Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Alien Alien]

Nyt on kirjoitettu yli 200 sivua kahdesta vaeltajasta tammikuussa. Vaeltajia on vuosittain vain pieni osa verrattuna kaikkiin kevään päiväretkeläisten määrään. Päiväretkeläiset palaavat hiihdostaan hyvissä ajoissa syömään ja saunaan ja bailaamaan, kiire on. Kun päivällisen aika lähestyy, tunturit autioituvat. Päivähiihtäjä on kohdannut onnettomuuden tai eksynyt paljon useammin kuin joku vaeltaja. Tulivatko kaikki tunturista? Myrskyjä on myös huhtikuussa. Minfoon voi vielä tulla surullisia kertomuksia. Jos tulee, kiinnostus lienee vähäisempää.

Kiinnostus tätä tapausta kohtaan erityisesti Minfossa johtuu siitä, että näiden retkeilijöiden surulliseen kohtaloon liittyy mysteeri. Joku voi tietysti väittää, että on kiinnostunut tapauksesta ainoastaan siitä syystä, että lapsi kuoli tai että haluaa ymmärtää, mitä riskejä talvivaeltamiseen liittyy. Väitän kuitenkin, että tapaukseen liittyvä mysteeri on se suurin syy, miksi tapaus vaivaa mieltä. Äiti ja poika menivät hiihtovaellukselle ja päätyivät kuruun lumimassan alle. Vaikka asiaa kuinka pyöritellään, tapahtumaketju vaikuttaa järjettömältä. Tuo tapahtumapaikka näyttäytyy ikään kuin Bermudan kolmiona, jossa jokin selittämätön voima kuljetti parivaljakon kuruun.

Boldattu kohta on ydin pohdinnoille. Kuruun päätyminen vaikuttaa järjettömältä. Ensinnä täytyy pohtia, olisiko se joissakin oloissa järjellinen vaihtoehto, tunnistaa mikä sellainen tilanne olisi ja täyttääkö valinneet olosuhteet sen. Mikäli ei, palataan peruskysymykseen järjettömyydestä. Seuraavaksi pohdintaan tulee onko tiedoissa, taidoissa tai kyvyissä sellaisia virheitä/puutteita, joka saisi valinnan näyttäytymään järjelliseltä vaihtoehdolta. Mikäli näitäkään ei havaita, jää kolmanneksi vaihtoehdoksi se, että valinta on ollut edelleen ja se on tehty järjen puutteesta johtuen. No, mitä järjen puutteella tarkoitetaan? Synnynnäistä älyllistä heikoutta vai hetkellistä aivojen toimintahäiriötä? Tässä tapauksessa kaikki tieto viittaa jälkimmäiseen. Näin ollen kuruun olisi päädytty tilanteessa, jolloin aivojen looginen toiminta olisi ollut pois pelistä jo pitemmän aikaa. Vallitsevat olot tietäen ainoa looginen selitys olisi arvioitua pidemmälle edennyt hypotermia, yhdessä energiavajeen ja fyysisen rasituksen kanssa. Mikäli tästä on ollut loppuviimein kyse, olisi sen todentaminen ensiarvoisen tärkeää, jotta ymmärrys tilan ennaltaehkäisyyn ja vaarallisuuden tunnistamiseen paranisi.

Koska en ymmärrä valintoja muuten loogisena kuin samaistamisvirheenä mutta siihenkin teoriaan jää liikaa epäloogisuuksia, niin itselleni ainoa todella uskottava teoria näillä tiedoilla on vaikea hyportermia. Puhutaan siis vaiheesta, jossa ei enää tunneta kylmää varsinaisesti ja aivot hallusinoivat vahvasti. Looginen päätöksentekokyky puuttuu, aikaan ja paikkaan orientoituminen katoaa, eikä riskeillä ole enää merkitystä otsalohkon ollessa jo pois pelistä, kun kaikki jäljellä oleva energia käytetään elintoimintoja ylläpitävien osien toimintaan.

Hypotermia-teoria toimii siis mikäli annetut tiedot ovat olleet todellisuudessa sellaiset kuin julkisuudessa. (Häkepiste, ajat jne)

[hr45]

Onko tuo Pyhäkuru sellainen, jonka voisi kesällä laskeutua kävellen alas tai olisiko edes jyrkkyydeltään sellainen (siellä on varmaan kivirakkaa, joka estää)? Videoilla valtava, mutta jyrkkyys ei taida hahmottua niistäkään kunnolla. Ihmettelen vain, miksi selvästi kokeneet laskijat empivät siinnä kurun suulla, ilmeisesti on tosi tosi jyrkkä?

