Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[kuusenalla]

Eksymisestä.

Ketjussa on keskusteltu paljon eksymiseen vaikuttaneista asioista. Todennäköisin lienee teoria eksymisen tapahtumisesta kohdassa, jossa polku tekee mutkan ja siitä korkeuskäyrää seuraten tuulivakutuksen avustamana häkesoittopisteeseen.

Vaikka näin todellisuudessa olisi käynytkin, olemassa oleva tieto, ei viittaa siihen, että äiti olisi KOKENUT olleensa millään muotoa eksyksissä. (Häkesoitto: reitillä, luotti antamaansa sijaintinsa olevan oikea, pelastajien siis löytävän heidät tietystä pisteestä, Garmin ollut matkassa, antanut mahdollisuuden suunnassa pysymiseen jne.)

Samaistamisvirheestä.

@Kuusenalla kertoi hyvin suksien merkityksestä hiihtovaelluksella ja että niiden ottamista vältetään menettämisen pelossa. Nousukarvoista ja niiden kunnosta/ toimivuudesta olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Poliisin videolla näkyy rinteen myöhäisiä pieniä lumikinostumia, välillä jäätä.

Mikäli pyörähtäminen olisi tapahtunut ja rinteeseen oltaisiin tultu hotellin suunnalta, olisi edessä ollut aika jyrkkenevää laskua voimakkaassa myötäisessä ahkiot perässä. Olisiko vauhti saatu topattua ja jatkoluisun estämiseksi sauvat ja sukset pois—> menetetty ne myötätuuleen —> häkesoitto. (Sauvat on voitu ottaa senkin takia pois, että käsiä saadaan lämmitettyä edes hieman esim. takin sisällä, mikäli niissä silloin vielä jotain tuntoa ollut.)

Kuvassa sinisellä tulosuunta
Vihreällä aiottu menosuunta
Punaisella kulkusuunta ”pyörähtämisen” jälkeen.

Luonnossa liikkuessaan ihmiset yleensä ovat keskittyneitä katsomaan eteenpäin, jolloin selän taakse jäävä maasto jää näkemättä/ näyttää yllättävän oudolta. Varsinkin tunturimaastossa maisema voi näyttää yllättävän samanlaiselta tulo- ja menosuunnassa. Siihen kun lisätään tuuli, iltahämy ja väärään paikkaan samaistuminen , niin lähteminen tauon jälkeen takaisin tulosuuntaan ei ole ennenkuulumaton juttu.

Ainoa, mikä tässä mahdollisuudessa häiritsee on se, että silloin äiti ei olisi tajunnut tuulensuunnan muutosta. Hypotermisena ja kokemattomana talvivaeltajana, se tosin olisi voinut jäädä merkille panematta varsinkin mikäli Raattaman valoja luultiin hotellin valoiksi.

Tässä skenaariossa on kaksi aika mahdottomalta tuntuvaa asiaa: tuulensuunnan muuttuminen ja myös valon suunnan muuttuminen käännöksen jälkeen. Nyt laitetaan ihan liikaa painoarvoa poromies Rauhalan näkemille Raattaman valoille. Valaistusolot olivat ihan erilaiset häkepuhelun aikaan (niistä on valokuvakin laitettu tänne, ks. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/85e9 ... afc57a010f). Klo 14, vaikka aurinko on laskenut, on vielä hyvinkin valoisaa, kun lumi heijastaa hajavaloa hyvin. Lisäksi valo on etelän/etelälounaan suunnassa, eli juuri menosuunnassa Taivaskeron mutkaan nähden. Vaikka lunta pölisisikin niin, ettei oikein tahdo nähdä mitään, on vaikea uskoa, että käännyttäisiin sekä tuulen että valon suhteen ihan toiseen suuntaan. Hajavalon eli auringonlaskun suunnan näkee tuollaisessakin tilanteessa aika hyvin - sumu ja paksut pilvet ovat eri asia. Valokuvien perusteella pilviverho ei ole ollut paksu tuohon aikaan, vaikka nouseva ilmavirtaus onkin nostanut sumua tunturin päälle. Valon suunnan voi nähdä. Tiedän tämän taas kokemuksesta, olen ollut eri tilanteissa tunturissa nimenomaan kaamosaikaan, hämärässä jne.

