Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Alien Alien]

Vammautumisesta lumivyöryssä löytyy netistä jonkun verran tietoa. Tässä yksi hyvä kuvaus, joka sopii annettuihin tietoihin vyöryn koosta:

”Kokoluokan D3 Suuri (eng. Large) vyöry voi haudata ja tuhota auton, vahingoittaa kuorma-autoa, tuhota pienen rakennuksen ja katkoa muutamia puita. Kolmoskoon vyöryt ovat aina erittäin vaarallisia. Todennäköisyydet erittäin haitallisille seurauksille – vakavalle loukkaantumiselle tai kuolemalle, ovat vyöryyn joutuneelle hyvin suuret.

D3-koon vyöry voi edetä useita satoja metrejä ja kulkea rinteen loivemmilla (selvästi alle 30-asteisilla) osilla muutamia kymmeniä metrejä. Tyypillisen D3-vyöryn tilavuus on 10 000 kuutiometriä.”

https://edgeski.fi/artikkelit/vapaalask ... lumivyory/

Erittäin suuret vyöryt menevät sitten reilusti yli tuon.

Joka tapauksessa selviytymismahdollisuudet olisivat olleet heikot, vaikka olisi aiemmin löydetty heidät.

Hyvä linkki Celsiukselta! Siinä saatiin kaksi lisätietoa: lumivyöry voi tuoda lunta matkassaan 3 metriäkin ja tarkka kuvaus vastaavantyylisestä koko länsiseinämän laukaiseesta lumi vyörystä vuodelta 2021. Paljon muutakin hyödyllistä oli lumivyöryjen yleisyyteen ja vaarallisuuteen Suomessa.

Tässä lainaus lumenkertymiseen liittyen:
”Pallaksen merkittävin vyöry sattui Palkaskurussa 27. helmikuuta. Vyöryn laukaisi kurussa kulkevaa talvireittiä kunnostamassa ollut tamppari, joka hautautui isoilta osin kurun rinteeltä tulleen vyöryn alle. Vyöryn leveys oli n 200 metriä ja se eteni kurun pohjalle n 50 metrin matkan. Vyöryssä lumipeite lähti liikkeelle sen pohjia myöten, kruunu oli paksuudeltaan jopa noin 1,5 metriä ja lunta kertyi kurun pohjalle, joka on tyypillinen maastoansa, yli 3 metriä paksuksi kertymäksi.”

Kuvaus Pyhäkurun vyörystä v.2021:
”Pallaksen viime talven suurin vyöry tapahtui kuitenkin Pyhäkurussa. Kuru on yksi Suomen merkittävimmistä vyörypaikoista. Se vyöryy käytännössä joka talvi, ja vyöryt ovat usein huomattavan kokoisia,.

Pyhäkurun vyöry tapahtui 24. helmikuuta ja sen kokoluokaksi Holstein määritteli R4 D3. Vyöryn laukaisi laskijaryhmä, ja se tyhjensi ison osan kurun rinteistä. Vyöryn kruunu oli noin 90 cm korkea. ollessa käytännössä koko kuru alkaen Lehmäkeron kulmasta, kurun pohjoisen puoleisen laskun laskijan vasemmasta yläreunasta ja päättyen etelän puoleisen laskijan vasempaan yläreunaan Pyhäkurun kulmalle . Vyöryn kertymäalue kattoi käytännössä koko Pyhäkurun pohjan. Vyöry lähti liikkeelle lumipeitteen pohjaa myöten, ja sillä oli pituutta noin kilometri. Pallaksen alueella tapahtui useita muitakin lumivyöryjä”

Marraskuussa 2023 tapahtui Pyhäkurussa vyöry, mutta sen koosta ei tarkempaa tietoa. Alla linkki ISn uutiseen tapahtumasta:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010019363.html

Levi nyt lisää juttua:
https://www.levinyt.fi/artikkeli/hiihta ... tava-riski

Tässä YLEn juttua alkutalven lumivyöryistä Pallaksella ja kuva myös marraskuun vyörystä:
https://yle.fi/a/74-20067604

Tässä tarkemmin marraskuulta ja parempi kuva luoteiskulmassa sattuneesta vyörystä. Kuvaaja Lehmikeron päällä.