[Alien Alien]

↑
On se jyrkkä. Harvoin kukaan suoraan kurusta ylös nousee, yleensä keron laitoja pitkin. Kurun yläosa on kohtuu taisainen ja loivan viettämisen jälkeen tulee tavallaan harjanne, jossa jyrkkenee nopeasti lyhyellä matkalla. Mielestäni sitä ei voi olla huomaamatta talvellakaan. On juurikin se kohta, mihin pysähdytään arpomaan/mihin poliisin videossa kelkka jätetty. Siihen asti kulku viettää alaspäin mutta rinteen näkee ”pyöreänä” alaspäin. Siinä kohdassa avautuu sitten Pyhäkurun pohjaa ja rinne ”katoaa” horisontista. Alla olevasta linkistä näkee hyvin maastoa kesällä, kun skrollaa alaspäin. Varsinkin kuva, jossa kiikkuvat lumilaikkua ylöskäsin ja näkyy vasemmalla harjanne vieressä kertoo kaltevuudesta. Häkepiste olisi kuvassa hieman ylempänä laskijoista, tumman kivikon kohdilla. Myös se kuva missä näkyy hiihtäjä ihan ylhäällä lumilaikun ja sulan maan rajalla, antaa hyvän kuvan rinteen jyrkkyydestä tasangon jälkeen.

https://huitelua.wordpress.com/tag/pyhakuru/

Edit: kuvat otettu heinäkuussa

[135piispa]

Kun kiintopisteitä ei ole, ihmisellä on taipumus kaartaa oikealle. Tässä tapauksessahan on käännytty vasemmalle, siis olisi tietoinen valinta. Vai toimisivatko vasenkätiset toisin?

[poliisikoiran pentu]

Tätä ketjua lukiessa palat ovat pikku hiljaa loksahdelleet paikalleen enkä oikeastaan koe tätä tapausta enää suurena mysteerinä. Eipähän tarvitse odottaa enää niin kovasti tutkimusraporttia, mikäli sellainen joskus julkaistaan...ER ei yksinkertaisesti ollut enää terävimmillään pitkän hiihdon jälkeen (syinä palelu, hypotermia, energiavaje, väsymys) ja eksyi kurun reunalle whiteoutissa ja jäätävissä tunturituulissa. Kaikesta päätellen hän ei edes tajunnut eksyneensä vaan luuli olevansa yhä kesäreitillä. Jaksamisen rajat olivat tulleet vastaan eikä suunnistusvirheen ymmärtäminen ja korjaaminen onnistunut em. syistä ja noissa oloissa.

Retken suurin ongelma oli mielestäni se, että turvallisuuden sijaan tavoiteltiin "naparetkeilijöiden sankaritarinaa". ER oli ennenkin ollut julkisuudessa, ehkä hän toivoi että tästäkin äidin ja pojan retkestä tehtäisiin juttuja? Retki herättäisi ihailua? Semmoiseen sankaritarinaan ei tietenkään sovi, että joutuu "avuttomina" pelastetuiksi. Olisi ollut liian nolo loppu. Siksi ER ei oikeasti halunnut tulla pelastetuksi vaan pyrki vielä häkesoittopaikastakin liikkeelle ja ratkaisemaan ongelmat itse. Ehkäpä hän haki leiripaikkaa? Tai aikoi jatkaa jääräpäisesti ilman pysähdyksiä?

Jos oltaisiin menty turvallisuus ja lapsen etu, terveys ja henki edellä niin ratkaisut olisivat olleet ihan toisenlaisia (ne mitä täällä on kerrottu kuten paluu, keskeytys, tauot, häkesoitto jo aiemmin jne.). Mutta nyt mentiin sankaritarina edellä, ja lapsi oli siinä lähinnä välineen asemassa.

[135piispa]

↑
Oli tavoite päästä ajoissa bussiin ja junalle. Ei tässä mitään sankaritarinaa haettu. Vain yliperällä voi miettiä, olenko järven jäällä vai tunturissa. Kyllä tässä on huomattu, että nyt noustaan tunturiin.

