Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Ei mitään hajua]

- Huonoa tuuria, että lumivyöry juuri toteutui siinä kohdassa, missä E & S olivat.

Mistään huonosta tuurista en puhuisi, kun hyvin todennäköisesti juuri omalla liikkeellään sen lumivyöryn aiheuttivat.

Huonolla tuurilla tarkoitan sitä, että (en ole mikään lumivyöryekspertti, joten lukemat ovat täysin hatusta vedettyjä), että jos talven aikana laitettaisiin siihen kohtaan, missä aiheuttivat lumivyöryn kävelemään 100:na eri päivänä kaksi henkilöä, niin ehkä 10:nä päivänä olosuhteet olisivat "suosiolliset" sille, että lumivyöry syntyy. Näin ollen ilman mitään tarkempaa analyysiä, lumivyöryn syntytodennäköisyys olisi siis 10%.

Siinä poliisin tiedostustilaisuudessa Antte Lauhamaa kertoi mielestäni hyvin ainakin joitakin perusasioita, mitkä tekijät vaikuttavat lumivyöryn syntymiseen. En tiedä, onko kukaan tuon lumivyöryn osalta vieläkään selvittänyt, millainen se lumivyöry oli (esim. laatta- vai irtolumivyöry).

[Rahapuu]

Kuusenalla:n hyvä ja kattava kommentti johdatti näkemään tämän videon https://www.youtube.com/watch?v=hAEpTEOPZgU (Kuuden päivän hiihtovaellus Hetta-Pallas -reitillä | Eräopaskoulun vaativa vaellus).

Siinä noin kohdasta 10:50 alkaen sen hetkinen lauman vetäjä lähtee white outissa suunnistamaan pelkällä kompassilla ilman kovin tarkkaa suuntaa. Mennään raskaasti lumisen Porttikurun läpi ja jyrkkää laskuakin tiedossa. Sanallakaan ei mainita lumivyöryn mahdollisuuksia.

Huhhuh, aikamoista. Videolla näyttää varsin otolliselta lumivyörymaastolta (ottaen huomioon, että menosuuntaan kuvattu video loiventaa todellisuutta), mutta voiko olla ettei tuossa mäessä ole riittävästi jyrkkyyttä vyöryyn? Tai ainakin haluan uskoa, ettei ammattilaisten johtama aikuisten ryhmä olisi noin hirvittävän ymmärtämätön.

Joo yritin Googlata Porttikurun jyrkkyyttä, ja omaan silmään ainakin yksi kohta on riittävän jyrkkä vyöryyn.

Tällainen tuli vastaan vaellustouhusta kiinnostuneille: 10 päivää sitten Hetta-Pallas-kaamosvaellus: https://www.kuopioswimrun.fi
Sunday, January 7, 2024
Hetta-Pallas syvimpään kaamokseen

[Rahapuu]

Pahoittelen ITÄ-virhettäni. Jokainen varmasti tajusi sen virheelsi, mutta veetuilu on pakollista.

No itse asiassa pidin oikeasti mahdollisena että geologisten muodostelmien ilmansuunnat voi näyttää kuvissa ja määrittyä karttoihin itselleni epäloogisella tavalla.

[Rahapuu]

https://www.kuopioswimrun.fi Syvimpään kaamokseen

Lukaisin vähän tarkemmin tämän vaellustarinan, joka ilmeisesti tapahtui noin viikko ennen Evan ja Sindren reissua.
Siinä reissu päättyy tällaiseen reittivalintaan:

