Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[damfin]

112 tai yleensä häkepaikannus ei ole absoluuttisen tarkka.
Eli piste joka on mediassa annettu on SUUNTAA ANTAVA.

Jessus. Täällä pätee taas vanha ''joukossa tyhmyys tiivistyy'' ja '' mitä useampi kokki, sen sotkusempi soppa''

Häkepuhelun aikana on lähes varmasti saatu tarkat koordinaatit, ellei puhelin sitten ole ollut todella vanhaa mallia, mitä taas on vaikea uskoa jos äiti on kuitenkin ollut innokas sisällöntuottaja somessa.
Nykyinen tekniikka siis hakee hätänumeroon soitettaessa puhelimesta sen tarkan gps sijainnin ja rekisteröi sen hätäkeskukseen, siinäkin tapauksessa vaikka puhelimen gps-sijainti olisi asetuksista päällä se automaattisesti kytkeytyy päälle ja lähettää hätäkeskukselle sijainnin haluaa soittaja sitten sijaintinsa paljastuvan tai ei, näin siis ainakin kaikissa vähänkään uudemmissa android ja iphone puhelimissa, ja ilmeisesti myös sailfish puhelimissa jos sellainen sattuu jollain olemaan.

Se hätäpaikannus jota varsinkin vanhoissa puhelimissa ilman gps paikannusta käytettiin, johon muistaakseni täytyi saada joko poliisin tai puhelimen käyttäjän lupa, oli sitten se suuntaa antava, ja sitä nykyisinkin kai käytetään jos puhelin on päällä mutta siihen ei vastata.

112 Suomi -sovelluksen paikannus

Kun hätäpuhelun soittaa 112 Suomi -sovelluksella, sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen reaaliaikaisesti koko hätäpuhelun ajan. Sijaintitiedon lähetys aktivoituu, kun painaa sovelluksen etusivulta Soita 112 -painiketta.

Paikannus toimii älypuhelimen oman GPS-satelliittipaikannustoiminnon avulla. Paikannustarkkuus on keskimäärin 11 metriä, mutta sen tarkkuus voi vaihdella puhelimesta ja ympäristöstä riippuen. Satelliittipaikannus toimii parhaiten ulkotiloissa, mahdollisimman korkeilla ja aukeilla paikoilla, kun taas esimerkiksi korkeat rakennukset saattavat vaikeuttaa paikannusta. Paikannuksen tarkkuuden voi tarkistaa sovelluksen etusivulta. Oman sijainnin voi katsoa myös kartasta, kun valitsee sovelluksen etusivulla olevan painikkeen ”Näytä kartalla”.

https://112.fi/ekasikirja-ilmoittajan-paikantaminen

Toimii nykyisin vaikka soittaessa ei käytettäisi 112-sovellusta

Hätäpaikannuspalvelu AML:n (Advanced Mobile Location) on oltava kaikissa Euroopassa myytävissä puhelimissa maaliskuusta 2022 alkaen. Palvelussa puhelin aktivoi automaattisesti puhelimen sijaintitiedot päälle hätänumeroon soitettaessa ja lähettää sijaintitietoa hätäkeskukseen puhelun ajan. Palvelu toimii Android-puhelimissa myös hätätekstiviesteissä.

https://112.fi/sijaintitieto
Siitä voi sitten olla eri mieltä onko tuo 11 metriä kohtalaisen tarkka vai summittainen sijainti.

[Vadelma-Aho]

- Haluaa muistuttaa, että lumivyöryt ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

Oi pyhä luoja ei näin VOI sanoa. Joka ikinen vuosi Suomessa etsitään jotakuta vyöryn alta/pelätään jonkun jääneen sinne. Pyhäkurussakin 2021 on viimeksi (tai omiin korviini ei ole kantautunut myöhempää onnettomuutta) ihminen ollut kokonaan hautautuneena vyöryyn. UKK:ssa, Käsivarressa, Rukalla, Pyhällä jne jne vyöryy useat paikat monta kertaa talvessa. Aivan hirvittävän vaarallista ammattilaisen sanoa, että vyöryt on Suomessa erittäin harvinaisia.

Ihan käsittämätön kaveri. Ei ihme, että tuon opeilla useampi oppilaista menehtynyt juurikin lumivyöryyn. Pyhäkurussa oli ollut marraskuussa viimeksi lumivyöry. Vapaalaskijat ehtivät laskea sivuun. Asiasta puhuttu mediassa ja löytyy alkupäästä ketjua tieto ja juttu/linkki.