Mutta: en ollut paikalla enkä edelleenkään voi ymmärtää, miksei mitään sijainnin tarkistusta tehty. En pidä suuntavaistoani mitenkään erityisenä, mutta jos vähänkin on hereillä, valon ja tuulen suunnan muutoksen kyllä havaitsee.

Jos hypotermia on jo niin paha, ettei enää tällaista huomaa, sitten todellakin olisi ollut syytä koettaa tehdä exit tunturista paljon aiemmin.

[Alien Alien]

Otetaan tämä esille nyt vielä kerran... jos hätäpuhelun aikana äiti kertoo että he ovat pyhäkurun kohdilla hetta-pallas kesäreitillä ja eteneminen on hankalaa ja tarvitsevat kyydin pois tunturista, ja kertoo puhelun lopuksi että he yrittävät jatkaa matkaa pallaksen vanhan luontokeskuksen suuntaan, niin onko noiden tietojen perusteella 50 minuuttia puhelusta paikalle saapuvan pelastusryhmän ensisijainen tavoite päästä sijaintiin josta puhelu soitettiin, vai ajaa sitä kesäreittiä pitkin etsimään äitiä ja poikaa jotka oletustietojen perusteella jatkoivat matkaa puhelun jälkeen?

Damfinilla pointti tässä (tosin hieman eri mitä syystä), jota itsekin hain.

Onko julkisuudessa ollut esillä ollut piste
A) äidin suorittaman soiton sijaintipiste
B) pelastuslaitokselle suoritetun hätäpaikannuksen piste

Yleensä pelastajille ilmoitetaan viimeisin mahdolllisimman paikannuspiste. Mikäli puhelin on hälyttänyt ja silloinen sijainti ilmoitettu julkisuuteen, sopisi se ajallisesti siihen, että ovat soittaneet jo ennen satulaan menoa ja sen 50min aikana edenneet koordinaattipisteeseen.

Tämä tapaus ei ole verrattavissa perinteisiin minfon tapauksiin. Otsikko kertoo mitä on tapahtunut ja missä, syykin on kerrottu heti alussa. Eksyminen/ harhaantuminen reitiltä. Lähtökohtaisesti rikosta ei ole tapahtunut.

Ainoa syy miksi keskustelulla on mitään merkitystä on @Haxxterin esiinnostama turvallisuusoppi. Siihen vaikuttaa olennaisesti reitiltä harhaantumisen syyt.

Siinä kontekstissa samaistamisvirhe/harhaantumimen/ kylmäaltistus primäärisyynä on merkityksellinen. Mitä turvallisuusnäkökohtaa tulee painottaa. Koska mihinkään ylläolevista ei ole yksiselittäistä tekijää, jota voisi osoittaa vaan ovat useiden tekijöiden summia, on keskustelu laaja-alaista. Sirpalemaisen ja epätäydellisen tiedon varassa se on haastavaa.

[Haxxter]

- On selvää että tapahtuma herättää hu ... alla.[/i]

Käänsin tuon ilmailumaailmaan. Lähtisittekö lentämään sellaisen lentoyhtiön kanssa, joka onnettomuuden jälkeen antaa tapahtuneesta allaolevia selityksiä, eivät edes tutki asiaa sen kummemmin tai edes pohdi pitäisikö jotakin muuttaa:

• On selvää että lento-onnettomuus herättää huolta.

• Haluaa muistuttaa, että lento-onnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

• Mikä on lentämisen vaarallisin osuus? Se kun ajetaan lentokentälle ja takaisin autolla.

• Pilotti oli kokenut lentäjä, ohjaamossa hänellä ollut mukanaan usein myös lentämisestä kiinnostuneita.

• Lento-onnettomuus oli puhdas onnettomuus. Jern seurasi pilotin somea,ja mikään ei viittaa siihen että pilotti lensi heidät tarkoituksella ukkosmyrskyyn. Pilotti ei hakenut extreme-kokemuksia.

• Lentosää oli lennon ensimmäisten tuntien ajan ollut hyvä, sitten sää kääntyi totaalisesti. Pilotti ei voinut vaikuttaa kulkusuuntaansa, kun sää oli niin huono, vaan pilotti yritti etsiä suotuisampaa sää-aluetta ja sitten kone lensi ennalta suunnittelemattomaan paikkaan.