[CSI]

Nyt on kirjoitettu yli 200 sivua kahdesta vaeltajasta tammikuussa. Vaeltajia on vuosittain vain pieni osa verrattuna kaikkiin kevään päiväretkeläisten määrään. Päiväretkeläiset palaavat hiihdostaan hyvissä ajoissa syömään ja saunaan ja bailaamaan, kiire on. Kun päivällisen aika lähestyy, tunturit autioituvat. Päivähiihtäjä on kohdannut onnettomuuden tai eksynyt paljon useammin kuin joku vaeltaja. Tulivatko kaikki tunturista? Myrskyjä on myös huhtikuussa. Minfoon voi vielä tulla surullisia kertomuksia. Jos tulee, kiinnostus lienee vähäisempää.

Päiväretkeläiset eivät vaan taida mennä tunturiin myrskyllä - tai kääntyvät hyvin herkästi takaisin.

Lisäksi kulkijoiden suuri määrä sinällään luo myös turvaa. Vaikka saisit sairauskohtauksen yksinäsi, jos teet sen tampatulla reitillä, on hyvin todennäköistä että siinä on hetken kuluttua joku toinen kulkija. Joka myös lähes poikkeuksetta rupeaa auttamaan.

Eniveis, eniten tässä on tietysti järkyttänyt se, että 12 vuotias raahataan avotunturiin kuolemaan. Kyllä noita aikuisia varmaan joka talvi tunturiin kupsahtelee, mutta ei niistä sen enempiä. Jokainen täysikäinen saa valita kuolinpaikkansa ihan vapaasti vapaassa maassa. Se sallittakoon.

[CSI]

Mietin sellaista skenaariota että lapsi olisi jälleen hiihtänyt edellä tai lähtenyt karanneen suksen perään ja ajautunut ensin kuruun joutuen lumivyöryyn. Äiti olisi ollut sen verran kauempana takana, että olisi välttynyt ensimmäiseltä lumivyöryltä, ja on soittanut hätäpuhelun joko niin shokissa, että on kuulostanut rauhalliselta eikä ole kertonut kaikkea tilanteen vakavuudesta, tai lamaantuneena tajutessaan onnettomuuden tapahtuneen ja avun saapuvan liian myöhään, tai sitten ajatellen kaivavansa lapsen esiin lumen alta pelastajia odotellessaan. Siksi hän olisi ollut puhelun aikaan jo noin vaarallisessa kohtaa, jossa varmasti huomaa tuiskusäälläkin olevansa kurussa. Sitten kun äiti on mennyt pelastamaan lasta, hän on laukaissut toisen lumivyöryn.

Hohhoijaa taas.

[CSI]

Listaan tässä sellaisia faktoja, joiden tiedämme olevan olemassa mutta emme itse tiedä niitä tarkasti:

- häkepuhelun koordinaatit numeerisina eikä minään HS:n kuvana - myös projektiojärjestelmä kerrottuna yksiselitteisesti?

- mihin kellonaikaan pepa yritti soittaa äidille takaisin ja puhelin soi mutta siihen ei vastattu?

- soiko GSM-puhelin Pyhäkurun gsm-kenttää vastaavissa olosuhteissa 50 cm tiiviiksi pakatun lumikerroksen alla?

Nuo olisi kiva tietää.

Voit halutessasi jatkaa listaa. Huom. Listaa vain faktoja, joiden tiedät olevan jossain olemassa, esim. viranomaisten hallussa mutta me emme niitä tiedä. Ja että niistä olisi jotain iloa selvittelyyn.

[Alien Alien]

Kun kiintopisteitä ei ole, ihmisellä on taipumus kaartaa oikealle. Tässä tapauksessahan on käännytty vasemmalle, siis olisi tietoinen valinta. Vai toimisivatko vasenkätiset toisin?

Kätisyyteen en osaa sanoa. Mutta mikäli eksyminen olisi tapahtunut Satulan ylityksen jälkeen ja Kuruun tultukin lounaasta, silloin oltaisiin kaarettu oikealle.