Juu, siis vyöryjä toki on ihan vuosittain. Mutta ei ole kauaa edellisestä läheltäpiti-tilanteesta, kun kokenut vapaalaskija Pepe Vanninen (oletan nimen mainitsemisen olevan ok, koska on julkisesti asiasta somessa kertonut) jäi kokonaan vyöryn alle. Silloin mukana ollut seurue sai kaivettua hänet ylös, mutta ei tarvitse paljoa miettiä lopputulosta, jos olisi ollut yksin liikenteessä. Että kun ihan nimenomaisesti Pyhäkurusta on viime vuosiltakin tällaista historiaa, niin aivan poistattaa tuo opettajan toteamus harvinaisista vyöryistä.

[Vierailijatar]

- Haluaa muistuttaa, että lumivyöryt ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

Oi pyhä luoja ei näin VOI sanoa. Joka ikinen vuosi Suomessa etsitään jotakuta vyöryn alta/pelätään jonkun jääneen sinne. Pyhäkurussakin 2021 on viimeksi (tai omiin korviini ei ole kantautunut myöhempää onnettomuutta) ihminen ollut kokonaan hautautuneena vyöryyn. UKK:ssa, Käsivarressa, Rukalla, Pyhällä jne jne vyöryy useat paikat monta kertaa talvessa. Aivan hirvittävän vaarallista ammattilaisen sanoa, että vyöryt on Suomessa erittäin harvinaisia.

Taivaskerolla oli lumivyöryonnettomuus vain kuukautta ennen kuin tätä Pallaksen tragediaa (ks. linkki).
Päivystävä palomestari Rankinen varoitti, että lumivyöryriskit Länsi-Lapin tuntureilla ovat kohonneet.

https://yle.fi/a/74-20062342

[Vadelma-Aho]

- Haluaa muistuttaa, että lumivyöryt ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

Oi pyhä luoja ei näin VOI sanoa. Joka ikinen vuosi Suomessa etsitään jotakuta vyöryn alta/pelätään jonkun jääneen sinne. Pyhäkurussakin 2021 on viimeksi (tai omiin korviini ei ole kantautunut myöhempää onnettomuutta) ihminen ollut kokonaan hautautuneena vyöryyn. UKK:ssa, Käsivarressa, Rukalla, Pyhällä jne jne vyöryy useat paikat monta kertaa talvessa. Aivan hirvittävän vaarallista ammattilaisen sanoa, että vyöryt on Suomessa erittäin harvinaisia.

Taivaskerolla oli lumivyöryonnettomuus vain kuukautta ennen kuin tätä Pallaksen tragediaa (ks. linkki).
Päivystävä palomestari Rankinen varoitti, että lumivyöryriskit Länsi-Lapin tuntureilla ovat kohonneet.

https://yle.fi/a/74-20062342

Juu, tarkoitin pointiksi, että viimeksi vuonna 2021 oman tietoni mukaan Pyhäkurussa on joku ollut kokonaan hautautuneena vyöryn alle. Vyöryjä toki on jatkuvasti, mutta että ei ole kauaa, kun viimeksi on oltu ihan hengenvaarassa Pyhäkurussa.

[Vadelma-Aho]

Millaiset ovat kokemuksesi noista Colltexin nylon-mohairkarvoista? Minulla oli pari talvea myös Madshusin Intelligripit. Ne luistivat kyllä hyvin, mutta pitoalue oli liian lyhyt ja karvat hioutuivat pois jo kahden talven käytöllä. Sen jälkeen on ollut Colltexin nailon 45 x 2000, joiden pito on ollut ihan eri luokkaa - vähän liiankin hyvä alkuun, mutta nyt parin talven jälkeen nuo ovat juuri optimaaliset.

Mielestäni nuo mohair-nylonit on paras yhdistelmä pitoa, luistoa ja kestävyyttä. Koskaan ei ole ollut hilkullakaan, ettäkö pito ei riittäisi, mutta niillä kuitenkin hiihtää edes siedettävästi myös tasaisella. Mäessä ne tuo itsellenikin mainitsemaasi lisäturvaa, koska olen varsin arka alaspäinmenijä, kun ei ole mitään laskettelutaustaa ja vauhtia lisää pukkaava ahkio tuo oman jännityksensä. Instan storyissa menehtynyt äiti kirjoitteli kanssa karvojen hidastavasta vaikutuksesta alamäessä, eli jossain kohtaa niillä on laskettukin, mutta siitä ei tietty ole tietoa, että mitä suksissa oli juuri ennen kuin ne katosivat.