• On aivan mahdotonta suunnistaa sellaisessa säässä. Tulee sokeaksi ja lentokone menee minne tuuli kuljettaa.

• Lentäjänkoulutuksessa harjoitellaan suunnittelemaan reittejä ja välttämään vaaroja. Opitaan myös milloin ollaan yhteydessä lennonjohtoon. Pilotti teki niin, mutta ohjeita saatessa oli jo liian myöhäistä ukkosmyrskyn takia.

• Mikään tilanne ei ole täysin toista vastaava. Kaikkeen ei voi varautua harjoittelemalla.

[damfin]

En ymmärrä mitä haet, mutta minä ajaisin sieltä hotellilta kesäreittiä pitkin hätäpuhelukoordinaatteihin. Miksi niin?

hätäpuhelukoordinaatit olivat melko reilusti sivussa reitiltä, kaiken lisäksi moottorikelkalle hankalassa paikassa, ja oletuksena oli että äiti ja poika jatkoivat matkaa puhelun jälkeen eli olisivat 50 minuutin aikana ehtineet edetä jo jonkin matkaa eli miksi olettaa että he löytyisivät edelleen siitä samalta paikalta josta soittivat? Äiti ei ollut kuitenkaan puhelun aikana ilmeisesti ilmaissut olevansa eksyksissä eli oletuksena oli hänen tietävän missä reitti menee.

Ensimmäisten tiedotusten mukaan etsintäryhmä oli ajanut kesäreittiä pitkin, ja kun eivät havainneet henkilöitä heidän ilmoittamassaan paikassa ajoivat he reittiä pitkin nammalakurun majalle, ja kun henkilöitä ei löytynyt reitiltä he palasivat tarkistamaan sen hätäpuhelun koordinaatit ja havaitsivat paikalla tapahtuneen lumivyöryn.

Jos he olisivat käyneet niissä hätäpuhelun koordinaateissa heti alueelle saapuessaan, eivätkö he olisi havainneet lumivyöryn jäljet heti silloin, eikä vasta nammalakurussa käytyään?

Olisko sitten niin, että lumivyöryn havaitseminen vaati kuitenkin menemistä alemmas kuruun kuin mistä hätäpuhelu tuli? Mutta kieltämättä mielenkiintoista ja vähän outoa, että kun hätäpuhelu tuli akuutin vaaran (lumivyöry) vierestä, niin miksi ensin tarkistettiin Nammalankurun mökki (ja reitti sinne) ja vasta sitten Pyhäkuru lumivyöryn varalta?

Edit: Kuinkahan helppoa/vaikeaa lumivyöryn havaitseminen ylhäältä päin havainnoiden noissa oloissa on? Periaatteessa kuitenkin on kyse siitä, että lumi on vain hävinnyt. Tuossa tuulessa lunta liikkuu aika moisia määriä, niin kuinka pian myös lumivyöryn jäljet katoaa? Alhaalta sitten tietenkin näkee kyllä, että tähän on tullut lumivyöry.

Lumivyöryalue ei todennäköisesti ainakaan tuossa kelissä ole näkynyt sieltä kesäreitiltä, ja puhelu on tullut paikasta joka on ollut jo sitä lumivyöryaluetta, jossain on kerrottukin että puhelu on paikantunut juuri siihen alueelle mistä lumivyöryt tuolla pyhäkurussa yleensä alkavat.

En edelleenkään usko että ennen kesäreitin läpi ajamista olisi käyty niissä hätäpuhelun koordinaateissa, vaan juuri niin kuin ensimmäisissä uutisissa kerrottiin, sen jälkeen kun henkilöitä ei löytynyt äidin ilmoittamalta reitiltä alettiin heitä etsiä sieltä puhelun koordinaateista ja havaittiin lumivyöry.

Enkä yritä väittää että uhrit olisivat pelastuneet missään tapauksessa, todennäköisesti menehtyivät lähes välittömästi lumivyöryssä, mutta jos tuo lumivyöry olisi havaittu heti kun paikalle päästiin 50 minuuttia hätäpuhelusta, olisi etsinnät ehkä saatu nopeammin kohdistettua oikealle alueelle.