[Kookapu]

Tällä videolla näkyy hyvin Rihmakuru ja nousu, joka ollut takana. Myös Nammalan kämppä ja ”lepopäivän”Montell-Keräskero. Näkyy myös päätös Nammalassa, että tunturissa tulee liikaa, eikä sinne ole asiaa. Vaikka video lähtee Hotelillta Nammalaan Orotuskeron kautta, saa kuitenkin ihan hyvin käsitystä maastosta. On tietenkin hyvä huomioida, että kuvattu keväällä, jolloin jo aurinko lämmittää ja silti, tuuli ylhäällä niin jäätävä, etteivät laskijat sinne lähde.

https://youtu.be/q5fwXFPgjco?feature=shared

Edit: mitä enemmän tätä miettii, sitä vähemmän ymmärtää tehtyjä ja tekemättömiä valintoja. Ehkä se loppuviimein on ollu kyse #rule5. ”Luovuttaminen” ei vain ole ollu vaihtoehto. Ei hyvän eikä ees huonon sään aikana, ei vaikka henki menis.

Kuten Timo Polari toteaa kirjassaan Unelma etelänavasta: kohtalokkaalla Grönlannin reissulla "tehdyt virhearviot näyttäisivät käsittämättömiltä lämpimistä sisätiloista arvioituna".

Kyllähän ER luovutti, mutta liian myöhään. Tämä oli mielestäni se suurin virhearvio, jonka taustalla saattoi olla vaikka mitä muutakin, kuin tuo sinun jatkuvasti ja esiintuomasi armottomuus. Eksyminen, kyvyttömyys tunnistaa vaaroja, tuuli, varusteiden menetys jne. Paljon asioita, joita tässäkin keskustelussa on lukuisia kertoja tuotu esiin.

Mielestäni ER vaikuttaa postauksiensa perusteella pikemminkin ns. pehmeältä, kuin miltään armottomalta piiskurilta. Hänhän ihan avoimesti kertoo, miten on meinannut alkaa itkemään, kun puhelin putosi, ja muutenkin avaa epätoivon hetkiään. Yhtä hyvin tämä pehmeys on voinut johtaa siihen, että päätyivät kuruun. Lapsella oli ehkä kylmä ja eteneminen oli vaikeaa, joten sitten tehtiin virhearvio yrittää alempaa pahimman myrskynsilmän ohi. Vaikka olisi pitänyt kääntyä takaisinpäin. Monessa yhteydessähän ER korostaa, että lapsentahtisesti mennään, ilman liikoja suunnitelmia.

Kirjoitin, että ehkä periksiantamattomuus on lopulta se selittävä asia valinnoille tai niiden jättämättä tekemiselle

. Mikäli otetaan lähtökohdaksi äidin itsensä hänelle tärkeät asiat lapsentahtiin kulkeminen ja tunturin kunnioittaminen, niin miten nämä kirjoitetut asiat näkyvät sitten käytännön teoissa ja valinnoissa?

Olettaen, että edellä mainitut asiat olleet retken suunnittelun kulmakivi, niin retkeen on valmistauduttu huolella. Tietoa on etsitty laajalti ( muualtakin kuin yhdestä FB ryhmästä), jolloin vastaan väistämättä tullut myös vapaalaskuvideoita. Suoraan Pyhäkurusta ja sen potentiaalista sekä hyviin laskuihin että vaaroista. Sääolosuhteiden armottomuudesta kaikkina vuodenaikoina. Jopa videota kauniilla auringonpaisteella tehdystä exit-päätöksestä kovasta tuulesta johtuen. Asia havaittu ja reagoitu Nammalkurun kämpällä. Lapsen jaksaminen ja turvallisuus mielessä ja olosuhteiden kunnioittaminen arvona, niin kerrotko miten sieltä Nammalkurusta on päätetty sitten lähteä avotuntunturiin? Tai miten Rihmakurun nousun jälkeen päätetty jatkaa? Miten suunnistaminen ja suunnasta varmistuminen on sivuutettu, kun kuuluu oleellisena osana tunturin ja luonnonvoimien kunnioittamiseen? Miten lapsentahtisuus voi toteua olosuhteissa, joissa ei voi pysähtyä tauolle aina siltä tuntuessa?

Kaunista sanahelinää ihmiset kykenevät kirjoittamaan sata sanaa minuutissa, teot kertovat todellisuuden sanojen takana.

