydestä. Tuntuu oudolta, että olisivat olleet ainoat matkassa, mutta en ainakaan havainnut hanskoja kuvissa.

Housut.

Varsinkin pojan housut näyttävät kevyttopatuilta murtomaahiihtoon ja kevät oloihin sopivilta, joissa hyvä liikkua, muttei tule kuuma. Näkeekö/tunnistaako joku mitä todellisuudessa olleet ja mitkä pakkasominaisuudet niissä? Toisia toppahousuja en nähnyt kuvissa. Äidillä mielestäni kuorihousut päällimäisenä, eivät varsinaiset toppahousut. Olenko tulkinnut oikein?

[Vadelma-Aho]

Tuohon en usko hetkeäkään. Laitteen olennaisin toiminto on SOS-nappula, joka ei toimi ilman sopimusta. Ei kukaan ole varmasti niin tyhmä, että ostaisi tuollaisen kalliin laitteen, eikä sitten maksaisi mahdollisuudesta sen käyttöön. Sopimuksia taas on erilaisia, ja ne mahdollistavat eri tavoin esim. jäljitystä ja eri määrän viestejä ym. Itse esim. käytän kesäolosuhteissa halvinta sopimusta ja lähetän viestejä harvakseltaan, talvella olisin ottanut jatkuvan jäljityksen käyttöön jne.

Jokainen saa uskoa mitenkä lystää (ja MINFOn perinne on, että täällä on osa kovastikin uskovaisia...)

Uskonnosta on turha kiistellä. Kuka uskoo mitäkin.

On kuitenkin syytä tiedostaa, ettei Garmin In-Reach laitteella saa käyttöönsä täällä aktivisesti hehkutettuja lisätoimintoja: viestejä tukijoukoile, kehnoja summittaisia säätietoja tai edes SOS viestiä lähetettyä. Mikään noista ei toimi ilman kuukausimaksullista palvelua, jossa on itseasiassa aika suolainen hinta.

Tuo ylläoleva on fakta. Jokainen saa sitten muodostaa oman uskontonsa mihin suuntaan haluaa.

Minä uskon, ettei lisäpalveluita oltu aktivoitu. Ei laite hyödytön ole ilman maksullisia lisäpalveluita. Laitetta käytettiin pelkkänä GPS-paikantimena. Minusta se on ihan ok-valinta. Matkapuhelin hoiti nuo muut toiminnot paremmin ja halvemmalla.

Eihän tässä hätäilmoituksen tekeminen ollut mikään ongelma. Garmin In-Reach laitteesta ei olisi ollut mitään lisäarvoa SOS-viestin välittäjänä käytettävissä olevan tiedon mukaan. Ei se näiden henkeä olisi pelastanut.

Ilmeisesti laittetta pystyy käyttämään navigointiin ilman sopimusta. Siihen tarkoitukseen vain on olemassa esim. alle 200€ laitteita, joten ~550€ laitteen hankkiminen ja sen käyttäminen pelkkään navigointiin ei ole millään tavalla todennäköistä, sanotaan nyt vaikka niin sen uskomisen sijasta.

Jos hankkii tuon hintaisen laitteen, tuskin on kynnyskysymys maksaa muutaman kympin käyttömaksua siltä varalta, että puhelinverkkoa ei hädän hetkellä olisikaan. Sitähän he eivät ole voineet etukäteen tietää, vaikka tällä retkellä tarvetta sos-napin käytölle ei ollut, koska puhelimella saivat yhteyden. Jos puhelinverkkoa on olemassa, on puhelin tietenkin helpompi tapa viestiä kotiin ja soittaa hätäpuhelu.

Pahoittelut sinänsä turhasta viestistä, koska onnettomuuden kannalta ei tässä tapauksessa laitteen tilauksella ole ehkä ollut merkitystä. Sillä kuitenkin olisi voinut olla, joten E.R. ei varmasti ollut niin tyhmä, että olisi jättänyt maksamatta mahdollisuuden sos-napin (ja muiden ominaisuuksien) käyttöön. Tiedän, että moni on tuostakin eri mieltä, se on kyllä jo käynyt useissa viesteissä selväksi.