[Miss Holmes #1]

Taas ^ aivan turhaa öyhkäämistä.

Suomessa lumivyöryihin on kuollut yhdellä kädellä laskettava määrä ihmisiä.
Esim Alpeilla tuon voi kertoa kymmenillä.

Todellisuudessa lumivyöry oli noissa muutenkin vaativissa olosuhteissa se, joka kuolemat aiheutti. Ilman sitä tästä ei olisi ikinä uutisoitu paria riviä enempää. ”Retkeilijät pelastettiin tunturista” -Lapin Sanomat

Pakkanen ja tuuli ei tuolla ole ollut tappavaa. En usko, että mitään sairaalahoitoa vaativia paleltumia olisi edes syntynyt.
Olivathan he jo viettäneet 6 tuntia ulkona ja selvinneet ilman avuntarvetta. Myöskään pelastajat eivät jäätyneet kuoliaaksi, vaikka olosuhteet pahenivat.

Sohvan nurkasta +20 lämmöstä voi tuntua, että olosuhteet olisivat jotenkin tappavat.
Mä olen useita kertoja kakaroiden tahdosta ollut rinteessä tuolla huudeilla yli -20 asteen pakkasessa ja viimassa tuntitolkulla ilman mitään erävaellusvarustusta ja tässä vielä kirjoittelen.

Olutpullo voi hyhmettyä hetkessä, mutta ei edes liikkeessä pysyvä ihminen.

Uskon edelleen, että liukuman lumivyöryn murtumakohtaan on aiheuttanut tuuli.
Maastoutuminen puhelun ajaksi ja siitä seisomaan nouseminen.
Suunta äidillä varmasti on ollut selvillä. Mutta tuulen voimakkuus tuossa tunnelissa ei olisi olisi ollut selvillä ennakkoon kenelläkään.

[Vadelma-Aho]

- Haluaa muistuttaa, että lumivyöryt ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

Oi pyhä luoja ei näin VOI sanoa. Joka ikinen vuosi Suomessa etsitään jotakuta vyöryn alta/pelätään jonkun jääneen sinne. Pyhäkurussakin 2021 on viimeksi (tai omiin korviini ei ole kantautunut myöhempää onnettomuutta) ihminen ollut kokonaan hautautuneena vyöryyn. UKK:ssa, Käsivarressa, Rukalla, Pyhällä jne jne vyöryy useat paikat monta kertaa talvessa. Aivan hirvittävän vaarallista ammattilaisen sanoa, että vyöryt on Suomessa erittäin harvinaisia.

[SmileToad]

Käänsin tuon ilmailumaailmaan. Lähtisittekö lentämään sellaisen lentoyhtiön kanssa, joka onnettomuuden jälkeen antaa tapahtuneesta allaolevia selityksiä, eivät edes tutki asiaa sen kummemmin tai edes pohdi pitäisikö jotakin muuttaa:

...

• Haluaa muistuttaa, että lento-onnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

• Pilotti oli kokenut lentäjä, ohjaamossa hänellä ollut mukanaan usein myös lentämisestä kiinnostuneita.

...

• Lentosää oli lennon ensimmäisten tuntien ajan ollut hyvä, sitten sää kääntyi totaalisesti. Pilotti ei voinut vaikuttaa kulkusuuntaansa, kun sää oli niin huono, vaan pilotti yritti etsiä suotuisampaa sää-aluetta ja sitten kone lensi ennalta suunnittelemattomaan paikkaan.

• On aivan mahdotonta suunnistaa sellaisessa säässä. Tulee sokeaksi ja lentokone menee minne tuuli kuljettaa.

...

Ai hyvänen aika
Ilmaillessa tämä logiikka on aivan absurdi, mutta maan tasalla sama kelpaa vallan hyvin, vaikka vastuulla olisi kokonainen lasten luokkaretki.

Joten: Hyvä eräopas on sellainen, joka ei koskaan saata itseään ja porukkaansa tilanteeseen, jossa tarvitaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin harjottelua eli ylimaallista suoritusta.