"Myötäpäivään kiertäen lähdimme loivasti laskeutumaan kohti Taivaskeronsatulaa. Lämmittelyksi ennen hyytävää loppulaskua sekä korvaukseksi ensimmäisen vaelluspäivän sumusäästä kävimme vielä huiputtamassa toisen matkalle sattuneen Pyhäkeron. Kello oli 14.30 eli pääsimme ainakin aloittamaan viimeisen laskun ilman otsalamppuja. Aivan Vatikurun alareuna vaikutti kauttaaltaan vyöryherkältä, mutta ylempänä rinne näytti laskettavalta. Aluksi Pyhäkeron harjannetta hakien, sitten Vatikurun yläseinustaa mutkitellen pääsimme varsin vaivattomasti laskeutumaan lähelle hiihtokeskuksen sivuhissiä. Sieltä kulkikin sitten leveä baana suoraan hotellille. Matka Pyhäkeron huipulta oli kestänyt noin 25 minuuttia. Hotellin pihalla liikkui muutamia haalaripukuisia turisteja, mutta paikallisella kielellä kirjoitetussa lapussa kerrottiin hotellin olevan suljettu. Kun aikaa linja-auton saapumiseen oli vielä kolmisen tuntia, hiihdimme Orava avenue’ta pitkin evästämään ja vaatteita vaihtamaan läheiselle Pallaskodalle. Olimme perillä!"

Bussin ajaksi sanotaan klo 18, mutta ehkä ne vaihtelee. En nyt muista tuon Vatikurun sijaintia, mutta onko tällaista reittiä mahdollisesti haluttu käyttää Evan suunnitelmissa? Kaikista karttahavainteista huolimatta en hahmota miten tämä rinnastuu kesäreittiin.

[Miekinkö]

Nuo ”puut” pohjoisrinteellä, ei ole puita, vaan matalia risukkopensaita, kuten alla olevasta Santerin laskupätkästä otettu kuva näyttää.

Kyllä ne on ihan puita, nimittäin tunturikoivuja. Kasvutapa toki pensasmainen, mutta ei se puita pensaaksi muuta. Siksipä itsekään en niitä pensaiksi kutsu.

[Alien Alien]

https://www.kuopioswimrun.fi Syvimpään kaamokseen

Lukaisin vähän tarkemmin tämän vaellustarinan, joka ilmeisesti tapahtui noin viikko ennen Evan ja Sindren reissua.
Siinä reissu päättyy tällaiseen reittivalintaan:

"Myötäpäivään kiertäen lähdimme loivasti laskeutumaan kohti Taivaskeronsatulaa. Lämmittelyksi ennen hyytävää loppulaskua sekä korvaukseksi ensimmäisen vaelluspäivän sumusäästä kävimme vielä huiputtamassa toisen matkalle sattuneen Pyhäkeron. Kello oli 14.30 eli pääsimme ainakin aloittamaan viimeisen laskun ilman otsalamppuja. Aivan Vatikurun alareuna vaikutti kauttaaltaan vyöryherkältä, mutta ylempänä rinne näytti laskettavalta. Aluksi Pyhäkeron harjannetta hakien, sitten Vatikurun yläseinustaa mutkitellen pääsimme varsin vaivattomasti laskeutumaan lähelle hiihtokeskuksen sivuhissiä. Sieltä kulkikin sitten leveä baana suoraan hotellille. Matka Pyhäkeron huipulta oli kestänyt noin 25 minuuttia. Hotellin pihalla liikkui muutamia haalaripukuisia turisteja, mutta paikallisella kielellä kirjoitetussa lapussa kerrottiin hotellin olevan suljettu. Kun aikaa linja-auton saapumiseen oli vielä kolmisen tuntia, hiihdimme Orava avenue’ta pitkin evästämään ja vaatteita vaihtamaan läheiselle Pallaskodalle. Olimme perillä!"

Bussin ajaksi sanotaan klo 18, mutta ehkä ne vaihtelee. En nyt muista tuon Vatikurun sijaintia, mutta onko tällaista reittiä mahdollisesti haluttu käyttää Evan suunnitelmissa? Kaikista karttahavainteista huolimatta en hahmota miten tämä rinnastuu kesäreittiin.

Kesäreitti kulkee sen laitaa satulasta hotellille. Olisi siis ollut tälläkin retkikunnalla edessä, mikäli olisivat päässeet ohittamaan satulan.