Jep, juuri tämä ja lisäksi tuon Explorerin kartat on varsin pelkistettyjä karvalakkimalleja. Esimerkiksi korkeuskäyrät on suomalaisiin paperikarttoihin verrattuna pitkillä väleillä, eli täytyy oikeasti hoksata katsoa, jotta tunnistaa jyrkät paikat. Explorerin jälkeen on tullut pari uutta Inreach-mallia, joissa kartatkin ovat sitten jo erillisen gps-laitteen tasoa, mutta tosiaan Explorer on valovuoden päässä pelkästä niistä karttojen ja navigoinnin osalta. Se ajaa asiansa eikä jätä pulaan kunhan käytön on opetellut, mutta jos pelkkää gepsiä ajattelee käyttävänsä, niin ilman Inreach-ominaisuutta myytävät on juurikin paaaaljon halvempia ja notkeampia käyttää.

[CSI]

Vielä yhteenvetona, että tosiaan menehtyneen pojan päälimmäinen punainen takki edusti tätä samaa takkityyppiä, eli ns. taukotakkia. Koska se on edullisemman hintaluokan takki, niin kankaat ovat hieman paksummat ja takki painavampi, mutta käyttötarkoitus ja siinä toimivuus kuitenkin ihan samaa luokkaa, kuin nuo huippuunsa viilatut expedition-takit. Nyloninen ripstop-kangas on kyseisissä takeissa sääntö, ei poikkeus. Takit on niin paksuja, että niistä ei kyllä tasan varmana mene mikään tuuli läpi (eikä minun tarvitse mennä kokeilemaan, kun ihan parilla pohjoiskalotin hiihtoretkellä kyseisiä takkeja olen jo käyttänyt).

Aha. No. Se on varmaan sitten niin kun sinä niin sivukaupalla jankkaat. Jostain syystä sinulle on kovin tärkeä tämä takkiasia.

Eniveis, fakta nyt on kuitenkin niin, että poika paleli tuossa punaisessa takissaan. Edusti se takki nyt sitten mitä tyyppiä tahansa.

Alla todiste på svenska. Tuo on siltä välipäivän retkeltä, jolloin saivat ensi kertaa tuta arktisen tuulen hyisyyden. Joutuivat keskeyttämään retken kun eivät tarjenneet varusteissaan. Pojalla oli päällä se punainen takki, siitä on aiemmin ollut täällä kuva saman päivän hiihtoretkeltä.



Kuva pudonnut äidin instagramin muutoksen yhteydessä. Ottakaa kuvat talteen, niin niistä on jotain hyötyäkin.
-NILS-

[CSI]

Jokainen saa uskoa mitenkä lystää (ja MINFOn perinne on, että täällä on osa kovastikin uskovaisia...)

Uskonnosta on turha kiistellä. Kuka uskoo mitäkin.

On kuitenkin syytä tiedostaa, ettei Garmin In-Reach laitteella saa käyttöönsä täällä aktivisesti hehkutettuja lisätoimintoja: viestejä tukijoukoile, kehnoja summittaisia säätietoja tai edes SOS viestiä lähetettyä. Mikään noista ei toimi ilman kuukausimaksullista palvelua, jossa on itseasiassa aika suolainen hinta.

Tuo ylläoleva on fakta. Jokainen saa sitten muodostaa oman uskontonsa mihin suuntaan haluaa.

Minä uskon, ettei lisäpalveluita oltu aktivoitu. Ei laite hyödytön ole ilman maksullisia lisäpalveluita. Laitetta käytettiin pelkkänä GPS-paikantimena. Minusta se on ihan ok-valinta. Matkapuhelin hoiti nuo muut toiminnot paremmin ja halvemmalla.