Luulisi että Jern ymmärtäisi tällaisen yksinkertaisen asian. Maallikollahan ei ole mitään mahdollisuutta tarkistaa eräoppaansa todellista osaamista ja ennen kaikkea osaamisen soveltamiskykyä. Sikäli AlienAlienin aiemmin ehdottama koulutusten standardointi ei olisi huono ajatus.

[Alien Alien]

Eksymisestä.

Ketjussa on keskusteltu paljon eksymiseen vaikuttaneista asioista. Todennäköisin lienee teoria eksymisen tapahtumisesta kohdassa, jossa polku tekee mutkan ja siitä korkeuskäyrää seuraten tuulivakutuksen avustamana häkesoittopisteeseen.

Vaikka näin todellisuudessa olisi käynytkin, olemassa oleva tieto, ei viittaa siihen, että äiti olisi KOKENUT olleensa millään muotoa eksyksissä. (Häkesoitto: reitillä, luotti antamaansa sijaintinsa olevan oikea, pelastajien siis löytävän heidät tietystä pisteestä, Garmin ollut matkassa, antanut mahdollisuuden suunnassa pysymiseen jne.)

Samaistamisvirheestä.

@Kuusenalla kertoi hyvin suksien merkityksestä hiihtovaelluksella ja että niiden ottamista vältetään menettämisen pelossa. Nousukarvoista ja niiden kunnosta/ toimivuudesta olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Poliisin videolla näkyy rinteen myöhäisiä pieniä lumikinostumia, välillä jäätä.

Mikäli pyörähtäminen olisi tapahtunut ja rinteeseen oltaisiin tultu hotellin suunnalta, olisi edessä ollut aika jyrkkenevää laskua voimakkaassa myötäisessä ahkiot perässä. Olisiko vauhti saatu topattua ja jatkoluisun estämiseksi sauvat ja sukset pois—> menetetty ne myötätuuleen —> häkesoitto. (Sauvat on voitu ottaa senkin takia pois, että käsiä saadaan lämmitettyä edes hieman esim. takin sisällä, mikäli niissä silloin vielä jotain tuntoa ollut.)

Kuvassa sinisellä tulosuunta
Vihreällä aiottu menosuunta
Punaisella kulkusuunta ”pyörähtämisen” jälkeen.

Luonnossa liikkuessaan ihmiset yleensä ovat keskittyneitä katsomaan eteenpäin, jolloin selän taakse jäävä maasto jää näkemättä/ näyttää yllättävän oudolta. Varsinkin tunturimaastossa maisema voi näyttää yllättävän samanlaiselta tulo- ja menosuunnassa. Siihen kun lisätään tuuli, iltahämy ja väärään paikkaan samaistuminen , niin lähteminen tauon jälkeen takaisin tulosuuntaan ei ole ennenkuulumaton juttu.

Ainoa, mikä tässä mahdollisuudessa häiritsee on se, että silloin äiti ei olisi tajunnut tuulensuunnan muutosta. Hypotermisena ja kokemattomana talvivaeltajana, se tosin olisi voinut jäädä merkille panematta varsinkin mikäli Raattaman valoja luultiin hotellin valoiksi.

Tässä skenaariossa on kaksi aika mahdottomalta tuntuvaa asiaa: tuulensuunnan muuttuminen ja myös valon suunnan muuttuminen käännöksen jälkeen. Nyt laitetaan ihan liikaa painoarvoa poromies Rauhalan näkemille Raattaman valoille. Valaistusolot olivat ihan erilaiset häkepuhelun aikaan (niistä on valokuvakin laitettu tänne, ks. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/85e9 ... afc57a010f). Klo 14, vaikka aurinko on laskenut, on vielä hyvinkin valoisaa, kun lumi heijastaa hajavaloa hyvin. Lisäksi valo on etelän/etelälounaan suunnassa, eli juuri menosuunnassa Taivaskeron mutkaan nähden. Vaikka lunta pölisisikin niin, ettei oikein tahdo nähdä mitään, on vaikea uskoa, että käännyttäisiin sekä tuulen että valon suhteen ihan toiseen suuntaan. Hajavalon eli auringonlaskun suunnan näkee tuollaisessakin tilanteessa aika hyvin - sumu ja paksut pilvet ovat eri asia. Valokuvien perusteella pilviverho ei ole ollut paksu tuohon aikaan, vaikka nouseva ilmavirtaus onkin nostanut sumua tunturin päälle. Valon suunnan voi nähdä. Tiedän tämän taas kokemuksesta, olen ollut eri tilanteissa tunturissa nimenomaan kaamosaikaan, hämärässä jne.

