Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Vadelma-Aho]

Otettuani vain muutaman askeleen sileällä jäällä huomaan asian, jota en osannut ennakoida lainkaan: sivuvastaisena puhaltava tuuli tarttuu ahkioon. Pulkkani pohjassa on tavanomaiset polyeteenijalakset, jotka antavat kyllä lumella kuljettaessa riittävästi vakautta sivusuunnassa, mutta jäähän ne eivät pure lainkaan. Ahkio pyrkii viereen ja menisi varmaan ohitsekin, jos pääsisi.

http://www.tapanikunnas.net/2015/03/pie ... harjoitus/

Kiitos! Tässä linkin tapauksessa on toki oltu liikkeellä lumettomalla jäällä. Eikä mainittu, että liike olisi ollut mahdotonta, ainoastaan se, että tuuli kampeaa ahkiota sivuun. Sen uskon kyllä. Ahkio kampeaa sivuun myös viistossa rinteessä ihan vastaavalla tavalla, mutta ei se liikettä pysäytä.

Ahkioita käytetään aika kovassakin tuulessa jäätikkövaelluksilla. Toki ahkiot ovat silloin painavampia, jolloin kitka on isompi. Siksi pitäisin outona, jos ne olisivat erityisen tuuliherkkiä. Jäätikkö ei ole toki yhtä liukasta pinnaltaan kuin jää, mutta en kyllä millään saata uskoa, että koko matka kesäreitin tikuilta Pyhäkuruun olisi ollut pelkkää liukasta jäistä lunta, jossa ei hetkeäkään pysy paikoillaan. En siis usko sellaiseen skenaarioon, jonka mukaan kesäreitillä olisi hiihdetty kaikessa rauhassa ja oikeassa suunnassa, kunnes tuuli olisi vain vastustamattomasti painanut kaksikon kohti Pyhäkurua. Sitten kuitenkin häkepuhelun aikana olisi voitu hetki pysyä paikoillaan. Ei häkeen voi soittaa, jos koko ajan liukuu kohti kurua.

Mutta kyllä tuuli tietysti oman lisänsä tuo, erityisesti jos tuulee samaan suuntaan kuin mihin rinne viettää. Siinä nimenomaan olisi tarvittu niitä parhaita mahdollisia nousukarvoja, joita jo peräänkuulutin.

Tai järkeä olla menemättä sellaiseen paikkaan, jossa ei enää ahkion kanssa pääse eteenpäin, kun voimat loppuvat.

En minäkään ole sellaisessa kelissä hiihtänyt, että tuuli ahkiota vaaraksi asti kampeaisi. Se tulee kuitenkin aika reippaasti kaukana takana (ainakin Fjellpulkenin aisoilla, lienee kaikki suht saman pituisia) ja sekä valjaat, että aisojen kiinnitys valjaisiin antaa kyllä vähän anteeksi joustavuudellaan ahkion punkeamista, ennen kuin ahkio itsepintaisesti lähtee hiihtäjää mihinkään viemään. Selkeästi isommalta ongelmalta itsestäni tuntuu tuuli minua vasten, kuin ahkiota.

[Kerranvain]

Tässä skenaariossa on kaksi aika mahdottomalta tuntuvaa asiaa: tuulensuunnan muuttuminen ja myös valon suunnan muuttuminen käännöksen jälkeen. Nyt laitetaan ihan liikaa painoarvoa poromies Rauhalan näkemille Raattaman valoille. Valaistusolot olivat ihan erilaiset häkepuhelun aikaan (niistä on valokuvakin laitettu tänne, ks. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/85e9 ... afc57a010f). Klo 14, vaikka aurinko on laskenut, on vielä hyvinkin valoisaa, kun lumi heijastaa hajavaloa hyvin. Lisäksi valo on etelän/etelälounaan suunnassa, eli juuri menosuunnassa Taivaskeron mutkaan nähden. Vaikka lunta pölisisikin niin, ettei oikein tahdo nähdä mitään, on vaikea uskoa, että käännyttäisiin sekä tuulen että valon suhteen ihan toiseen suuntaan. Hajavalon eli auringonlaskun suunnan näkee tuollaisessakin tilanteessa aika hyvin - sumu ja paksut pilvet ovat eri asia. Valokuvien perusteella pilviverho ei ole ollut paksu tuohon aikaan, vaikka nouseva ilmavirtaus onkin nostanut sumua tunturin päälle. Valon suunnan voi nähdä. Tiedän tämän taas kokemuksesta, olen ollut eri tilanteissa tunturissa nimenomaan kaamosaikaan, hämärässä jne.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on tarkka kellonaika, kun kirkkoherra Holma linkissä olevan kuvan otti? Oliko kello tuolloin 14 vai tapahtumaan liittyvää fiilistelyä muutaman tunnin aikajänteellä ? Pystyykö arvioimaan kuvasta ja valon suunnasta?