Eihän tässä hätäilmoituksen tekeminen ollut mikään ongelma. Garmin In-Reach laitteesta ei olisi ollut mitään lisäarvoa SOS-viestin välittäjänä käytettävissä olevan tiedon mukaan. Ei se näiden henkeä olisi pelastanut.

Ilmeisesti laittetta pystyy käyttämään navigointiin ilman sopimusta. Siihen tarkoitukseen vain on olemassa esim. alle 200€ laitteita, joten ~550€ laitteen hankkiminen ja sen käyttäminen pelkkään navigointiin ei ole millään tavalla todennäköistä, sanotaan nyt vaikka niin sen uskomisen sijasta.

Jos hankkii tuon hintaisen laitteen, tuskin on kynnyskysymys maksaa muutaman kympin käyttömaksua siltä varalta, että puhelinverkkoa ei hädän hetkellä olisikaan. Sitähän he eivät ole voineet etukäteen tietää, vaikka tällä retkellä tarvetta sos-napin käytölle ei ollut, koska puhelimella saivat yhteyden. Jos puhelinverkkoa on olemassa, on puhelin tietenkin helpompi tapa viestiä kotiin ja soittaa hätäpuhelu.

Pahoittelut sinänsä turhasta viestistä, koska onnettomuuden kannalta ei tässä tapauksessa laitteen tilauksella ole ehkä ollut merkitystä. Sillä kuitenkin olisi voinut olla, joten E.R. ei varmasti ollut niin tyhmä, että olisi jättänyt maksamatta mahdollisuuden sos-napin (ja muiden ominaisuuksien) käyttöön. Tiedän, että moni on tuostakin eri mieltä, se on kyllä jo käynyt useissa viesteissä selväksi.

Jep, juuri tämä ja lisäksi tuon Explorerin kartat on varsin pelkistettyjä karvalakkimalleja. Esimerkiksi korkeuskäyrät on suomalaisiin paperikarttoihin verrattuna pitkillä väleillä, eli täytyy oikeasti hoksata katsoa, jotta tunnistaa jyrkät paikat. Explorerin jälkeen on tullut pari uutta Inreach-mallia, joissa kartatkin ovat sitten jo erillisen gps-laitteen tasoa, mutta tosiaan Explorer on valovuoden päässä pelkästä niistä karttojen ja navigoinnin osalta. Se ajaa asiansa eikä jätä pulaan kunhan käytön on opetellut, mutta jos pelkkää gepsiä ajattelee käyttävänsä, niin ilman Inreach-ominaisuutta myytävät on juurikin paaaaljon halvempia ja notkeampia käyttää.

Laitehan on ollut hänellä jo pidempään. Ei sitä tätä retkeä varten ostettu. Nykyään saattaa olla parempia laitteita, mutta entäpä jos se oli ostohetkensä parasta mitä sai?

Lisäksi entäpä jos ostohetkellä oli varaa 550 euron vehkeeseen mutta sitten talous huononi? Moni perhe on nykyään tiukemmalla kuin esim. vuosi pari sitten. Aika äkkiä tuollaisia muutaman kympin kuukausimaksuja (vuodessa >300 e !) karsitaan kun rahat alkavat vähenemään. Todetaan, että retkillä pärjää hyvin matkapuhelimillakin ja pidetään vehje vain navina mukana.

Mitä tulee mahdollisiin tyhmyyksiin ja viisauksiin, niin fakta kuitenkin on, että nykyään hän on kuollut. Kuolema johtui siitä, että hän puski itsensä olosuhteisiin, joihin viisas ei olisi saattanut itseään laisinkaan.