[Ei mitään hajua]

https://www.kuopioswimrun.fi Syvimpään kaamokseen

Lukaisin vähän tarkemmin tämän vaellustarinan, joka ilmeisesti tapahtui noin viikko ennen Evan ja Sindren reissua.

Bussin ajaksi sanotaan klo 18, mutta ehkä ne vaihtelee. En nyt muista tuon Vatikurun sijaintia, mutta onko tällaista reittiä mahdollisesti haluttu käyttää Evan suunnitelmissa? Kaikista karttahavainteista huolimatta en hahmota miten tämä rinnastuu kesäreittiin.

Ihan mielenkiintoista luettavaa. Tämä kaksikko toki oli liikkeellä pelkillä rinkoilla, joten olikohan heillä mukana edes mitään telttaa? Perin uhkarohkeaa, mikäli ei ollut, mutta tämä aikuinen kaksikko ei ollut sentään ensimmäistä vaan ymmärtääkseni kolmatta kertaa kaamosvaelluksella.

Tuollainen olisi voinut olla E&S:nkin viimeinen päivä.

Lumivyörystä ja sen arvioinnista on tuossa blogissa mainittu useamman kerran, hyvä niin, kun on ollut asiantuntemusta (ja näkyvyyttä) lukea lumivyöryn riskejä. Pyhäkuru on myös tiedostettu vaaralliseksi paikaksi ja todettu myös näköhavainnoilla jyrkäksi.

Aktiivinen GPS-seuranta pisti myös silmään. Varmaan aika näppärä tuollainen ymmärtääkseni ranteessa oleva helposti lähes jatkuvasti seurattava näytöllinen kello. Mikähän on tuollaisen kellon akun kestävyys, jos näyttö on päällä lähes koko aktiivisen vaelluksen ajan?

[Rahapuu]

↑↑

Ok, tuo kuvaus vaan vaikuttaa siltä, että on vähän sooloiltu ja mm. vältelty Vatikurun lumivyörykohtaa. Lopulta päädytty hiihtohisseille hotellin sijaan. Jos on tavallista poiketa jonkin verran viralliselta "polulta" laskeutuessa, ehkä Evan ajatuksissa oli joku suunnitelma tulla lopulta alas muuta reittiä.

[SmileToad]

Vauva-palstan ketjussa mainittiin Liisa Peltola, suunnistuksen maailmanmestari, joka eksyi tunturiin 2015. Onko aihetta käsitelty jo ketjussa?

Liisa Peltola, ent. Veijalainen (s. 1951) oli 1970-luvulla suunnistuksen maailmanmestari.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008885521.html

Hän avioitui Tapio Peltolan (1945-2021) kanssa, joka oli suunnistuksessa Suomen mestari. He harrastivat Lapin-vaelluksia ja joutuivat tiukkaan paikkaan keskelle lumimyrskyä 2015.

https://www.hs.fi/elama/art-2000002897287.html
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/met ... 0b7b71d7d0
https://www.hs.fi/muistot/art-2000008293286.html

Tämän, tuon eräopasjengin harjoituvaellusvideon sekä Norjan lumivyöryyn hautautuneiden eräoppaiden perusteella alkaa tuntua siltä, että E.R. ei huolimattomuudessaan ollut mitenkään poikkeuksellinen. Näköjään muutkin lähtee tunturiin soitellen sotaan, ja selviää hengissä vain älyttömän hyvällä tuurilla.

Liisa Peltolan toimintaa hehkutetaan artikkelissa, mutta jos ymmärsin tilannekuvauksen oikein, hänen miehensä selvisi hengissä vain siksi, että autiotupaan sattui osumaan poromies joka lähti hakemaan apua (Peltolan mies ei siis selvinnyt tuvalle asti, vaan lepäsi toista vuorokautta hangessa). Muutama tunti pidempään ja mies olisi paleltunut hengiltä, kun nytkin liippasi läheltä. Poromiehen lisäksi tunturissa ei näkynyt muita. Heillä ei ollut enää kolmantena vaelluspäivänä toimivaa puhelinta. Ei varapuhelinta, vara-akkua, varavirtalähdettä, hätärakettia tai edes ahkiota, jolla haavoittuneen voisi yrittää kiskoa ihmisten ilmoille. Ei vettä eikä keinoa sulattaa lunta.