Vielä vähemmän ymmärrän äidin valintoja tai tekemättä jättämisiä, jos lähtökohdaksi otetaan äidinrakkaus, pehmeys tai nöyryys luonnonvoimien edessä. Ehkä osaat laajentaa rajallista ajatteluani asiassa ja toivon, että kertoisit näkemyksesi seuraavaan kysymykseen:

Äidillä on ollut aikaa ja mahdollisuus luovuttaa kello 10.00 lähtien. Miksi hän ei näin toiminut vaikka kaikki huolellinen ennakkovalmistautuminen, osaaminen ja arvot siihen olisivat osoittaneet sen olevan ainoa vaihtoehto tärkeimpien arvojen; lapsentahtisuuden ja tunturin kunnioittamisen toteuttamiseksi?

Edit: enemmin olen elossa oleva nössö orava kuin kuollut kunniakas ihmisapina. ( viittaus erään nikin loistavaan postaukseen oravien selviytymiskeinoista kovalla pakkasella. Edelleen viittaan oraviin ja ihmisapinoihin yleisellä tasolla, väittämättä mitään heidän yksilöominaisuuksistaan. Ainoa yksilötason viittaus liittyy itseeni, ei muihin todellisiin tai kuviteltuihin oraviin tai ihmisapinoihin tai heidän välisiinsä mahdollisiin tai mahdottomiin relaatioihin.)

Jos minulla tai kenellä tahansa keskustelua seuraavista olisi noihin varma vastaus, olisi tämä ketju varmasti paljon lyhyempi. Oma veikkaus on, että liikkeeseen on lähdetty ja liikkeellä pysytty ihan siitä syystä, että ei ole osattu arvioida edessä olevia olosuhteita oikein. Ja tämä taas johtui varmaan kokemattomuudesta vastaavissa olosuhteissa. Eikä myöskään osattu arvioida sitä omaa osaamista oikein.

Liika pehmeys ei välttämättä ole tällaisissa tilanteissa mikään etu, jos se johtaa myös päättämättömyyteen. Oma veikkaus on, että takaisin kääntyminen viivästyi/ jäi tekemättä juuri päättämättömyydestä johtuen. Ei siksi, että oltaisiin oltu niin periksiantamattomia, että päätöstä takaisin kääntymisestä lykättiin liian pitkään tai, kuten ilmaisit, "luovuttaminen ei vaan ollut vaihtoehto" ja väkisin yritettiin puskea maaliin. Jälkimmäinen vaikutti kyllä kirjan perusteella olleen Polarin Grönlanti-retkellä keskeisenä syynä tragediaan.

[Xyloskalo]

Listaan tässä sellaisia faktoja, joiden tiedämme olevan olemassa mutta emme itse tiedä niitä tarkasti:

- häkepuhelun koordinaatit numeerisina eikä minään HS:n kuvana - myös projektiojärjestelmä kerrottuna yksiselitteisesti?

- mihin kellonaikaan pepa yritti soittaa äidille takaisin ja puhelin soi mutta siihen ei vastattu?

- soiko GSM-puhelin Pyhäkurun gsm-kenttää vastaavissa olosuhteissa 50 cm tiiviiksi pakatun lumikerroksen alla?

Nuo olisi kiva tietää.

Voit halutessasi jatkaa listaa. Huom. Listaa vain faktoja, joiden tiedät olevan jossain olemassa, esim. viranomaisten hallussa mutta me emme niitä tiedä. Ja että niistä olisi jotain iloa selvittelyyn.

Hätäpuhelun tarkka kulku. Mitä tarkalleen sanottiin?
Kaksikon päällä/mukana olleet varusteet löydettäessä.
Kaksikon kunto ja ravitsemustila löydettäessä. Olivatko pitäneet ruokatauon viimeisenä päivänä?

Anteeksi jos oli liian konkreettista.

En ole tunteeton. Sydäntä kylmäsi katsella niitä Pyhäkurun 3D-kuvia ja sitä toiseen suuntaan kulkijoiden vapaalaskuretkivideota, jossa näki miten pitkän rinteen nämä kaksi olivat kovassa kelissä nousseet. Joka päivä koiralenkillä olen miettinyt että millaistahan heillä oli kun minuakin täällä kotikulmilla välillä palelee. Tämän asian käsittely jotenkin helpottaa. Yritän ymmärtää vaikken ymmärräkään.