[CSI]

https://www.kuopioswimrun.fi/

Tässä jutussa oli ainakin samat ajatukset aikataulusta kuin äidillä:

Ei laisinkaan samat ajatukset. Aikataulussa oli joustoa joka suuntaan. Ajatukset kesäreitistä ja sääoloista olivat myös realistisia:

"Toisaalta käytännössä kokonaan avotunturissa kulkeva reitti olisi keskitalvella niin sääherkkä, että vaihtoehtoiseen tuntikaupalla metsärajan uppohangessa rämpimiseen olisi fyysisesti ja aikataulullisesti myös varauduttava." (= eli olivat henkisesti varautuneet siihen, että kesäreittiä ei voi sään vuoksi käyttää, heillä oli myös todellinen valmius mennä muutakin reittiä kuin avotunturin yli koska käyttivät metsäsuksia.)

"Koko reittiin olimme varanneet yhteensä noin seitsemän päivää, mihin sisältyi kaksi päivää ekstraa: toinen olisi tarkoituksena käyttää alkupuolen lisämutkaan Ounastuntureilla (Rautuvaara-Outtakka) ja toinen välipäivään loppumatkasta. Optiona oli myös siirtää lähtöpäivää sään vuoksi, mutta tähän meidän ei tarvinnut turvautua." (=aikataulussa enemmän löysää kuin ER+lapsella, lähtöpäivänkin siirto olisi onnistunut)

Viimeinen päiväkin oli realistisin odotuksin laadittu:

"Viimeinen päivä kulkisi sitten Nammalakurusta Pallas-hotellille, jos vain sää sallisi, Taivaskeron huipun kautta."

Valmius vaihtaa reittiä sään hiemankaan vihjatessa oli ilmeinen:
"Jätimme väliin Jäkäläkeron huiputuksen, sillä edessä oli pian lähes 400 vertikaalimetrin yhtämittainen nousu alueen korkeimman tunturin, Taivaskeron huipulle. Tai sitä ainakin tavoittelimme, jollei sää sumenisi."

Sää sattuikin olemaan suosiollinen ja näkyvyys jopa erinomainen (Ylläkselle, 60 km, saakka näkyi Taivaskerolta). Lumivyöryriskinkin tiedostivat hienosti koko matkan ajan:
" Kello oli 14.30 eli pääsimme ainakin aloittamaan viimeisen laskun ilman otsalamppuja. Aivan Vatikurun alareuna vaikutti kauttaaltaan vyöryherkältä, mutta ylempänä rinne näytti laskettavalta. Aluksi Pyhäkeron harjannetta hakien, sitten Vatikurun yläseinustaa mutkitellen pääsimme varsin vaivattomasti laskeutumaan lähelle hiihtokeskuksen sivuhissiä. Sieltä kulkikin sitten leveä baana suoraan hotellille. "

Noinhan se pitää reissu tehdäkkin jos kaamosaikaan tuonne haluaa itsensä ängetä.
----

Onkohan muuten tuo vaelluskertomus osunut ER:n silmään hänen etsiessään tietoa ja toiminut jonkinlaisena innoittimena? Hän on sieltä poiminut vain ne jutut, mitkä on sattunut omaan pirtaan sopimaan ja jättänyt esim. säätietoisuuden vähemmälle huomiolle. Avotunturin yli on "oikaistu" koska "onhan muutkin tästä menneet...".

[Ramppa X Rämäpää]

Tähän kaipaisi konkretiaa tukiasemapaikannuksen tarkkuuden osalta. Äkkiä löytämäni nettilähteet puhuu tarkkuuden oleva sadoista metreistä kilometreihin. Harvaan asutulla alueella huonompi.

[CSI]

En tiedä kaikkien tukiasemien sijaintia, mutta eiköhän tuonne kuulu vähintään kolme tukiasemaa. GSM tukiaseman solun säde on max 35 kilometriä, mutta on olemassa myös 105km extended cell -feature, jota käytetään harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa, missä tukiasemat ovat harvemmassa.

Tähän kaipaisi konkretiaa tukiasemapaikannuksen tarkkuuden osalta. Äkkiä löytämäni nettilähteet puhuu tarkkuuden oleva sadoista metreistä kilometreihin. Harvaan asutulla alueella huonompi.

Mitäs jos vaan annatte asian vihdoin jo olla?