Miehellä oli bakteeritulehdus joka vei voimat. Ei mitenkään yllättävä ja ennakoimaton tilanne. Virustauti tai bakteeritulehdus voi iskeä tunturissakin, aivan kuten luunmurtuma, aivotärähdys, ihan mikä vaan.

[Vadelma-Aho]

https://www.kuopioswimrun.fi Syvimpään kaamokseen

Lukaisin vähän tarkemmin tämän vaellustarinan, joka ilmeisesti tapahtui noin viikko ennen Evan ja Sindren reissua.
Siinä reissu päättyy tällaiseen reittivalintaan:

"Myötäpäivään kiertäen lähdimme loivasti laskeutumaan kohti Taivaskeronsatulaa. Lämmittelyksi ennen hyytävää loppulaskua sekä korvaukseksi ensimmäisen vaelluspäivän sumusäästä kävimme vielä huiputtamassa toisen matkalle sattuneen Pyhäkeron. Kello oli 14.30 eli pääsimme ainakin aloittamaan viimeisen laskun ilman otsalamppuja. Aivan Vatikurun alareuna vaikutti kauttaaltaan vyöryherkältä, mutta ylempänä rinne näytti laskettavalta. Aluksi Pyhäkeron harjannetta hakien, sitten Vatikurun yläseinustaa mutkitellen pääsimme varsin vaivattomasti laskeutumaan lähelle hiihtokeskuksen sivuhissiä. Sieltä kulkikin sitten leveä baana suoraan hotellille. Matka Pyhäkeron huipulta oli kestänyt noin 25 minuuttia. Hotellin pihalla liikkui muutamia haalaripukuisia turisteja, mutta paikallisella kielellä kirjoitetussa lapussa kerrottiin hotellin olevan suljettu. Kun aikaa linja-auton saapumiseen oli vielä kolmisen tuntia, hiihdimme Orava avenue’ta pitkin evästämään ja vaatteita vaihtamaan läheiselle Pallaskodalle. Olimme perillä!"

Bussin ajaksi sanotaan klo 18, mutta ehkä ne vaihtelee. En nyt muista tuon Vatikurun sijaintia, mutta onko tällaista reittiä mahdollisesti haluttu käyttää Evan suunnitelmissa? Kaikista karttahavainteista huolimatta en hahmota miten tämä rinnastuu kesäreittiin.

Tämä reitti on about kesäreitti. Hiihtokeskuksen sivuhissin ala-asema on Vatikurun toisella puolella ja kesäreitti menee toisella puolella.

[kuusenalla]

Alla olevassa kuvassa näkyy selkeästi vyöryn murtumalinja Kurun luoteiskulmasta kohti etelää (lähde https://edgeski.fi/artikkelit/vapaalask ... eva-riski/)


Sama murtumalinja lyhyempään näkyy myös eri vuoden vyöryssä tässä kuvassa (lähde https://twitter.com/HannuVaarala/status ... 6983401472):

Tuo vyöryn irtoamiskohta näyttäisi olevan identtinen kerta toisensa jälkeen ja sitä tukee toki myös poromiehen sanoma siitä, että vyöry lähtee yleensä samasta kohdasta. Toki tuo länsirinne on myös loogisin vyörylle, koska siihen kerääntyy aivan erilailla lunta, kuin puustoiselle ja suojassa olevalle pohjoisrinteelle.

Ensimmäinen on sama kuva, jonka Pepe Vanninen jo julkaisi, ja josta jo tein paikannuksen täällä:

Kokeilin nyt tehdä geolokaatiota näistä julkisuuteen tulleista kuvista

Toisesta kuvasta on vaikea tehdä tarkempaa paikannusta murtumalinjalle, koska siinä rinteen muut yksityiskohdat (kivet) ovat enemmän lumen alla. Mutta toki sama rinnealue, länsi/luoteisosa kurusta, on tässäkin kyseessä.