Lainaustornia lyhennetty
-NILS-

[Bullit]

Otan nyt tähän yhden suhteellisen tuoreen esimerkin, jossa kaksi hiihtovaeltajaa meni onnistuneesti Hetta-Pallas-reitin läpi käytännössä pimeimpään kaamosaikaan. Osaatteko arvioida, kuinka turvallinen tämä vaellus oli tähän äidin ja pojan vaellukseen verrattuna? Turvallisuudella tarkoitan sitä, kuinka todennäköistä olisi näille kahdelle ollut joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin äiti ja poika tässä joutuivat.


https://www.kuopioswimrun.fi/

tällä Kuopion retkueella on oletettavasti ollut pyhäkuru kartettavaksi paikaksi määritelty, ja luultavasti huono sää olisi tätä myötä sulkenut kesäreitin pois heidän reittivalikoimastaan

---Vasemmalla erottui Pyhäkurun pohjoisreunan kalliojyrkänne. Itse kurun pohja kaartui tunturin kamaralta jyrkkänä rinteenä jossain sen oikealla puolella. Kesäreitin tolpat toimivat sopivana itärajana, kun mutkittelimme ylös kohti Taivaskeron huippua.

Erot strategiassa:
- kaksi aikuista mukana
- aikataulu väljempi, tosin viimeiselle päivälle oli samantyyppinen aikataulu kuin E & S:lla
- näkyvyyteen liittyvät riskit tunnistettu selvemmin
- muutkin riskit selvästi tunnistettu (reitillä etenemisen nopeus, lumivyöryt)
- varautuminen reittimuutoksiin ja talvireitille menemiseen
- olosuhteet (lumen syvyys) tiedusteltu selvästi etukäteen - todennäköisesti kyky seurata sääasemien mittauksia parempi

Erot varusteissa:
- jatkuva GPS-seuranta kellon avulla (tämä oli minullekin uutta, ja mahdollisesti menee joskus hankintalistalle!)
- metsäsukset siltä varalta, että talvireitille tai metsään pitäisi mennä hiihtämään

Erot taktiikassa:
- jatkuva sään seuranta ("lumimyrsky avotunturissa voimistui, kuten ennustettu", "näkyvyys oli edelleen hyvä ja tuuli tasainen")
- suunnitelmien muuttaminen ja sovittaminen olosuhteisiin ("jäisessä ja vähälumisessa itärinteessä ei ollut lumivyöryn vaaraa, mutta metsäsuksien kanttaaminen sinänsä jyrkässä ja korkeassa paikassa pisti puntit ajoittain tutisemaan")
- reittejä tiedusteltu myös maastossa etukäteen ja jopa hiihdetty edellisenä päivänä valmiiksi ilman raskaimpia kuormia (esim. Hannukuru-Suaskuru - tämä on todella fiksu veto!)

Ei se tämän kummempaa vaadi. Olen erittäin varma, että tämä Kuopion kaksikko ei olisi lähtenyt ylittämään tunturia 2.1. tai jos olisikin, olisi tiennyt, missä on, ja mitä on odotettavissa.

Ok, mutta vertaat tässä kuopiolaisten sommittelemaa strategiaa ja taktiikkaa äidin tunturista laittamiin somepostauksiin, eikö? Oletko varma, että se on kaikki mitä äiti reissussa riskien suhteen mietti? Onko sinulla äidin viimeisen päivän mietteet jossain?

