Bipossa täytyy aina olla stabiloiva lääkitys pohjana (litium, atyyppinen antipsykootti, lamotrigiini, valproaatti tms). On hoitovirhe ”syöttää” pelkkää masennuslääkettä ilman stabilisaattoria kaksisuuntaiselle.Miss Holmes #1 kirjoitti: Su Heinä 07, 2024 12:29 am Mistä johtui, ettei asiasta puhuttu?
Olisiko se voinut johtua Tikkasen traumasta ja puhumattomuudesta, jota V kunnioitti?
Jos ei puhunut omille ystävilleen, vaikka lupasi. Ja kuitenkin pystyi kuittailemaan 3minuutin kellumisella?
Miksi pitää yrittää vierittää puhumattomuus Vn päälle?
Kun selkeää on, ettei Tikkanen itse pystynyt puhumaan asiasta.
Kertoi jopa kavereilleen, että puhuu myöhemmin, koska nyt huono olla.
Ei puhunut. Eikä kukaan muukaan saanut puhua.
Olisiko ollut Viciltä ”suojaus” vaikeaan asiaan puolisolla?
Annetaan ihmisen toipua.
Enemmän Vn asenne kuulostaa siltä, kuin kieltämiseltä.
******
Mä edelleen palaan väittämääni, että ”sekalääkitys” aiheutti kaiken. Jo 8/2021.
Ei oppinut Tikkanen tilanteesta mitään.
Ja edelleen kaihertaa tuo masennuslääkkeiden käyttö bipolla?
Kuinka suuri riski sinusta QWERTY on ajaa bipopotilas psykoosiin väärällä, liikaa hypomaniaa kohottavalla lääkityksellä psykoosiin?
Puhumattakaan amfetamiinijohdannaisista! Niitä käytettäessä bipolaaripotilaan täytyy olla hyvin stabiilissa tilanteessa, ja lääkkeiden väärinkäyttöriskin minimaalinen.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä keskeistä on pitää perustasaaja aika stabiilina, ja sitten säätää muuta lääkitystä hyvinkin ketterästi faasin mukaan (masennus, hypomania, mania, sekamuotoisuus, psykoottisuus, eutymia).
Tässä RT -tapauksessa kaikkea diagnostiikkaa sotkee väärinkäyttö, ainakin betsot ja amfetamiinijohdannaiset.
Julkisuudessa olevien tietojen mukaan en näe todistetuksi, että RTllä olisi validi diagnoosi bipolaarisuudesta.
Kaiken kaikkiaan, ottaen huomioon pitkäaikainen sekamuotoinen (bz+stimulantit) lääkkeiden väärinkäyttö, verifioitu asosiaalinen taipumus ja epäilemäni vaikea B-klusterin sekamuotoinen persoonallisuushäiriö (narsismi+asosiaalisuus) , kaikki muut mahdolliset diagnoosit ovat kyseenalaistettavissa.
Depressio voi olla simuloitua, ja/tai johdannaista lääkkeiden/päihteiden väärinkäytölle. Tai depressiolta näyttävä voi olla tyhjyyden, merkityksettömyyden tunnetta liittyen vaikeaan persoonallisuushäiriöön. Psykopatiaan liittyy myös ”loismainen elämäntyyli”; ja se, että tavallinen elämä on tylsää. Voi näyttää depressiolta, soffalla lojumisineen ja pummimaisinine siivestämisineen. Yleisellä tasolla spekuloin.
Loppujen lopuksi, ei ole kovinkaan vaikeaa psykiatrin käydä psykiatrilla, kuvata tyypilliset masennusoireet, näytellä se hetki oikein, ja saada depressiodiagnoosi.
Itse asiassa, helppoa kuin heinänteko, jos omaa huijariluonteen.
Ja vastaus sinulle, Miss Holmes: miten ”helppoa” on ajaa bipo -potilas psykoosiin väärällä lääkityksellä.
Yleisesti ottaen, huonolla hoidolla ja seurannalla, ei niin vaikeaa. On jopa helppoa.
Mutta tässä kohtaa ”yleisesti ottaen” -ajattelu ei toimi. Tässä on niin sikapaljon sekoittavia tekijöitä mielestäni.