[SmileToad]

…

Aamulla Nammalasta lähdettäessä olisi voitu tehty hyvinkin toisenlainen päätös, jos tunturia olisi todella kunnioitettu. Tyynesti olisi hyväksytty, että tällä kertaa Pallaksesta jää näkemistä vielä tulevaankin ja hylätty sekä talvi&kesäreitit. Luovuttu periksiantamattomuudesta ja pakkomielteestä avotunturiin, hyväksytty se mitä nähty ja koettu siihen mennessä kiitollisena.

Nimittäin palaamalla kilometri taaksepäin Montelin majalle ja siitä metsähallituksen huoltoreittiä maantienlaitaan. Hiihtomatkaa olisi tullut noin kuusi kilometriä, niistä 5km tuulelta suojassa. Edelleen kyseistä matkasta puolet olisi kuljettu 100% varmuudella kovalla ja hyvällä jäljellä. Toinenkin puoli matkasta olisi ollut kovan pohjan päällä olevaa reittiä, vaikka siihen uutta lunta päälle olisikin sattunut kertymään. Todennäiköisesti sekin osuus olisi ollut hiljattain kelkalla ajettu.

Olisivat olleet turvassa, ajoissa ja hengissä. Lisäksi viimeinen päivä olisi ollut helppo ja rento. Eikä taksiakaan olisi tarvinnut tilata, vaan tienlaitaa/kelkkauraa olisi voinut hiihtää Ylikyröstä Raattamaan ja nousta sieltä linja-autoon. Helppoa ja turvallista, liekö siksi ei harkittaviiin vaihtoehtoihin.

Mitään syytä tai pakottavaa tarvetta ei ollut jatkaa matkaa likellekkään Pyhäkurua.

Tämä on ihan uutta tietoa ja tekee tapauksen vielä astetta surullisemmaksi ja turhemmaksi. Turvaan olisi päässyt helposti, halvalla ja tunnelmallisesti fiilistellen vikan päivän rentoa hiihtoa ja maisemia.

Löytyykö tieto tuosta huoltoreitistä ja 100% kunnossapitovarmuudesta jostain? Heillähän oli siis vähintään koko maanantai ja tiistaiaamu aikaa selvittää reittivaihtoehtoja. Myös kotiväki olisi voinut selvittää asiaa heille ja antaa objektiivisia, hyvin nukkuneen ja syöneen mielen tuottamia neuvoja.

Kuten täällä on viisaasti todettu:
Periksiantamattomuus, sitkeys ja jääräpäisyys eivät ole talvivaellusolosuhteissa hyveitä, ja mukavuudenhalu voi pelastaa henkesi.

[samuel]

https://www.youtube.com/watch?v=DJsmtwGCmrY

perheen vanhat youtube-videot pistävät miettimään..

[Vadelma-Aho]

…

Aamulla Nammalasta lähdettäessä olisi voitu tehty hyvinkin toisenlainen päätös, jos tunturia olisi todella kunnioitettu. Tyynesti olisi hyväksytty, että tällä kertaa Pallaksesta jää näkemistä vielä tulevaankin ja hylätty sekä talvi&kesäreitit. Luovuttu periksiantamattomuudesta ja pakkomielteestä avotunturiin, hyväksytty se mitä nähty ja koettu siihen mennessä kiitollisena.

Nimittäin palaamalla kilometri taaksepäin Montelin majalle ja siitä metsähallituksen huoltoreittiä maantienlaitaan. Hiihtomatkaa olisi tullut noin kuusi kilometriä, niistä 5km tuulelta suojassa. Edelleen kyseistä matkasta puolet olisi kuljettu 100% varmuudella kovalla ja hyvällä jäljellä. Toinenkin puoli matkasta olisi ollut kovan pohjan päällä olevaa reittiä, vaikka siihen uutta lunta päälle olisikin sattunut kertymään. Todennäiköisesti sekin osuus olisi ollut hiljattain kelkalla ajettu.