Mutta: en ollut paikalla enkä edelleenkään voi ymmärtää, miksei mitään sijainnin tarkistusta tehty. En pidä suuntavaistoani mitenkään erityisenä, mutta jos vähänkin on hereillä, valon ja tuulen suunnan muutoksen kyllä havaitsee.

Jos hypotermia on jo niin paha, ettei enää tällaista huomaa, sitten todellakin olisi ollut syytä koettaa tehdä exit tunturista paljon aiemmin.

Niimpä.
Keskustelussa on kuitenkin oletuksena ollut, että lumivyöry on lähtenyt tulosuunnan ”nurkasta”, eli olisivat liikkuneet häkekoordinaateista koilliseen ei kaakkoon. Selosteen perusteella ei eksyneitä vaan eteneminen mahdotonta. Ovat aikoneet liikkua eteenpäin, eli myötätuuleen tässä tapauksessa.

Mikäli äidin hypotermia ei ole selittävä tekijä, ainoa miten saan palat osumaan paikalleen on seuraava.

Hätäpuhelun soittopiste ja julkisuuteen ilmoitetut koordinaatit eivät ole samat. Häkeselosteen koordinaatti on viimeisin sijaintitieto, eli se jolloin pelastajat soittaneet äidille ja puhelin hälyttänyt.

Äidin häkesoittosijainti olisi ollut siis 50min aiempaa reitiltä, Taivaskeron- Lehmikeron satulalta, noin 1 km päästä. Sukset menetetty syystä x ( varpaiden palelu/ vaatteiden lisääminen/ jäästä putsaaminen yms.) Samasta syystä sauvat. Kovan nousun jälkeen tauolle ollut kuitenkin selkeä tarve. Välineiden menetyksen jälkeen todettu ajan käyvän vähiin ja pyydetty noutoa. Ei akuuttia hätää siis. Kävellen lähdetty jatkamaan matkaa, minkä vuoksi rinteen viettämistä ei ole havaittu, kuin suksilla liikkuessa ko. kohdassa.
Pelastajat ajaneet soittopaikkaan (alkuperäinen häkesoittopiste saavutettu ja reitti ns. ajettu läpi) yritetty soittaa äidille ei vastausta. Pyydetty uusi hätäsijainti, jolloin julkisuudessa ollut koordinaattipiste. Pelastajat palanneet takaisin tulosuuntaan ja havaittu lumivyöry. Kello 16.00 pelastustehtävä muuttuu etsintätehtäväksi, koska pelastajille selvää, ettei enää tuossa vaiheessa pelastettavaa löydy, ainoastaan vainajia.

[Kotietsivä]

Fillarin pystyssäpysyminen perustuu gyroskooppi ilmiöön. Lujaa polkiessa = vahva gyro. Et kaadu. Terassilla = vähän gyroa = helposti nurin.

Ei vaan siihen ihmiseen, joka painaa yli 10 kertaa fillaria enemmän ja tasapainottelee. Ihan kuten skeittaaminenkin.

Kun paino otetaan pois ei mikään pientä jalustaa lukuunottamatta estä kaatumista.

Onko sulla jäänyt fysiikan tunnit välistä?
Hyrrävoimaksi kutsutaan voimaa joka pitää pyörivät renkaat pystyssä.

[JanitaSlim]

↑

Ilmeisesti ihan tosissaan lähdet väittämään, ettei pyörällä voi kaatua, jos se on liikkeessä?

[Alien Alien]

- On selvää että tapahtuma herättää hu ... alla.[/i]

Käänsin tuon ilmailumaailmaan. Lähtisittekö lentämään sellaisen lentoyhtiön kanssa, joka onnettomuuden jälkeen antaa tapahtuneesta allaolevia selityksiä, eivät edes tutki asiaa sen kummemmin tai edes pohdi pitäisikö jotakin muuttaa:

• On selvää että lento-onnettomuus herättää huolta.