Ei sillä ole loppujen lopuksi paskankaan väliä, onko tukareista kyetty paikantamaan sitä luuria vaiko ei. Ei se pepa:lle välity...

Paikannusvirhe on triangulaatiossa kumminkin useita satoja metrejä...ehkä jopa kilometri koska tuolla mastot on harvassa vaikka peräti kolme näkisikin luurin. Veikkaan silti, että luultavasti vain kaksi mastoa on nähnyt luurin. Tällöin paikannus on jo aika surkea.

[Vierailijatar]

Käänsin tuon ilmailumaailmaan. Lähtisittekö lentämään sellaisen lentoyhtiön kanssa, joka onnettomuuden jälkeen antaa tapahtuneesta allaolevia selityksiä, eivät edes tutki asiaa sen kummemmin tai edes pohdi pitäisikö jotakin muuttaa:

...

• Haluaa muistuttaa, että lento-onnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

• Pilotti oli kokenut lentäjä, ohjaamossa hänellä ollut mukanaan usein myös lentämisestä kiinnostuneita.

...

• Lentosää oli lennon ensimmäisten tuntien ajan ollut hyvä, sitten sää kääntyi totaalisesti. Pilotti ei voinut vaikuttaa kulkusuuntaansa, kun sää oli niin huono, vaan pilotti yritti etsiä suotuisampaa sää-aluetta ja sitten kone lensi ennalta suunnittelemattomaan paikkaan.

• On aivan mahdotonta suunnistaa sellaisessa säässä. Tulee sokeaksi ja lentokone menee minne tuuli kuljettaa.

...

Ai hyvänen aika
Ilmaillessa tämä logiikka on aivan absurdi, mutta maan tasalla sama kelpaa vallan hyvin, vaikka vastuulla olisi kokonainen lasten luokkaretki.

Joten: Hyvä eräopas on sellainen, joka ei koskaan saata itseään ja porukkaansa tilanteeseen, jossa tarvitaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin harjottelua eli ylimaallista suoritusta.

Luulisi että Jern ymmärtäisi tällaisen yksinkertaisen asian. Maallikollahan ei ole mitään mahdollisuutta tarkistaa eräoppaansa todellista osaamista ja ennen kaikkea osaamisen soveltamiskykyä. Sikäli AlienAlienin aiemmin ehdottama koulutusten standardointi ei olisi huono ajatus.

Koulutusten standardointi on kannatettava ajatus varsinkin, kun heitä koulutetaan verovaroin. Myös opetussuunnitelma kaipaisi pöyhimistä ja enemmän painotusta strategiseen ajatteluun, riskien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn. Aika uskomatonta, että nämä vigulaiset pörrää maastossa kaksi päivää tutustumassa sieniin, mutta turvallisuussuunnitelman laatimista harjoitetaan vain yksi päivä.

@Haxxter peukutus lessons learned -listasta ja kiitos nauruista, ihan loistava postaus piloteista!

[Anonymous84]

Lumivyöryalue ei todennäköisesti ainakaan tuossa kelissä ole näkynyt sieltä kesäreitiltä, ja puhelu on tullut paikasta joka on ollut jo sitä lumivyöryaluetta, jossain on kerrottukin että puhelu on paikantunut juuri siihen alueelle mistä lumivyöryt tuolla pyhäkurussa yleensä alkavat.

Jos häkesoittopiste on oikeassa paikassa, vyöry ei ole lähtenyt siitä missä olivat.
Poikkileikkaus kuva ei kerro todellisia muotoja, koska rinne ei ole koko kurun leveydeltä tasainen.

Lumivyöryt ei lähde liikkeelle suht’tasaiselta, jos ihminen voisi istuskella soittelemassa. Vatii sen 25-45 astetta enkä usko, että olisivat valinneet niin jyrkän kohdan turvalliseksi puhelulle/ suksien riisumiselle.

Katsokaa oheinen kuva linkin takaa. Siinä lunta on juuri sopivasti, jotta rinteen muodot erottuvat paremmin.

https://crop.kaleva.fi/Nj1i9OXqXFiuug-V ... -ab469.jpg

24 asteinen rinne on kyllä jo melkoisen jyrkkää. Vertailukohtana esim. Levin jyrkin rinne Levi Black on jyrkimmästä kohtaa 27°. Soittopaikan koordinaatit ovat lisäksi niin lähellä rinteen jyrkintä kohtaa (35-40°?), ettei kuulosta mielestäni ollenkaan liioitellulta sanoa että ollaan jo vyöryvaarallisimmalla alueella, vielä paikannuksen virhemarginaali huomioon ottaen.