Olisivat olleet turvassa, ajoissa ja hengissä. Lisäksi viimeinen päivä olisi ollut helppo ja rento. Eikä taksiakaan olisi tarvinnut tilata, vaan tienlaitaa/kelkkauraa olisi voinut hiihtää Ylikyröstä Raattamaan ja nousta sieltä linja-autoon. Helppoa ja turvallista, liekö siksi ei harkittaviiin vaihtoehtoihin.

Mitään syytä tai pakottavaa tarvetta ei ollut jatkaa matkaa likellekkään Pyhäkurua.

Tämä on ihan uutta tietoa ja tekee tapauksen vielä astetta surullisemmaksi ja turhemmaksi. Turvaan olisi päässyt helposti, halvalla ja tunnelmallisesti fiilistellen vikan päivän rentoa hiihtoa ja maisemia.

Löytyykö tieto tuosta huoltoreitistä ja 100% kunnossapitovarmuudesta jostain? Heillähän oli siis vähintään koko maanantai ja tiistaiaamu aikaa selvittää reittivaihtoehtoja. Myös kotiväki olisi voinut selvittää asiaa heille ja antaa objektiivisia, hyvin nukkuneen ja syöneen mielen tuottamia neuvoja.

Kuten täällä on viisaasti todettu:
Periksiantamattomuus, sitkeys ja jääräpäisyys eivät ole talvivaellusolosuhteissa hyveitä, ja mukavuudenhalu voi pelastaa henkesi.

Alueella on ollut samaan aikaan useita muita retkiseurueita, mm. "hollantilaiset", "pariskunta" ja "tyttöjen seurue". Heidän jäljiltään lännen talvireitillä on ollut ura ja asiasta vieraskirjoissa maininnat. Alien Alien saa vastata tuohon idän huoltouraan, mutta nappasin tämän kommentin siksi, että tosiaan vähintään lännessä on 100% varmuudella ollut edellisinä päivinä kuljettu ura kohti hotellia.

[Inanna]

https://www.youtube.com/watch?v=DJsmtwGCmrY

perheen vanhat youtube-videot pistävät miettimään..

Erikoista on.

[ruusumaa]

https://www.youtube.com/watch?v=DJsmtwGCmrY

perheen vanhat youtube-videot pistävät miettimään..

Katoin tuon eilen.

Se vois vaikuttaa jopa herttaiselta, ellei tietäis kaikkea tapahtunutta.

[Alien Alien]

…

Aamulla Nammalasta lähdettäessä olisi voitu tehty hyvinkin toisenlainen päätös, jos tunturia olisi todella kunnioitettu. Tyynesti olisi hyväksytty, että tällä kertaa Pallaksesta jää näkemistä vielä tulevaankin ja hylätty sekä talvi&kesäreitit. Luovuttu periksiantamattomuudesta ja pakkomielteestä avotunturiin, hyväksytty se mitä nähty ja koettu siihen mennessä kiitollisena.

Nimittäin palaamalla kilometri taaksepäin Montelin majalle ja siitä metsähallituksen huoltoreittiä maantienlaitaan. Hiihtomatkaa olisi tullut noin kuusi kilometriä, niistä 5km tuulelta suojassa. Edelleen kyseistä matkasta puolet olisi kuljettu 100% varmuudella kovalla ja hyvällä jäljellä. Toinenkin puoli matkasta olisi ollut kovan pohjan päällä olevaa reittiä, vaikka siihen uutta lunta päälle olisikin sattunut kertymään. Todennäiköisesti sekin osuus olisi ollut hiljattain kelkalla ajettu.

Olisivat olleet turvassa, ajoissa ja hengissä. Lisäksi viimeinen päivä olisi ollut helppo ja rento. Eikä taksiakaan olisi tarvinnut tilata, vaan tienlaitaa/kelkkauraa olisi voinut hiihtää Ylikyröstä Raattamaan ja nousta sieltä linja-autoon. Helppoa ja turvallista, liekö siksi ei harkittaviiin vaihtoehtoihin.