• Haluaa muistuttaa, että lento-onnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

• Mikä on lentämisen vaarallisin osuus? Se kun ajetaan lentokentälle ja takaisin autolla.

• Pilotti oli kokenut lentäjä, ohjaamossa hänellä ollut mukanaan usein myös lentämisestä kiinnostuneita.

• Lento-onnettomuus oli puhdas onnettomuus. Jern seurasi pilotin somea,ja mikään ei viittaa siihen että pilotti lensi heidät tarkoituksella ukkosmyrskyyn. Pilotti ei hakenut extreme-kokemuksia.

• Lentosää oli lennon ensimmäisten tuntien ajan ollut hyvä, sitten sää kääntyi totaalisesti. Pilotti ei voinut vaikuttaa kulkusuuntaansa, kun sää oli niin huono, vaan pilotti yritti etsiä suotuisampaa sää-aluetta ja sitten kone lensi ennalta suunnittelemattomaan paikkaan.

• On aivan mahdotonta suunnistaa sellaisessa säässä. Tulee sokeaksi ja lentokone menee minne tuuli kuljettaa.

• Lentäjänkoulutuksessa harjoitellaan suunnittelemaan reittejä ja välttämään vaaroja. Opitaan myös milloin ollaan yhteydessä lennonjohtoon. Pilotti teki niin, mutta ohjeita saatessa oli jo liian myöhäistä ukkosmyrskyn takia.

• Mikään tilanne ei ole täysin toista vastaava. Kaikkeen ei voi varautua harjoittelemalla.

Tarkennus: varakapteeninatoimii ilmailussa kiinnostunut 12-vuotias.

[SmileToad]

Taas ^ aivan turhaa öyhkäämistä.

Suomessa lumivyöryihin on kuollut yhdellä kädellä laskettava määrä ihmisiä.
Esim Alpeilla tuon voi kertoa kymmenillä.

Todellisuudessa lumivyöry oli noissa muutenkin vaativissa olosuhteissa se, joka kuolemat aiheutti. Ilman sitä tästä ei olisi ikinä uutisoitu paria riviä enempää. ”Retkeilijät pelastettiin tunturista” -Lapin Sanomat

Tietysti lumivyöry oli se lopullinen syy, ainakin kuolemaan. Ihan kuten lento-onnettomuuden lopullinen syy on se, että kone sakkaa eikä enää pysy ilmassa, tai että kiitotiellä olikin toinen kone mitä sumussa ei nähty. Tai vielä joskus 80-luvulla syynä oli, että salama tai yhtäkkinen laskeutuessa iskevä tuulenpuuska (microburst) teki koneen lentokyvyttömäksi.

Kaikki todella harvinaisia yksittäisiä tapahtumia. Silti niistä on opittu, ja opittu nimenomaan siitä näkökulmasta, miten voidaan estää lentokonetta (vaeltajaa) joutumasta sellaiseen olosuhteeseen missä sakkaus/törmäys/salamanisku (lumivyöry) on edes mahdollinen.

[Ramppa X Rämäpää]

Äidin häkesoittosijainti olisi ollut siis 50min aiempaa reitiltä, Taivaskeron- Lehmikeron satulalta, noin 1 km päästä. Sukset menetetty syystä x ( varpaiden palelu/ vaatteiden lisääminen/ jäästä putsaaminen yms.) Samasta syystä sauvat. Kovan nousun jälkeen tauolle ollut kuitenkin selkeä tarve. Välineiden menetyksen jälkeen todettu ajan käyvän vähiin ja pyydetty noutoa. Ei akuuttia hätää siis. Kävellen lähdetty jatkamaan matkaa, minkä vuoksi rinteen viettämistä ei ole havaittu, kuin suksilla liikkuessa ko. kohdassa.
Pelastajat ajaneet soittopaikkaan (alkuperäinen häkesoittopiste saavutettu ja reitti ns. ajettu läpi) yritetty soittaa äidille ei vastausta. Pyydetty uusi hätäsijainti, jolloin julkisuudessa ollut koordinaattipiste. Pelastajat palanneet takaisin tulosuuntaan ja havaittu lumivyöry. Kello 16.00 pelastustehtävä muuttuu etsintätehtäväksi, koska pelastajille selvää, ettei enää tuossa vaiheessa pelastettavaa löydy, ainoastaan vainajia.