Täällä väitetään mm. että äiti ei tiennyt lumivyöryvaarasta, tai se ainakaan huolettanut häntä pätkän vertaa. Voi olla, mutta mistä se voidaan tietää? Siitäkö ettei hän kirjoittanut siitä?

[Anonymous84]

Muutamia pointteja.

Lumivyöryt Suomessa verrattuna esim Keski-Eurooppaan, ovat harvinaisia.

Lumivyöryt Suomessa ovat paljolti ihmisten aiheuttamia ja nuo vapaalaskijat ovat erittäin tietoisia riskeistä, koska tietentahtoen hakeutuvat koskemattomiin rinteisiin, paikkoihin, joihin periaatteessa ei pitäisi mennä.

Lumivyöryt laskettulukeskuksissa, hiihtovaellysreiteillä, kelkkareiteillä ovat todella harvinaisia.
Vähän sama asia, jos ajat veneellä pois merkityltä väylältä, voit todennäköisesti osua kiveen.

********

Paikannus.

”Keskimäärin 11m” ei tarkoita erämaassa.
Aivan yhtä hyvin ä&p ovat voineet olla reitillä, mutta paikannus epätarkka.

Jos ovat olleet ja jatkaneet eteenpäin vajaavaisella varustuksella, on tuuli hyvin voinut tarttua ahkioon ja viedä heidät rinnettä alas aiheuttamaan lumivyöryn.

Aika kiistatonta lienee se, että ovat vyöryn itse aiheuttaneet.
Missään nimessä ei siis ole kysymys siitä, että olisivat olleet kutakuinkin oikealla reitillä ja lumivyöry olisi heidät siitä vienyt.
Tuosta reitiltä on kuitenkin lähes puolikilometriä siihen kohtaan, jossa lumivyöryn voi laukaista.

Mua edelleen mietityttää moniko teistä on oikeasti tutustunut lumivyöryihin. Oletteko liikkuneet paikoissa, joissa tuo riski tulee tiedostaa? Oletteko nähnyt lumivyöryä edes etäältä? Tiedättekö millaisia vyöryjä on olemassa? Ymmärrättekö sen lumimassan määrän mitä tuollaisessa on?

Itseasiassa parhaimmillaan sen vyöryn saa lähtemään ihan n. 250 metrinkin päässä kesäreitistä, korkeuskäyrältä 660. Lisäksi kerrostuneet lumilipat sortuvat riippumatta rinteen kaltevuudesta jos niikseen on. Tasaisella merkitys ei ole vielä kovin suuri, mutta kun jokusen metrin lumilippa lähtee vyöryherkkään rinteeseen, niin se on sitten koko rinne taputeltu. Alla kuva ensin Pyhäkurun jyrkkyyksistä ja sitten mitattu matka oikealle korkeuskäyrälle, koska fatmap ei taivu sellaiseen.

Kiitos hyvistä kartoista ja pointeista! Mielestäni tuo fatmap tukisi myös teoriaa siitä että häkesoittopaikalle on harhauduttu mahdollisesti jo tuolta pienen mutkan kohdalta:

tempFileForShare_20240115-214704.jpg (107.23 KiB) Katsottu 280 kertaa

Kuvan kokoa kohtuullistettu
-NILS-

[Yrjö Yrjönpoika]

Täällä väitetään mm. että äiti ei tiennyt lumivyöryvaarasta, tai se ainakaan huolettanut häntä pätkän vertaa. Voi olla, mutta mistä se voidaan tietää? Siitäkö ettei hän kirjoittanut siitä?

▪︎ Sepä se. Olikohan sitten kaikilla muilla ihmisillä tuolla tapahtumahorisontin lähettyvillä tai sen takana selkeä käsitys siitä että lumivyöryn vaara olisi ja oliko sellaisesta mitään ennakkovaroitusta annettu? Ajeltiinhan siellä raskailla lumikelkoillakin sinne sun tänne pitkin tunturia.
En ole kokemus-, tai mikään muukaan asiantuntija mutta tapaus kiinnostaa hieman, kun taustatietoja vaikuttaa joiltain osin olevan niukanlaisesti.