On käsittääkseni hyvin tavallista, että vyöryjen murtumalinjat ovat samoilla kohdilla. Se johtuu ihan geometriasta: kupera, jyrkkenevä rinne ei kykene pitämään päälle kertyvää lumimassaa enää kiinni, jos alla on heikommin sidostunutta lunta. Pyhäkurussa murtumalinjat ovat erittäin todennäköisesti vuosi vuodelta näiden paikallisten pienien harjanteiden alapuolella, joita tuossa pitkässä viestissäni jo ruodin.

Vyöryn laukaisukohta on sitten eri asia ja se voi olla osittain sattumaakin.

P.S. Pieni pyyntö keskustelijoille: koettakaa vähän skarpata niin, että luette myös edelliset viestit. Minä nostin esille esim. tämän kuopiolaisten kaamosvaelluksen https://www.kuopioswimrun.fi/, ja koetin herättää keskustelua siitä - ja nyt sitten muutama sivu myöhemmin tämä nostetaan esille aivan kuin uutena juttuna.

[Miss Holmes #1]

Nuo ”puut” pohjoisrinteellä, ei ole puita, vaan matalia risukkopensaita, kuten alla olevasta Santerin laskupätkästä otettu kuva näyttää.

Kyllä ne on ihan puita, nimittäin tunturikoivuja. Kasvutapa toki pensasmainen, mutta ei se puita pensaaksi muuta. Siksipä itsekään en niitä pensaiksi kutsu.

Aivan oikein. En ollut itse varma ja lähtenyt arvailemaan.
Pointtini oli kuitenkin se, että ne eivät ole puita-puita sillä tavalla, että olisivat useita metrejä korkeita. Nuo kuvathan on sellaisia, että itsekin luulin ensimmäistä kuvaa katsoessani, että ovat ihan kunnon kokoisia puita, sellaisia 5-7 metriä korkeita.

[Vadelma-Aho]

https://www.kuopioswimrun.fi Syvimpään kaamokseen

Lukaisin vähän tarkemmin tämän vaellustarinan, joka ilmeisesti tapahtui noin viikko ennen Evan ja Sindren reissua.

Bussin ajaksi sanotaan klo 18, mutta ehkä ne vaihtelee. En nyt muista tuon Vatikurun sijaintia, mutta onko tällaista reittiä mahdollisesti haluttu käyttää Evan suunnitelmissa? Kaikista karttahavainteista huolimatta en hahmota miten tämä rinnastuu kesäreittiin.

Ihan mielenkiintoista luettavaa. Tämä kaksikko toki oli liikkeellä pelkillä rinkoilla, joten olikohan heillä mukana edes mitään telttaa? Perin uhkarohkeaa, mikäli ei ollut, mutta tämä aikuinen kaksikko ei ollut sentään ensimmäistä vaan ymmärtääkseni kolmatta kertaa kaamosvaelluksella.

Tuollainen olisi voinut olla E&S:nkin viimeinen päivä.

Lumivyörystä ja sen arvioinnista on tuossa blogissa mainittu useamman kerran, hyvä niin, kun on ollut asiantuntemusta (ja näkyvyyttä) lukea lumivyöryn riskejä. Pyhäkuru on myös tiedostettu vaaralliseksi paikaksi ja todettu myös näköhavainnoilla jyrkäksi.

Aktiivinen GPS-seuranta pisti myös silmään. Varmaan aika näppärä tuollainen ymmärtääkseni ranteessa oleva helposti lähes jatkuvasti seurattava näytöllinen kello. Mikähän on tuollaisen kellon akun kestävyys, jos näyttö on päällä lähes koko aktiivisen vaelluksen ajan?

Kun gepsin jäljitysvälin pidentää alkuperäisestä useampaan minuuttiin (ei mitään merkitystä vaelluksella), niin kestää just hyvin vaelluspäivän, eli jonkun 8-12h.