https://yle.fi/a/74-20062342

Edit: lisätty viimeinen linkki

[Alien Alien]

Viimeisimmän linkin kuvassa näkyy itseasiassa melko hyvin rinteen jyrkkyys ja häkesoittopisteen alue. Kuvassa näkyy laskettelijan jäljet, kun tullut ylhäältä kaveria pelastamaan. Kaarrokset kertovat jyrkkenemisestä. Paikka keskellä, missä näkyy apuun tullee jälkiä, ei ole enää häkesijainnista. Varsinainen piste sijoittuu jäljistä hieman keskemmälle harjannetta ( eli kuvassa jäljistä vasemmalle) ja alemmas. Kuvassa näkyy hyvin myös kesäreitin tulo Satulaan.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy vyöryn vasemmassa laidassa oleva pelastettava, näyttäisi kuin olisi lumivyöryreppu laukaistu. Toki tuolloin ollut vähemmän lunta, niin voi olla vaatetustakin mikä näkyy.

[Alien Alien]

Jokaisessa uutisessa painotetaan, että ei pidä liikkua alueilla joiden vaaroista ei tiedä lumivyöryriskistä johtuen. Jokaisessa uutisessa painotetaan kumppanin merkitystä, sillä avun tulo kestää.

Näitä sitten ei vain lueta eikä oteta asioista etukäteen selvää. Totta vissiin sillä lailla asioita ja olosuhteita tulee yllätyksenä.

[Satyrium]

Nohuhhu tätä viestimäärää, jotenkin naurattaa että tämmösestä uutisesta saadaan tehtyä yks isoimmista ketjuista foorumilla

Se on tietysti hyvä, että jostain saa naurun aikaan. Tänä maailman aikana kun naurut voi olla hakusessa. Mutta ihmetyttää ja itseä naurattaakin tämmöiset kommentit. Jos ketään ei kiinnosta keskustella ja foorumi on hiljainen, kitistään siitä. Jos aihe kiinnostaa ja pohdintoja riittää, kitistään siitäkin. Milloinkaan ei ole hyvä....

[damfin]

Vammautumisesta lumivyöryssä löytyy netistä jonkun verran tietoa. Tässä yksi hyvä kuvaus, joka sopii annettuihin tietoihin vyöryn koosta:

”Kokoluokan D3 Suuri (eng. Large) vyöry voi haudata ja tuhota auton, vahingoittaa kuorma-autoa, tuhota pienen rakennuksen ja katkoa muutamia puita. Kolmoskoon vyöryt ovat aina erittäin vaarallisia. Todennäköisyydet erittäin haitallisille seurauksille – vakavalle loukkaantumiselle tai kuolemalle, ovat vyöryyn joutuneelle hyvin suuret.

D3-koon vyöry voi edetä useita satoja metrejä ja kulkea rinteen loivemmilla (selvästi alle 30-asteisilla) osilla muutamia kymmeniä metrejä. Tyypillisen D3-vyöryn tilavuus on 10 000 kuutiometriä.”

https://edgeski.fi/artikkelit/vapaalask ... lumivyory/

Erittäin suuret vyöryt menevät sitten reilusti yli tuon.

Joka tapauksessa selviytymismahdollisuudet olisivat olleet heikot, vaikka olisi aiemmin löydetty heidät.

Hyvä linkki Celsiukselta! Siinä saatiin kaksi lisätietoa: lumivyöry voi tuoda lunta matkassaan 3 metriäkin ja tarkka kuvaus vastaavantyylisestä koko länsiseinämän laukaiseesta lumi vyörystä vuodelta 2021. Paljon muutakin hyödyllistä oli lumivyöryjen yleisyyteen ja vaarallisuuteen Suomessa.

Tässä lainaus lumenkertymiseen liittyen:
”Pallaksen merkittävin vyöry sattui Palkaskurussa 27. helmikuuta. Vyöryn laukaisi kurussa kulkevaa talvireittiä kunnostamassa ollut tamppari, joka hautautui isoilta osin kurun rinteeltä tulleen vyöryn alle. Vyöryn leveys oli n 200 metriä ja se eteni kurun pohjalle n 50 metrin matkan. Vyöryssä lumipeite lähti liikkeelle sen pohjia myöten, kruunu oli paksuudeltaan jopa noin 1,5 metriä ja lunta kertyi kurun pohjalle, joka on tyypillinen maastoansa, yli 3 metriä paksuksi kertymäksi.”

