Francis Munkki kirjoitti: ↑Ti Tammi 23, 2024 1:52 am
Alien Alien kirjoitti: ↑Ma Tammi 22, 2024 10:08 pm
Ennen virallista tiedotustilaisuutta asiaa kommentoi julkisuuteen Harri Paldanius ja minusta hän vahvisti pelastajien käynnin häkesoiton sijainnissa käyttäen juurikin termiä koordinaatiopisteessä.
Koordinaatiopiste, jos termi on oikeasti tarkka, tarkoittaa esimerkiksi hotelli Pallaksen pysäköintialuetta, johon kaikki pelastustoimiin osallistuneet kokoontuivat sopimaan keskenään siitä, kuka tekee mitäkin.
Jos taas puhuttiin "annetuista koordinaateista", niin se tarkoittaa paikkaa, josta hätäpuhelu on soitettu.
Alien Alien kirjoitti: ↑Ma Tammi 22, 2024 10:08 pm
Äiti on voinut olla pitkäänkin elossa ja pelastettavissa, mikäli hypotermia ehtinyt edetä riittävän pitkälle ennen happivajeen syvenemistä.
Niin siis jos mitään mainittavaa hypotermiaa oli olemassakaan. Kuten ylempänä todettiin, nenänpään tai käsien ja jalkojen paleltuminen ei ole sama asia. Minä en asiasta mitään tiedä, mutta käsittääkseni happivajeelta suojelevat hypotermiat ovat sitä tasoa, että se olisi näkynyt toimintakyvyssä aikoja sitten. Joten tässä on ehkä vähän yritys perustaa täysin keksityn asian päälle toinen täysin keksitty asia.
Mutta jos täysin keksityt asiat sallitaan, niin siitä aukeaa tietenkin aivan rajattomat mahdollisuudet:
Alien Alien kirjoitti: ↑Ma Tammi 22, 2024 10:08 pm
Puolen metrin syvyydestä käden suoraksi ojentaminen olisi riittänyt pinnalle ja ilma-aukkoon ja lumen paino vähäisempi sekä mahdollisuus vähemmän tiiviseen lumen pakkautumiseen pintasyvyydessä. Ongelmana toki on, jos asento epäedullinen tai loukkaantuminen tapahtunut. Pojan tilanne ollut merkittävästi vaikeampi sijainnin syvyyden vuoksi, joten happivaje muodostunut nopeammin ja lumi pakkaantunut tiiviimmin painaen elimistöä enemmän.
Tai jos Batman olisi seissyt vyöryn reunalla, niin hän olisi voinut lämpökameralla seurata uhrien etenemistä ja kaivaa heidät nopeasti esiin. Tämä on yhtä hyödyllinen ja tärkeä tieto kuin jauhaminen ja
jossittelu jostain käden ojentamisista ja pakkautumisista pintasyvyyksissä. Tuollainen tuulesta temmattu terminologia ja muu hienon kuuloinen kuuma ilma ei oikeasti kerro tästä tapahtumasta yhtään mitään. Aivan kuin puolen metrin syvyyteen hukkunut olisi vähemmän hukkunut kuin puolentoista metrin syvyyteen hukkunut. Tällaiset analyysit kuulostavat joltain neuroottiselta viisivuotiaalta, joka yrittää keksiä mitä tahansa, jotta ei näkisi seuraavana yönä painajaisia. Eduskunnan tilaama loppuraportti poromiesten viiksikarvoista ja niiden vaikutuksesta pelastustehtävän aikaiseen tunnelmaan ja etenkin kelkan hallittavuuteen vallinneissa tuuliolosuhteissa niiden aiheuttaman ilmanvastuksen seurauksena. Tai jonkinlaista tulppaa tuohon runosuoleen.
Tai tuon kappaleen voi kirjoittaa ihan suomeksi:
"Jos äiti olisi jäänyt riittävän lähelle pintaa, toimintakykyisenä ja sopivassa asennossa, hän olisi voinut yrittää nopeasti kaivaa itselleen hengitystien."