[Anonymous84]

Tuolta häkesoiton huudeilta (?) on ollut kyllä paha paikka lähteä jatkamaan, vaikka sijainti ja oikea suunta takaisin reitille olisi ollut tiedossa, ihan jo ilman tuultakin.

Screenshot_20240115-221206_Samsung capture~2.jpg (79.08 KiB) Katsottu 278 kertaa

Kuvan kokoa kohtuullistettu
-NILS-

[Yrjö Yrjönpoika]

Aika kiistatonta lienee se, että ovat vyöryn itse aiheuttaneet.

▪︎ Voitko tuosta valalle mennä, vaikka olisivatkin reitiltä eksyneet?

[CSI]

Lainaukseni koski viimeisen päivän aikataulutusta, joka oli yhteneväinen äidin ja pojan reissun kanssa. Täällä on kritisoitu viimeisen päivän tiukkaa aikataulua, mutta nuo aikaisemmat retkeilijät kokivat aikataulun olevan löysähkö, vaikka aikaa oli varattu äitiä ja poikaa 30min vähemmän.

Ja mistä sinä sen tiedät? Heillähän oli aikaa päiväkaupalla enemmän myös viimeiselle etapille. Reissukertomuksesta selviää, ettei heillä ollut kiire oikeasti mihinkään. Menivät bussilla Muonioon (jossa ilmeisesti yöpyivät - Pallashotelli oli nimittäin kiinni, veikkaan että olisivat yöpyneet siellä jos se olisi ollut auki).

Muonioon pääsee Pallakselta vaikka taksilla (jos missaa bussin). Tai vaikka seuraavana päivänä.

Jotenkin tuntuu yhtä tahmaiselta sinun joustavuus nähdä eroja ajattelutavassa kuin mitä ER:llä oli kykyä kyseenalaistaa omat suunnitelmansa. En suosittele sinulle ainakaan talvivaeltamista tunturialueilla koska tuollainen tahmea takertuminen kiinteisiin aikatauluihin (ja niiden puolustaminen, jopa silloin kun ne eivät ole omia ideoita), ei ole oikea ominaisuus talvivaeltajalle. Kuten @kuusenalla totesikin, niin sopiva kombinaatio mukavuudenhalua ja joustavuus suunnitelmissa ja tavoitteissa tekee hyvän talvivaeltajan.

[CSI]

Lumivyöryt on takuulla harvinaisia laskettelukeskuksissa, koska niissä mäkiä kunnostetaan koneellisesti tamppareilla, niin että lumi pysyy kasassa.

Suomen laskettelukeskuksissa on myös harvassa mäet jotka olisivat riittävän jyrkkiä.

Pyhätunturin Huttu-Ukko on Suomen jyrkin hoidettu rinne ja on kyllä jyrkkyydeltään sellainen, että lumi vyöyryisi. SIinä kun vetää lipat, niin laskijakin kyllä vyöryy (nimim. on tullut sekin kokeiltua). Suomulla taitaa olla aika jyrkkää myös näin fiilispohjalta muisteltuna.

En muista Pyhän Huttu-ukossa vyöryneen koskaan (koska kunnossapito, heikkoja kerroksia ei lumeen anneta syntyä).

[Anonymous84]

Jep, Huttu-Ukko näyttäisi olevan 32°.

http://www.talviopas.fi/ajankohtaista/s ... 3%A4/1042/

[CSI]

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on tarkka kellonaika, kun kirkkoherra Holma linkissä olevan kuvan otti? Oliko kello tuolloin 14 vai tapahtumaan liittyvää fiilistelyä muutaman tunnin aikajänteellä ? Pystyykö arvioimaan kuvasta ja valon suunnasta?