Kuvaus Pyhäkurun vyörystä v.2021:
”Pallaksen viime talven suurin vyöry tapahtui kuitenkin Pyhäkurussa. Kuru on yksi Suomen merkittävimmistä vyörypaikoista. Se vyöryy käytännössä joka talvi, ja vyöryt ovat usein huomattavan kokoisia,.

Pyhäkurun vyöry tapahtui 24. helmikuuta ja sen kokoluokaksi Holstein määritteli R4 D3. Vyöryn laukaisi laskijaryhmä, ja se tyhjensi ison osan kurun rinteistä. Vyöryn kruunu oli noin 90 cm korkea. ollessa käytännössä koko kuru alkaen Lehmäkeron kulmasta, kurun pohjoisen puoleisen laskun laskijan vasemmasta yläreunasta ja päättyen etelän puoleisen laskijan vasempaan yläreunaan Pyhäkurun kulmalle . Vyöryn kertymäalue kattoi käytännössä koko Pyhäkurun pohjan. Vyöry lähti liikkeelle lumipeitteen pohjaa myöten, ja sillä oli pituutta noin kilometri. Pallaksen alueella tapahtui useita muitakin lumivyöryjä”

Lisätietona huomioisin myös tämän:

D3-koon vyöry voi edetä useita satoja metrejä ja kulkea rinteen loivemmilla (selvästi alle 30-asteisilla) osilla muutamia kymmeniä metrejä. Tyypillisen D3-vyöryn tilavuus on 10 000 kuutiometriä.

Lisäksi tuosta linkistä voi poimia myös sellaiset tiedot että tyypillisesti Suomen lumivyöryt ovat luokkaa D1 ja D2, muutamat suurimmat sitten menevät tuohon luokkaan D3.

Jos palstan maastonmuotojen ja lumivyöryn lumimäärän asiantuntijaa uskoo niin tämä kohtalokas Pyhäkurun vyöry onkin sitten ollut Suomessa aivan ennen näkemätön kokoluokkansa suhteen, tyypilliseen D3 luokan lumivyöryn 10 000 kuution lumimäärään verraten tässä vyöryi 100 000 kuutiota lunta niin että sitä oli vielä satojen metrien päässä rinteen loivan osan jälkeen vähintään 1,5 metrin paksuiselti kun tyypillisesti D3 luokan lumivyöryissä vyöry voi edetä rinteen loivalla osalla muutamia kymmeniä metrejä.

Väitätkö tosissasi, että tuo 100 000 kuutiota lunta olisi joku 10cm kerros??
Lisänä pari kesäkuvaa ja edelleen nuo ilmansuunnat, sekä tuo lausunto sijainneista.

100 000 kuutiota...? 10 senttimetristä en väitä mitään, mutta uskallan väittää että lunta ei ollut 100 000 kuutiota

Inttäjän maineesta huolimatta, tai juuri siitä syystä, uskaltaudun edelleen toistamaan väitteeni että tämän Pyhäkurun vyöryn loppupäässä ei ole ollut 1,5 metrin paksuista lumikerrosta, oli siinä sitten maastossa jokin monttu tai ei, tai jos on ollut niin sitten se lumi on tosiaan vyörynyt siihen pohjoisrinteeltä, mutta siinä tapauksessahan kyse ei olisi vyöryn loppupäästä...

Lauhamaa:

Lapsi löytyi lopulta vyöryn loppupäästä, äidin löytöpaikasta noin 150 metriä koilliseen. Lapsi oli myös hautautunut syvemmälle lumeen, noin 1,5 metrin syvyyteen.

Lauhamaa on mahdollisesti väsyneenä sekoillut juuri tuossa kohdalla sanoissaan, lumivyöryn mittojen ja löytöpaikkojen mukaan se vaikuttaa edelleen todennäköisemmältä kuin se että löytöpaikat kuvassa olisi väärin päin.