Rinteiden jyrkkyyksiä voidaan ilmoittaa myös prosenteissa jolloin lukemat ovat ihan eri luokkaa, ehkä mennyt nyt sekaisin tässä tapauksessa.

[Anonymous84]

Ylläolevan viestini lainauksesta jäänyt pois kuva, jossa soittopaikan jyrkkyydeksi päätelty 24°

[Miss Holmes #1]

Muutamia pointteja.

Lumivyöryt Suomessa verrattuna esim Keski-Eurooppaan, ovat harvinaisia.

Lumivyöryt Suomessa ovat paljolti ihmisten aiheuttamia ja nuo vapaalaskijat ovat erittäin tietoisia riskeistä, koska tietentahtoen hakeutuvat koskemattomiin rinteisiin, paikkoihin, joihin periaatteessa ei pitäisi mennä.

Lumivyöryt laskettulukeskuksissa, hiihtovaellysreiteillä, kelkkareiteillä ovat todella harvinaisia.
Vähän sama asia, jos ajat veneellä pois merkityltä väylältä, voit todennäköisesti osua kiveen.

********

Paikannus.

”Keskimäärin 11m” ei tarkoita erämaassa.
Aivan yhtä hyvin ä&p ovat voineet olla reitillä, mutta paikannus epätarkka.

Jos ovat olleet ja jatkaneet eteenpäin vajaavaisella varustuksella, on tuuli hyvin voinut tarttua ahkioon ja viedä heidät rinnettä alas aiheuttamaan lumivyöryn.

Aika kiistatonta lienee se, että ovat vyöryn itse aiheuttaneet.
Missään nimessä ei siis ole kysymys siitä, että olisivat olleet kutakuinkin oikealla reitillä ja lumivyöry olisi heidät siitä vienyt.
Tuosta reitiltä on kuitenkin lähes puolikilometriä siihen kohtaan, jossa lumivyöryn voi laukaista.

Mua edelleen mietityttää moniko teistä on oikeasti tutustunut lumivyöryihin. Oletteko liikkuneet paikoissa, joissa tuo riski tulee tiedostaa? Oletteko nähnyt lumivyöryä edes etäältä? Tiedättekö millaisia vyöryjä on olemassa? Ymmärrättekö sen lumimassan määrän mitä tuollaisessa on?

[URSA]

Onko tuo kuru käytännössä Suomen vaarallisimpia paikkoja, ellei jopa vaarallisin, jota ei ole aidattu tai jossa liikkumista ei ole muuten estetty?

En edelleen ymmärrä miten sinne päätyi nimenomaan eräopas vaarallisimpaan aikaan vuodesta ja vielä lapsi mukanaan. Olisiko eräoppaalla tosiaan pitänyt olla koko ajan joku aikuinen mukana muistuttamassa vaaroista ja riskeistä. Sekä lumivyöryistä että voimakkaan tuulen aiheuttamasta paleltumien ja hypotermian riskistä.

Ymmärsin että tunturiin olisi mennyt alussa kolme yksikköä pelastajia, joten kai he olivat hajaantuneet toisistaan etsiessään pelastettavia?

Johtuisiko lumivyöryonnettomuuksien harvinaisuus Suomessa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei täällä tehdä hiihtoreittejä ym. paikkoihin, joissa on niin jyrkkiä rinteitä, että lumivyöryt ovat mahdollisia. Niitä tarvitsee varoa ainoastaan merkittyjen tai valmiiden reittien ulkopuolella.

[Anonymous84]

Mua edelleen mietityttää moniko teistä on oikeasti tutustunut lumivyöryihin. Oletteko liikkuneet paikoissa, joissa tuo riski tulee tiedostaa? Oletteko nähnyt lumivyöryä edes etäältä? Tiedättekö millaisia vyöryjä on olemassa? Ymmärrättekö sen lumimassan määrän mitä tuollaisessa on?

Pääsääntöisesti olen pyrkinyt välttämään, mutta piipparit ja vehkeet on, sekä lumiturvallisuuskurssi käyty. Alpeilla olen joskus nähnyt pienehkön vyöryn turvallisen etäisyyden päästä. Ääni oli kova ja vauhti huima

[URSA]

Lumivyöryt on takuulla harvinaisia laskettelukeskuksissa, koska niissä mäkiä kunnostetaan koneellisesti tamppareilla, niin että lumi pysyy kasassa.