Aivan niin tarkasti ei kuvasta kykene sanomaan, mutta kyllä se iltapäivästä on otettu. Sanoisin että klo 13-14 kuvan sävyistä päätellen. Eli kyllä siellä on jo tuon pilven alla kamppailtu

[Korento]

tällä Kuopion retkueella on oletettavasti ollut pyhäkuru kartettavaksi paikaksi määritelty, ja luultavasti huono sää olisi tätä myötä sulkenut kesäreitin pois heidän reittivalikoimastaan

---Vasemmalla erottui Pyhäkurun pohjoisreunan kalliojyrkänne. Itse kurun pohja kaartui tunturin kamaralta jyrkkänä rinteenä jossain sen oikealla puolella. Kesäreitin tolpat toimivat sopivana itärajana, kun mutkittelimme ylös kohti Taivaskeron huippua.

Erot strategiassa:
- kaksi aikuista mukana
- aikataulu väljempi, tosin viimeiselle päivälle oli samantyyppinen aikataulu kuin E & S:lla
- näkyvyyteen liittyvät riskit tunnistettu selvemmin
- muutkin riskit selvästi tunnistettu (reitillä etenemisen nopeus, lumivyöryt)
- varautuminen reittimuutoksiin ja talvireitille menemiseen
- olosuhteet (lumen syvyys) tiedusteltu selvästi etukäteen - todennäköisesti kyky seurata sääasemien mittauksia parempi

Erot varusteissa:
- jatkuva GPS-seuranta kellon avulla (tämä oli minullekin uutta, ja mahdollisesti menee joskus hankintalistalle!)
- metsäsukset siltä varalta, että talvireitille tai metsään pitäisi mennä hiihtämään

Erot taktiikassa:
- jatkuva sään seuranta ("lumimyrsky avotunturissa voimistui, kuten ennustettu", "näkyvyys oli edelleen hyvä ja tuuli tasainen")
- suunnitelmien muuttaminen ja sovittaminen olosuhteisiin ("jäisessä ja vähälumisessa itärinteessä ei ollut lumivyöryn vaaraa, mutta metsäsuksien kanttaaminen sinänsä jyrkässä ja korkeassa paikassa pisti puntit ajoittain tutisemaan")
- reittejä tiedusteltu myös maastossa etukäteen ja jopa hiihdetty edellisenä päivänä valmiiksi ilman raskaimpia kuormia (esim. Hannukuru-Suaskuru - tämä on todella fiksu veto!)

Ei se tämän kummempaa vaadi. Olen erittäin varma, että tämä Kuopion kaksikko ei olisi lähtenyt ylittämään tunturia 2.1. tai jos olisikin, olisi tiennyt, missä on, ja mitä on odotettavissa.

Ok, mutta vertaat tässä kuopiolaisten sommittelemaa strategiaa ja taktiikkaa äidin tunturista laittamiin somepostauksiin, eikö? Oletko varma, että se on kaikki mitä äiti reissussa riskien suhteen mietti? Onko sinulla äidin viimeisen päivän mietteet jossain?

Täällä väitetään mm. että äiti ei tiennyt lumivyöryvaarasta, tai se ainakaan huolettanut häntä pätkän vertaa. Voi olla, mutta mistä se voidaan tietää? Siitäkö ettei hän kirjoittanut siitä?

Eiköhän tämä tulos kerro jotain. Kyllähän heidän lähtöaikansa viimeiseltä etapilta on saatu myös mökkiin jääneiltä muilta retkeilijöiltä. Mahdollisesti asia varmistettu lähipiiristä tai hätäpuhelun aikana kerrottu.

Minusta tässä casessa oleellista on, että äidillä oli (tai ainakin olisi pitänyt olla) paremmat edellytykset ymmärtää tunturien vaaroja kuin tavallisella retkeilijällä. Hänet on siihen koulutettu. Toisekseen hän vei sinne lapsensa ilman kokemusta kaamosvaelluksesta. Kolmanneksi sää oli paha jo aiemmin päivällä. Kova tuuli ja pakkanen. Jos minä, jolla vaelluksista kokemusta on lähes nolla, ymmärrän että tunturin laella tuulee enemmän kun alempana sen pitäisi olla eräoppaalle selvää.