[Miss Holmes #1]

Tuossa Vadelma-ahon toisen kuvan linkissä on hyvä tekstin pätkä.

Teen kohta mielenkiintoisen kuvan. Tässä välissä on kuitenkin pakko tehdä töitä

Lumivyörymaastot

Lumivyörymaastoiksi luetellaan kaikki sellaiset maastotyypit, joissa lumivyöryn synty on mahdollista. Vyöryherkkyyteen olennaisimpana tekijänä vaikuttaa maaston jyrkkyys ja näin ollen kaikkia yli 25 asteisia rinteitä voidaan pitää lumivyörymaastoina. Toki vyöry voi syntyä loivemmillakin rinteillä, mutta se on erittäin epätodennäköistä. Kun rinteen jyrkkyys kasvaa lähelle 35 astetta, vyöryherkkyys lisääntyy merkittävästi. Muita rinteen vyöryherkkyyteen ja vaarallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa rinteen ilmansuunta, vallitsevat tuulet, puusto sekä muut tekijät, joihin irtoava lumi ankkuroituu. Myös niin sanotut maastoansat kuten syvänteet, pudotukset, kivet ja puusto lisäävät olennaisesti lumivyöryn vaarallisuutta.

Lumivyörymaastot ovat luokiteltu niille kehitetyn ATES (Avalance Terrain Exposure Scale) -luokituksen mukaisesti kolmeen eri luokkaan: ATES 1, jossa rinteen jyrkkyys on pääsääntöisesti alle 30 astetta ja rinteen muodot ovat selkeitä ja tasaisen viettäviä. ATES 2, jossa maasto on pääasiassa alle 35 asteista, mutta vaihteluita edelliseen on enemmän. Myös ATES 2 tason maastossa on lumiansoja sekä siellä tapahtuu vuosittain lumivyöryjä.

ATES 3, jota pidetään jo vaikeana vyörymaastona, ja jonne ei ole asiaa ilman kattavaa koulutusta sekä myös pitkäkestoista kokemusta vaikeissa vyörymaastoissa liikkumisesta. ATES 3 tason maaston jyrkkyys vaihtelee merkittävästi. Se on lähes pääsääntöisesti puutonta, sekä siellä on pudotuksia, painanteita ja erillisiä lumivyöryn laukeamisalueita paljon.

ATES-luokitus on tehty kuvaamaan erillisten alueiden lumivyöryherkkyyttä alueen sijainnin, ilmansuunnan sekä pinnanmuotojen pohjalta, ja sillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä 1-5 -portaisen lumivyöryennusteen kanssa. Aluekohtaisen lumivyöryennusteen antaa Suomessa Ilmatieteenlaitos, ja sen vertaaminen alueen ATES-luokitukseen on oikeastaan ensimmäinen asia, ennen kuin edes laskualueelle lähdetään.

[Rahapuu]

P.S. Pieni pyyntö keskustelijoille: koettakaa vähän skarpata niin, että luette myös edelliset viestit. Minä nostin esille esim. tämän kuopiolaisten kaamosvaelluksen https://www.kuopioswimrun.fi/, ja koetin herättää keskustelua siitä - ja nyt sitten muutama sivu myöhemmin tämä nostetaan esille aivan kuin uutena juttuna.

Itse en ainakaan muista mitä linkkejä tarkalleen on jaettu näin runsaassa keskustelussa, ja lukiessa pidemmälle vasta huomasin stoorissa pari tuttua lausetta toisaalla. Noin pitkiä tarinoita ei kauhean moni kokonaan lue ja muista, joten kyllä sen eri kohtiin voi palata vaiheittain.

Muutoin kyllä samaa mieltä että suurin piirtein on hyvä seurata tätäkin pursuilevaa ketjua.

Lisäys: Korjaan sanomani että vaellustarinassa bussi lähtisi klo 18. Se onkin todella "puoli kuudelta", eli sama aika heilläkin.