Mitään syytä tai pakottavaa tarvetta ei ollut jatkaa matkaa likellekkään Pyhäkurua.

Tämä on ihan uutta tietoa ja tekee tapauksen vielä astetta surullisemmaksi ja turhemmaksi. Turvaan olisi päässyt helposti, halvalla ja tunnelmallisesti fiilistellen vikan päivän rentoa hiihtoa ja maisemia.

Löytyykö tieto tuosta huoltoreitistä ja 100% kunnossapitovarmuudesta jostain? Heillähän oli siis vähintään koko maanantai ja tiistaiaamu aikaa selvittää reittivaihtoehtoja. Myös kotiväki olisi voinut selvittää asiaa heille ja antaa objektiivisia, hyvin nukkuneen ja syöneen mielen tuottamia neuvoja.

Kuten täällä on viisaasti todettu:
Periksiantamattomuus, sitkeys ja jääräpäisyys eivät ole talvivaellusolosuhteissa hyveitä, ja mukavuudenhalu voi pelastaa henkesi.

Tarkennan.

Matkaa Nammalasta Ylikyröön maantienlaitaan yhteensä noin 6km.

Nammal-Montelin maja n. 1 km - 100% varmuudella auki, kun edellisinä päivinä usempaan kertaan hiihtäneet siitä.

Montelin maja- Vuontisjärvi(Ylikyrön, ei Muonion) nk. huoltoreitti talvella n. 3km - reitin avoimuudesta ei varmuutta, mutta todennäköisyys kovalle pohjalle 50%, koska käytetään huoltoreittinä ja sillä toisinaan muuta ajoa myös talvella. Keväällä siitä nousee ylläpidetty latu tunturiin.

Vuontisjärvi-Maantienlaita n. 2km - 100% varmuudella auki, sillä Hommakankaan mökkialue ja tie pidetään auki ympäritalven. Tie näkyy kartasta ja asiasta olisi voinut vielä varmistua kysymällä luontokeskuksesta.

Epävarmimman osuuden kunnon ja arviot siitä olisi voinut kysyä ja tarkistaa vielä lähtöpäivänäkin Hetan Luontokeskuksesta, samalla kun kävivät hakemassa avaimet ja vessassa. Huoltoreitit ja kaikki mahdolliset muut hätäexitit, mahdolliset kelkkaurat, aiemmat kulkijat yms. tiedot olisi saanut jo ennen paikkakunnalle tuloa soittamalla Luontokeskukseen, joko Hettaan tai Pallakselle. Tietenkin mielessä olisi pitänyt käydä/olla mahdollisuus reissun keskeyttämiseen etuajassa, ennen lopullista määränpäätä missä tahansa vaiheessa vaellusta. Valmius tiedusteluun jo ennen lähtöä oltaisiin tarvittu.

[CSI]

Hätäilmoitus menee Jenkkeihin kansainväliseen keskukseen, josta yritetään ottaa englanniksi yhteyttä ilmoituksen tekijään. Avun saaminen ei jää kiinni siitä, jos ei pysty vastaamaan/osaa englantia, vaan siinä tilanteessa case siirretään suoraan kyseisen maan häkeen. Jos viestiin pystyy vastaamaan, niin avun tarvetta saadaan kartoitettua paremmin. Mutta esim. toissa(?)kesänä Sarekissa suomalainen retkiporukka käynnisti melkoisen pelastusoperaation olematta oikeasti ihan niin pahassa hädässä, kun painoivat sos-nappia, mutta eivät sitten reagoineet yhteydenottoihin. Silloin lähtee ns. iso pyörä pyörimään. Vaikka tuo hätäviestin siirto sieltä kv-keskuksesta avuntarvemaahan kuulostaa siltä, että siinä saattaisi helposti tulla mutkia matkaan, niin käytännössä kuitenkin homma toimii moitteetta ympäri maailman.