[SmileToad]

Google-lähteiden perusteella hypotermia on vaikea diagnosoida ruumiissa, ellei ole laajoja antemortem-kudosvaurioita. Muuten olisin lisännyt kysymyksen CSI:n listaan.

Esim. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24557588/
”Hypotermia kuolinsyynä on aina ollut vaikea identifioida, koska se aiheuttaa epäspesifejä, epäjohdonmukaisia ja jopa päinvastaiseen viittaavia löydöksiä.” (Vapaa suomennos)

Tässä ei tietenkään ole puhettakaan, että hypotermia olisi ollut kuolinsyy, mutta todennäköisesti edes mitään pienempiä kudosvaurioita ei ole ehtinyt syntyä. Emme siis valitettavasti saa koskaan varmaksi tietää, oliko alkavalla hypotermialla vaikutusta ERn päätöksentekoon ja kognitiivisiin kykyihin (luultavasti oli).

[kuusenalla]

Listaan tässä sellaisia faktoja, joiden tiedämme olevan olemassa mutta emme itse tiedä niitä tarkasti:

- häkepuhelun koordinaatit numeerisina eikä minään HS:n kuvana - myös projektiojärjestelmä kerrottuna yksiselitteisesti?

- mihin kellonaikaan pepa yritti soittaa äidille takaisin ja puhelin soi mutta siihen ei vastattu?

- soiko GSM-puhelin Pyhäkurun gsm-kenttää vastaavissa olosuhteissa 50 cm tiiviiksi pakatun lumikerroksen alla?

Nuo olisi kiva tietää.

Voit halutessasi jatkaa listaa. Huom. Listaa vain faktoja, joiden tiedät olevan jossain olemassa, esim. viranomaisten hallussa mutta me emme niitä tiedä. Ja että niistä olisi jotain iloa selvittelyyn.

Erinomainen lista. Jatkan. Osa voi olla sellaisia, että ei voida selvittää tai ei selvitetä tällaisissa tilanteissa. Jos siis tiedätte varmasti, että jotain näistä ei selvitetä kuolemansyyntutkinnan yhteydessä edes tällaisissa tapauksissa, kommentoikaa.

- Mitkä varusteet vaeltajilla oli löydettäessä (välittömässä läheisyydessä)? Erikoisesti sukset kiinnostavat. Sauvat voi helposti menettää vyöryssä, mutta sukset saattavat säilyä tai ainakin toinen suksi. Millaiset suksien nousukarvat olivat?
- Löytyikö etsinnöissä muita varusteita?
- Mitä vainajien puhelimilla oli tehty klo 13-15 välisenä aikana? (En tiedä, selvittävätkö viranomaiset tätä.)
- Oliko vainajilla löydettäessä muuta navigointilaitetta (Garmin InReach tms.)? Oliko sitä käytetty? (En tiedä tätäkään, selvitetäänkö.) Vielä parempi olisi toki, jos InReachissa olisi ollut 10 minuutin välein toimiva tracking päällä. Silloin reitti voitaisiin hyvin yksikäsitteisesti piirtää.

Muitakin uteliaisuutta tyydyttäviä kysymyksiä voisi olla, mutta nämä olisivat oleellisia arvioitaessa harhautumistilanteeseen johtaneita tekijöitä.

[Xyloskalo]

Listaan tässä sellaisia faktoja, joiden tiedämme olevan olemassa mutta emme itse tiedä niitä tarkasti:

- häkepuhelun koordinaatit numeerisina eikä minään HS:n kuvana - myös projektiojärjestelmä kerrottuna yksiselitteisesti?

- mihin kellonaikaan pepa yritti soittaa äidille takaisin ja puhelin soi mutta siihen ei vastattu?

- soiko GSM-puhelin Pyhäkurun gsm-kenttää vastaavissa olosuhteissa 50 cm tiiviiksi pakatun lumikerroksen alla?

Nuo olisi kiva tietää.

Voit halutessasi jatkaa listaa. Huom. Listaa vain faktoja, joiden tiedät olevan jossain olemassa, esim. viranomaisten hallussa mutta me emme niitä tiedä. Ja että niistä olisi jotain iloa selvittelyyn.

Muu viestittely kuin ehkä kaunisteltu IG- kertomus. Molempien. Mitä todellisuudessa on kerrottu matkan kulusta?