[poliisikoiran pentu]

^ Sen verran, että tuo on toimittajan tekstiä, ei poliisin. Ja juuri se kohta, joka on ristiriidassa karttakuvan kanssa. Olen litteroinut poliisin sanoman tiedotustilaisuudesta sanatarkasti aiempaan viestiini. (Vain sanan tota muutin muotoon tuota).

[Amk]

Viimeisimmän linkin kuvassa näkyy itseasiassa melko hyvin rinteen jyrkkyys ja häkesoittopisteen alue. Kuvassa näkyy laskettelijan jäljet, kun tullut ylhäältä kaveria pelastamaan. Kaarrokset kertovat jyrkkenemisestä. Paikka keskellä, missä näkyy apuun tullee jälkiä, ei ole enää häkesijainnista. Varsinainen piste sijoittuu jäljistä hieman keskemmälle harjannetta ( eli kuvassa jäljistä vasemmalle) ja alemmas. Kuvassa näkyy hyvin myös kesäreitin tulo Satulaan.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy vyöryn vasemmassa laidassa oleva pelastettava, näyttäisi kuin olisi lumivyöryreppu laukaistu. Toki tuolloin ollut vähemmän lunta, niin voi olla vaatetustakin mikä näkyy.

Jos oikein ymmärsin kuvaaja Santtu Mäen instagramista, tämä vyöry on tapahtunut vatikurussa, ei pyhäkurussa

[Miss Holmes #1]

Minun arvioni lumimäärästä kuutioina perustuu kerrottuihin faktoihin.
Vyöryssä on kerrottu:
• 300-400 metriä leveä
• 500 metriä korkea
• Vyöryalue noi 2 hehtaaria
• Koko talven lumikerros
(lumensyvyys Forecan tietojen mukaan tuolloin 70 cm)

300 x 500 x 0,7 -> ~100 000 m3

Tottakai lumen määrä tuossa rinteessä on voinut olla vähemmän, mutta vaikka se olisi ollut vain 20 cm on lunta ollut tuolla alueella 30 000 kuutiota. Tai 10 cm 15 000 kuutiota.

Tuo kurun alaosa on aika ’sumppu’, U/V mallinen sola, jossa ainoa ulospäin suunta on itään.

[Miekinkö]

Vyörypätkä

https://youtu.be/BQcZtEeM20g?si=ceSvSIJL5dPg21HY

Davos/Sveitsi

Täällä on moneen kertaan painotettu, että pelastajat eivät olisi voineet huomaamattaan aiheuttaa lumivyöryä E&S etsiessään, koska vyörystä kuuluu niin julmettu meteli. Kun itse pohdin, että olisiko kelkat voineet sen vyöryn aiheuttaa.
No, tuossa linkin takaisessa vyöryssä laskija on autuaan tietämätön niskan takaa tulevasta vyöyrystä, koska se on lähes ÄÄNETÖN. Vasta kun kääntää päätään niin huomaa ihan jo kohdalla olevan vyöryn.
Ja kun huomoidaan Pallaksella ollut järjetön tuuli, kelkkailijoiden paksu vaatetus kypäröineen sekä kelkkojen moottoriäänet, niin en kyllä ihan oikeasti jaksa usko, että olisivat KUULLEET jos aiheuttivat vyöryn kelkoilla.
Ja taas korostan, että en syytä pelastajia mistään, he tekivät parhaansa noissa olosuhteissa.

[Itäkairan Kehveli]

Viimeisimmän linkin kuvassa näkyy itseasiassa melko hyvin rinteen jyrkkyys ja häkesoittopisteen alue. Kuvassa näkyy laskettelijan jäljet, kun tullut ylhäältä kaveria pelastamaan. Kaarrokset kertovat jyrkkenemisestä. Paikka keskellä, missä näkyy apuun tullee jälkiä, ei ole enää häkesijainnista. Varsinainen piste sijoittuu jäljistä hieman keskemmälle harjannetta ( eli kuvassa jäljistä vasemmalle) ja alemmas. Kuvassa näkyy hyvin myös kesäreitin tulo Satulaan.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy vyöryn vasemmassa laidassa oleva pelastettava, näyttäisi kuin olisi lumivyöryreppu laukaistu. Toki tuolloin ollut vähemmän lunta, niin voi olla vaatetustakin mikä näkyy.