Ja tuosta sirkuksesta pitää vielä maksaa muutama kymppi (useampi satanen vuodessa)?? Kyllä 112 puhelu on paljon näppärämpi. Saa välittömästi yhteyden hätäkeskukseen,joka puhuu äidinkieltäni. Sekuntiakaan ei mene hukkaan. Saa omalla äidinkielellään kertoa mikä on homman nimi. Tarpeellinen apu lähtee matkaan viivytyksettä. Lisäksi häke voi soittaa halutessaan takaisin - samoin kuin paikalle kiitävät pelastusyksiköt, koska numeroni jaetaan heille automaattisesti järjestelmän toimesta.

Laitteeseen tallennettuun yhteyshenkilöön otetaan yhteyttä suoraan ja kysymättä.

Kukahan perverssi tuollaisen ominaisuuden sinne on Garminilla speksannut? Tuohan on avain päätön ominaisuus. Jos minulle iskisi hätätilanne erämaassa niin kaikkein viimeksi haluaisin, että siitä lähtisi viesti läheisille. Mitä he pystyisivät asiassa muuta tekemään kuin murehtimaan?

Aivan järjetöntä skeidaa tuollainen fiitsöri. Logiikkahan on se, että jos 112 puhelu pelastaa minut, niin siinä vaiheessa kerron sen mielelläni itse läheisille puhelinsoitolla, että "läheltä piti, mutta nyt on kaikki hyvin".

Jos taas kävi kalpaten, niin poliisi menee kotiin kertomaan sen vierailun kera. Kuulostaa inhimillisemmältä ja arvokkaammalta tavalta kuin joku typerä tekstiviesti, että "nyt se on delaamassa siellä".

Minulla ei ole mitään tarvetta hätätilanteen ollessa päällä viestiä siitä läheisilleni. Jotka eivät kumminkaan voi tehdä asialle mitään muuta kuin ahdistua ja surra. Jos pelastun, tuo ahdistus, piina ja suru on ollut täysin turhaa kiusaamista.

Huh huh. Jenkki-insinööreillä ei kyllä kaikilla ole muumit kanootissa.

[Anonymous84]

Jos tuo häkeen soitto sijainti pitää paikkaansa, on täytynyt olla todella rohkea pelastaja, joka on tuolla lipalla käynyt.

Pieni oikaisu.
He eivät olleet vielä jyrkässä kohdassa, vaan noin 400m reitiltä, loivasti pohjoista ja itää kohti laskevassa rinteessä.
Siihen läntiseen jyrkään, onntuosta kohdasta vielä matkaa 100-200m.

Todennäköinen ”menosuunta” lopullisesti on ollut rinteen mukana pohjoiseen kohti länsi-pohjois kulmaa.

Se on myös suunta, johon tuuli olisi painanut.

Pallaksen lumivyöry | ”Yritetty soittaa, mutta ei vastaa” – Näin naisen hätä­puheluun reagoitiin: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010105781.html

Ylläolevasta linkistä löytyvän kuvan perusteella olisivat olleet kyllä jo hyvin lähellä itään laskevan rinteen jyrkintä kohtaa. Paikka ei ole itselle tuttu, enkä lähde korkeuskäyrien mukaan paikan jyrkkyyttä tarkemmin arvioimaan, mutta lumivyöryn murtumalinjan jyrkkyyden, 35°-40°, perusteella kyseessä jyrkempi rinne kuin yksikään Suomen laskettelurinteistä.

https://www.lumipallo.fi/2012/12/25/ole ... eet-top-3/

[Bushmaster]

....soittamalla Luontokeskukseen, joko Hettaan tai Pallakselle.

Pallaksella ei ole luontokeskusta. Suljettiin vuoden -22 aikana sisäilmaongelmien vuoksi ja purettiin kesän -23 aikana. Uutta suunnitellaan, mutta mettävaltion budjettitilanteen tietäen en pidättäisi hengitystä kun muitakin kohteita puretaan kiihtyvällä tahdilla..