Lisäksi se, että ainakin julkisuuteen on annettu käsitys, ettei äiti hätäpuhelun aikana puhunut eksymisestä kertonut hän ei sitä tiedostanut eksymistä tai lumivyöryvaaraa. On spekuloitu myös, että hän olisi halunnut olla huolestuttamatta poikaa. Kyllä minä ainakin kertoisin hätäkeskukseen kaiken oleellisen, joko niin että pitäisin huolen, ettei lapsi kuule tai vastaavasti jälkeenpäin rauhoittelisin lasta. Mielestäni tilanne, jossa sinne soitetaan on sellainen, että faktat kerrotaan. Hän myös koki, että lapsi oli valmis kyseisissä olosuhteissa hiihtämään tunturin laelle, niin olisi vähän kummallista, jos yhtäkkiä lasta alettaisiin suojella, siinä tilanteessa kun on hätä.

[CSI]

Pallaksen vaarallisimmat kohdat. Pallas on kenties näistä Suomen tunturivaelluskohteista vaarallisimpia paikkoja, koska siellä menee reittejä aika lumivyöryvaarallisista kohdista vaikkei Pyhäkuruun menisikään. Pyhäkurun niskat varsin lähellä kesäreittiä toki nekin huomioonotettava kuten @Vadelma-aho totesi.

Kannattaa huomata kartasta myös kapea ja pitkä Palkaskuru, joka on hiihtäjälle elämys - mutta jossa lumi jytisee myös usein. Lehmäkeron itäpuolesta olen sanonutkin jo, ettei se ole ainakaan ahkiohiihtäjän paikka. Siellä on myös lumivyörypaikkoja, joten se ei ole oikeastaan yhdenkään hiihtäjän paikka ainakaan tähän vuodenaikaan kun päivänvaloa ei juuri ole.



Kannattaa huomata että koillisrinne Rihmakuruun päin on vaarallinen paikka myös. Jalan patikoivilla tarkoitettu kesäreitti menee tuosta noin ja käytännössä suksimiehet eivät pysty sitä jalkauraa kyllä seuraamana vaan siksakkaavat rinteen alas miten kykenevät. Ihme ettei sillä jytise ja satu enemmänkin vai eikö Pallaksen koillisrinteet olekkaan riskaabeleja? Muilla Lapin tuntureilla tuppaavat olemaan koska kinostavat herkästi paljon.



Vuontiskero-Lumikeron itäpuolen tunturin rinne on myös jyrkkää ja paljon lumiriskialuetta. Itseasiassa Ounas-Pallas-alueella tyypillistä on tuon koillis-itärinteiden jyrkkyys. Monet kurut Nammalasta pohjoiseen kuten Suaskuru, Hannukuru, Ruotakuru, Rouvivaarankuru ja Haaravaarankurun ovat vältettäviä. Moni noista ei onneksi ole lähelläkään merkattuja reittejä, paitsi Suaskuru sekä pikkuruinen Lumikuru Lumikeron laella.

[CSI]

Tuossa vielä oikein kunnon zuumi Pyhäkuruun noista jyrkkyyksistä. Pyhäkurussa on pohjoisemmalla seinämällä osuuksia, joissa on 45 asteen jyrkkyys. Se alkaa olla Suomen oloissa ihan reipasta luiskaa. Siinä tietää olevansa rinteessä. Jokaisella metrillä minkä etenet vaakasuunnassa kohti kurun pohjaa, putoat myös yhden metrin.

[Miss Holmes #1]

Siitä huolimatta, että pohjoisrinne Pyhäkurussa on huomattavan jyrkkä, olette osoittaneet, että vyöry on lähtenyt länsiseinämältä.

Yrjö Yrjön….
Jos vyöry täällä väitetysti on ollut länsiseinämällä, on se heidän aiheuttama.
Hehän ovat olleet lumilipan päällä, soittaessaan häkepuhelua.
Niinhän täällä asiantuntijat ovat todenneet.

Minä olen edelleen sitä mieltä, että vyöry oli pohjoisseinämällä, mutta sillä ei liene väliä enää.

Viranomaisten vahvistusta vyöryseinämästä ei ole tullut.

Jos tuota luoteiskulmaa katsoo ajatuksella, tajuaa, että tuo uoma yltää lähes tuolta kesäreitiltä alas asti
Oltiinko lopulta poikettu reitiltä metriä enempää….