Jos oikein ymmärsin kuvaaja Santtu Mäen instagramista, tämä vyöry on tapahtunut vatikurussa, ei pyhäkurussa

Itsekin menen sekaisin noiden linkkien ja tekstin kanssa, mikä on mistäkin, mutta kyllä vaan Amk, 2023 vyöry tapahtui paikallisuutisia kuunnelleena muistaakseni Vatikurussa, jolta kuvakin näyttää.

[Sissi]

Miksei noita esmes nyt lapin potentiaalisia lumivyöryn vaaranpaikkoja vaan posautella vyörymään tahallaan silloin kun siellä ei ole ketään niin vaara ohi?

[Itäkairan Kehveli]

Jäin ihmettelemään että eikö erämaasta ole tosiaan muuta mahdollisuutta evakoitua kuin soittaa häkeen. Täällä kun aiemmin puhuttiin että poromies kyllä kuskaa maksua vastaan. Esimerkiksi nyt vaikka ihan välinerikon takia, voimien ehtymisen, että sään takia retkue tekisi tilannearvion että nyt on parempi keskeyttää. Onko ajatus että lähteä etenemään nyt vaikkapa yhdellä suksella ja soittaa sitten 112 kun on henki jo kyseessä. Entä jos kännykän akkukin alkaa olla jo sippi. Eikö näissä tuvissa voisi nimenomaan olla se "taksinumero" ettei päädyttäisi uhkayrityksiin jatkaa matkaa. Tuskinpa usein käytettäisiin kuitenkaan. Monille kunnia-asia päästä omin voimin. Mutta joskus voisi olla tarve tällaiselle mikä kuitenkin asteen verran häkesoittoa vähemmän puheita herättävä sen paskemman retken päätös.

Helppoa on myös selvittää numeroita etukäteen.
Tosin on myös aika epistä kutsua ulkopuolinen yksityinen ihminen huonoihin olosuhteisiin, kun pelastuslaitos on olemassa.

Nuo olosuhteethan muuttuivat haastaviksi vasta tuossa taivaskeron nousun jälkeen. Siihen asti he olivat tuulen suojassa.

joo no tuossa nimenomaisessssa tapauksessa varmasti hengenhädätön kyyti jo aiemmassa vaiheessa suht koht siedettävissä oloissa, mutta yleensäkin että jos on vaan päästävä maastosta pois eikä hätä ole vielä kuitenkaan niin sanotusti kädessä vaan ennakoitavissa tulevan nykyedellytyksillä jatkaa matkaa jos jokin varuste yms vointi kosahtanut... että mistä noita sitten olisi saavutettavissa kyytinumeroita, en tiedä ehkä onkin hotellin vastaanotosta vaikkapa tiskin alta, kun nyt ollut tässä se hotellille soitto skenaariokin esillä ja toisaalta tuotu esiin ettei tuolla saisi edes ajella moottorikelkalla turhanpäitten, mutta luulisi pelastuslaitoksenkin intressi olevan että suoranaisesti hädätön poiskuljetus tapahtuisi muuta kuin heidän kauttaan jos kerran ovat ylikuormitettuja, en tiedä noista systeemeistä