Tämä sanotaan kaikissa selviytymisoppaissa. Tämä ei ole uutta tietoa. Tällä ei ole mitään tekemistä tämän tapauksen kanssa, nyt kun siinä kävi niin kuin kävi. Ja tämän sanomiseksi ei tarvitse keksiä mitään omaa terminologiaa, tyyliin "pintasyvyydet". Ja mikä ihmeen mahdollisuus "vähemmän tiiviiseen lumen pakkautumiseen"? Missä sellainen oli? Siis olihan heillä mahdollisuus vaikka laskea ahkiolla alas koko kuru. Samalla tavalla sellainen leijui ilmassa tai oli abstraktisti olemassa. Tai oikeasti sen voi sanoa vaan yksinkertaisesti, että "lumi on pinnassa kevyempää".
"Energianlähteen täydennyksen viivästyminen ja lopulta laiminlyönti johti matkan jatkamisen muuttumiseen mahdottomaksi lähtöpisteen ja päätepisteen välille, mutta tämä olisi ollut estettävissä, mikäli täydennys olisi suoritettu siihen liikenevänä hetkenä tai viimeistään ennen kuin se oli täysin välttämätöntä." Tuo on pitkä tapa sanoa, että "autosta loppui polttoaine kesken matkan". Siis 1) itsestään selviä 2) hypoteettisia tai aiheeseen liittymättömiä asioita 3) sanottuna liioitellun monisanaisesti.
Alien Alien kirjoitti: ↑Ma Tammi 22, 2024 10:08 pm
Käytetty aika esiin kaivamiseen, sisäiset ja ulkoiset vammat, pään vammat, yhdistettynä happivajeeseen olisivat tehnyt tilanteesta vaikean.
Koko ajan todennäköisin kuvio on ollut se, että he ovat täysin tajuissaan ja fyysisesti vahingoittumattomina menneet koko matkan, ehkä hengittäneet lunta ja jäähilettä matkalla, tuskin ovat nähneet juuri mitään koko tapahtuman aikana, yrittäneet turhaan tempoilla itseään pinnalle ja lopulta tukehtuneet vyöryn pysähdyttyä. Jos ajatus herättää pakokauhua, kuten sen liika pohtiminen luultavasti tekeekin, niin silloin kannattaa olla pohtimatta.
Tämän tietää todennäköiseksi sekä niistä videoista, mitä tänne on jaettu lumivyöryistä, että siitä, että vyöry ei yleensä ulotu pohjalle asti, vaan sen alla on paikallaan pysyvä kerros lunta.
Pitää olla sarjakuvamainen sattuma jos onnistuu vyöryssä lyömään päänsä johonkin sen pohjalla olevaan ulkonevaan esteeseen. Vyöry käyttäytyy kuin lievästi tahmea neste. Tarkoittaa sitä, että se ei sekunnissa kiihdy nollasta sataan. Kaikki vyöryt eivät kiihdy sataan ollenkaan. Ja ne, mitkä kiihtyvät, niissä aineen nopeus riippuu siitä, missä kohdassa vyöryä ollaan. Reunat virtaavat hitaammin, keskellä virtaa nopeammin. Syvät kohdat virtaavat nopeammin. Matalat kohdat ja esteiden ympäristö virtaavat hitaammin. Pinnalta virtaa nopeammin, pohjalta hitaammin.
Tänne joku spekuloi tajunnan menetyksestä johonkin esteeseen osumisen seurauksena siinä toivossa, että uhrit eivät olisi joutuneet kokemaan tukehtumista täysin tajuissaan. Se pelkkä toivomus ei tee itse tapahtumasta millään tavalla mahdollisempaa tai todennäköisempää. Jos itse lumimassan liikkeisiin haluaisi kuolla, niin se ei toki mahdotonta ole, mutta vaatisi optimaalisia olosuhteita.