Nyt lähtee taas laukalle. Kuten jo tuolla aiemmin on minun ja muidenkin toimesta selitetty, hätäpaikannuksella saa vastaukseksi puhelimen sijaitsevan jossain Pallaksen alueella. Tarkka paikka (ne koordinaatit mitkä julkistettiin) saatiin häkepuhelusta.

[Alien Alien]

- Haluaa muistuttaa, että lumivyöryt ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

Oi pyhä luoja ei näin VOI sanoa. Joka ikinen vuosi Suomessa etsitään jotakuta vyöryn alta/pelätään jonkun jääneen sinne. Pyhäkurussakin 2021 on viimeksi (tai omiin korviini ei ole kantautunut myöhempää onnettomuutta) ihminen ollut kokonaan hautautuneena vyöryyn. UKK:ssa, Käsivarressa, Rukalla, Pyhällä jne jne vyöryy useat paikat monta kertaa talvessa. Aivan hirvittävän vaarallista ammattilaisen sanoa, että vyöryt on Suomessa erittäin harvinaisia.

Ihan käsittämätön kaveri. Ei ihme, että tuon opeilla useampi oppilaista menehtynyt juurikin lumivyöryyn. Pyhäkurussa oli ollut marraskuussa viimeksi lumivyöry. Vapaalaskijat ehtivät laskea sivuun. Asiasta puhuttu mediassa ja löytyy alkupäästä ketjua tieto ja juttu/linkki.

[Alien Alien]

Äidin häkesoittosijainti olisi ollut siis 50min aiempaa reitiltä, Taivaskeron- Lehmikeron satulalta, noin 1 km päästä. Sukset menetetty syystä x ( varpaiden palelu/ vaatteiden lisääminen/ jäästä putsaaminen yms.) Samasta syystä sauvat. Kovan nousun jälkeen tauolle ollut kuitenkin selkeä tarve. Välineiden menetyksen jälkeen todettu ajan käyvän vähiin ja pyydetty noutoa. Ei akuuttia hätää siis. Kävellen lähdetty jatkamaan matkaa, minkä vuoksi rinteen viettämistä ei ole havaittu, kuin suksilla liikkuessa ko. kohdassa.
Pelastajat ajaneet soittopaikkaan (alkuperäinen häkesoittopiste saavutettu ja reitti ns. ajettu läpi) yritetty soittaa äidille ei vastausta. Pyydetty uusi hätäsijainti, jolloin julkisuudessa ollut koordinaattipiste. Pelastajat palanneet takaisin tulosuuntaan ja havaittu lumivyöry. Kello 16.00 pelastustehtävä muuttuu etsintätehtäväksi, koska pelastajille selvää, ettei enää tuossa vaiheessa pelastettavaa löydy, ainoastaan vainajia.

Nyt lähtee taas laukalle. Kuten jo tuolla aiemmin on minun ja muidenkin toimesta selitetty, hätäpaikannuksella saa vastaukseksi puhelimen sijaitsevan jossain Pallaksen alueella. Tarkka paikka (ne koordinaatit mikä julkistettiin) saatiin häkepuhelusta.

Mikäli olisit lukenut viestini tarkemmin, olisit huomannut kyseessä olevan ainoan vaihtoehdon, jolloin äiti ei olisi kääntynyt myötätuuleen. On olemassa 2 yhteydenottoa äidin puhelimeen.
1.) äidin soitto häkeen
2.) häken/pelastajien soitto äidin puhelimeen
Kummastakin yhteydenotosta on ollut mahdollisuus saada koordinaatiopisteet sijainnille. Luotettavuus voi olla mitä tahansa vaihteluvälillä 1-10. Koska julkisuudessa ei ole ollut tietoa sijainnin epätarkkuudesta olettakaamme sen olevan hyvä kummassakin tapauksessa.

Vaikka äiti ei vastannut puhelimeen, se hälytti normaalisti. Näin ollen on olemassa kaksi tiedossa olevaa hetkeä, jolloin puhelin ollut yhteydessä verkkoon. Toki muitakin hetkiä löytynee, mutta niistä ei ole tällä hetkellä tietoa.