Pahoittelut, mutta on pakko jupista tähän vähäsen...
Kyllä täällä pohjoisessakin ihmisillä on omat työnsä, myös poromiehillä, eikä moottorikelkkoja pidetä noutolähtövalmiina oven pielessä.
Laupeutta kyllä tarvittaessa löytyy mahdollisuuksien puitteissa; ihan nokko on pelasteltu porukkaa jo työmatkoillakin tuolla kairassa.
Muutamiaki tielle jääneitä tai maastoon lähteneitä pelastettu varmalta paleltumiselta. Viimeisin tapaus syksyltä, kun tyyppi oli eksynyt metsästysreissulla, puhelin nollassa eikä mitään suojaa mukana, tulentekotaitokin näytti olevan hiinä ja hiinä... muutaman sata metriä tien laidasta oli jäänyt viimeistä noutajaa oottamaan. Aamulla satuttiin paikalle, mentiin katsomaan, kun näkyi kummallisia jälkiä. Sulateltiin ukko, ja vietiin se omalle autollensa, joka oli puolentoista kilometrin päässä.
On käyty kantamassa vaeltaja maastosta kesken oman työpäivän, että on saatu hänet Hiluxin lavalla tien varteen ja sitä myötä selkätohtoriin maalikylille.
On jokunen raportoitu poliisillekin, kun on nähty menemässä kairaan kesäkamppeilla selvästikin jo valmiiksi eksyneenä ja niin eespäin.
Vastuu ja vakuutukset?
Jo näissäkin tapauksissa joita on kohdalle sattunut, on pitänyt kahdesti miettiä, hoitaako asian itse vai ilmoittaako jonnekin. Ambulanssin voi joutua maksamaan itse, jos sen tilaa, eikä ollut tarve, sekin on tullut nähtyä, vierestä onneksi.
En kyllä ottais vastuuta mielellään minkäänlaisesta vaeltajasta. Hassua, että esimerkiksi koululapsia ei saa kyyditä ilman asianmukaista vakuutusta ja elikeinoharjoittajan vastuuta, miksi sitten aikuisia vois kuljettaa harmaalla kyydillä tätä ihmettelen.
Tietysti ymmärrän, että hätä ei lue lakia, eikä, kuten kerroin, aina ole lakia luettukaan, kun apua on annettu!
Vaikka aina oon valmis auttamaan, en kyllä numeroa seinälle laittais, eikä minulla toki ole sitä moottorikelkkaakaan, joka tässä jutussa kuulostaa autuaaksi tekevältä. Saattais pankkikin pian ruveta kyselemään, onko sitä alvi-ilmoitusta tehty, kun tilille napsahtelis suorituksia ilman aikojaan.

Ei sillä, etteikö täällä varmasti hyvää tahtoa ja auttamishalua aina löydy, mutta tuskin yksityisillä sen enempää kuin hotellillakaan on kalustoa passissa odottamassa omatoimivaeltajan hätä. Harmaita numeroita hotelli tuskin tänä päivänä uskaltaa jakaa. Hotelli palvelee ensisijaisesti asiakkaitaan, eikä tässä tapauksessa muistaakseni Pallashotelli ole edes auki ennen kuin hiihtokelit alkavat.

[Itäkairan Kehveli]

Miksei noita esmes nyt lapin potentiaalisia lumivyöryn vaaranpaikkoja vaan posautella vyörymään tahallaan silloin kun siellä ei ole ketään niin vaara ohi?

Niin tai jos kiellettäis lumisateet kokonaan??

[CSI]

Koko ajan todennäköisin kuvio on ollut se, että he ovat täysin tajuissaan ja fyysisesti vahingoittumattomina menneet koko matkan, ehkä hengittäneet lunta ja jäähilettä matkalla, tuskin ovat nähneet juuri mitään koko tapahtuman aikana, yrittäneet turhaan tempoilla itseään pinnalle ja lopulta tukehtuneet vyöryn pysähdyttyä. Jos ajatus herättää pakokauhua, kuten sen liika pohtiminen luultavasti tekeekin, niin silloin kannattaa olla pohtimatta.

Kyllä nämä on molemmat kuolleet hitaasti tukehtumalla. Erona nopeasti tukehtumiseen (esim. hirtto, kuristus) on se, että kärsimys kestää pitkään, 30-60 minuuttia ja hapenpuute kudoksissa aiheuttaa sietämätöntä kipua. Täysin tajuissaan ovat olleet molemmat katkeraan loppun asti.

Ikävä tapa lähteä, mutta niin se Luonto-Äiti palkitsee päävoitolla kun riittävän kovasti yrittää. RIP.

[CSI]

Nuo ahkiot ovat tehneet vyöryssä mukana olosta astetta haastavampaa. Ne ovat todellisuudessa vääntäneet ja käntännet uhreja liikkuessaan tavallaan irrallisina yksikköinä tuon lumimassan joukossa.

Eikös nuo ahkiot ole yleensä aika löysillä "aisoilla" (jos niitä lötkyjä edes sellaisiksi voi kutsua?) kiinni vetäjässään? Osa vetää pelkillä köysilläkin pulkkiaan.

Ahkiot ovat korkeintaan vaikuttaneet vyöryssä siten, että ovat saattaneet hieman nostaa raatoa pintaan päin. Jos ovat vaikutaneet oikein mitään siinä mannaryynipesussa.