Gustafssonin vammat (ketju 2)

[LexVeritas]

Kaatuminen uimahallin käytävällä on ilmeisestikin siis jonkun mielestä vaarallisempaa kuin esimerkiksi kaatuminen/joutuminen pahoinpidellyksi nakkikioskilla.

[Korpisoturi]

Kaatuminen uimahallin käytävällä on ilmeisestikin siis jonkun mielestä vaarallisempaa kuin esimerkiksi kaatuminen/joutuminen pahoinpidellyksi nakkikioskilla.

Taitaa olla Blexin olkiukot vähissä

Riippuu ihan tapauksesta kumpi on vaarallisempaa.

[LexVeritas]

Palataan tapauksen perusasioihin, koskapa ne näyttävät edelleen olevan joillekin epäselviä:

Gustafssonilla oli:

- ohimoluun tai kallonpohjan murtuma, josta luotettavasti indikoi Brillen hematooma (vaihtoehtoisesti Gustafssonin molemmat silmät olivat muurautuneet kiinni myös niihin osuneiden iskujen seurauksena)
- poskiluun murtuma, joka haarautunut kahteen kohtaan yläleukaluuhun
- auennut otsa- ja poskiluun liitos
- alaleuan murtuma
- nivelnastan murtuma
- hammasmurtumia


Gustafssonin ruhjehaavat ja muut iskujen jäljet, joista ainakin osa viilto- tai pistohaavoja

- leuassa
- ohimon - päälaen seudulla
- poskessa
- kyynärpäässä
- vasemman silmän silmäkulmassa

Gustafssonin mahdolliset vammat:

-korvakäytävän luun murtuma
-sisäkorvan tasapainoelimen häiriö
-keskivaikea aivovamma, joka ehkä diffuusitasoinen

Olli Tenovuon mukaan Gustafsson oli vammat saatuaan todennäköisesti toimintakyvytön ja Juha Öhmanin mukaan mahdollisesti tajuton ja liikuntakyvytön.

[Korpisoturi]

Neurologian professori (Öhman/aiemmin linkattu TS-kirjoitus 27.8.2005):

"Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi."

Todennäköisesti mitään blackoutia ei ole ollut lainkaan.

"Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu"

[LexVeritas]

^Noilla linkkaamillasi lehtiartikkeleilla ei oikeastaan ole merkitystä, sillä niin Öhman kuin ortopedi Hirvensalokin olivat varsinaisissa oikeuslausunnoissaan huomattavan paljon laajakatseisempia.

Kerrataan:

Öhmanin mielestä oli mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma ja hän oli tajuton ja liikuntakyvytön.
Hirvensalo ei pitänyt vaikeaa aivovammaa kovin todennäköisenä mutta totesi, ettei sitä voi missään tapauksessa sulkea pois.
Tenovuo todisti, että näyttö vähintään keskivaikeasta aivovammasta oli looginen ja Gustafsson oli vammat saatuaan todennäköisesti toimintakyvytön.

Asia ei siitä miksikään muutu ainakaan luullakseni.

[snufkin]

Minäkään en pidä lentävien yksisarvisten olemassaoloa kovinkaan todennäköisenä, mutta en sulje sitäkään vaihtoehtoa pois.

[LexVeritas]

^

Ahaa, niin arvelinkin. No, minä puolestani suljen pois lentävän yksisarvisen mahdollisuuden.

Ortopedi Hirvensalon puheet vaikeankin aivovamman mahdollisuudesta eivät kumoa, etteikö Gustafssonilla olisi voinut olla keskivaikea aivovamma, vaan pikemminkin päinvastoin.

Muistettakoon, että johtava aivovammaspesialisti Tenovuo piti Gustafssonin vähintään keskivaikean aivovamman aiheuttamaa toimintakyvyttömyyttä selviönä, ja syyttäjän asiantuntija Öhman komppasi Tenovuota myös diffuusiin aivovammaan liittyvissä lausunnoissa:

Huomattakoon seuraavat toteamukset:

Tenovuo:

Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä.

Öhman:

Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

[JasseHames]

Päähän tulevien iskujen aiheuttamat vammat ovat hyvin yksilökohtaisia. Esimerkiksi Pekka Katajaa moukaroitiin vasaralla tms. siihen tyyliin, että kallossa on vieläkin nähtävissä kuoppa. Silti hän kykeni muistamaan hyökkäyksestä yksityiskohtia vai unohtiko edes mitään. Ilmeisesti sai jonkin asteisen aivovammankin, vaikka akuutti tila lienee ollut periaatteessa hengenvaarallinen.

[Korpisoturi]

^Noilla linkkaamillasi lehtiartikkeleilla ei oikeastaan ole merkitystä, sillä niin Öhman kuin ortopedi Hirvensalokin olivat varsinaisissa oikeuslausunnoissaan huomattavan paljon laajakatseisempia.

Kerrataan:

Öhmanin mielestä oli mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma ja hän oli tajuton ja liikuntakyvytön.
Hirvensalo ei pitänyt vaikeaa aivovammaa kovin todennäköisenä mutta totesi, ettei sitä voi missään tapauksessa sulkea pois.
Tenovuo todisti, että näyttö vähintään keskivaikeasta aivovammasta oli looginen ja Gustafsson oli vammat saatuaan todennäköisesti toimintakyvytön.

Asia ei siitä miksikään muutu ainakaan luullakseni.

On niillä se merkitys, että ovat suoria lainauksia todisteluista.

[Ross Sullivan]

Päähän tulevien iskujen aiheuttamat vammat ovat hyvin yksilökohtaisia. Esimerkiksi Pekka Katajaa moukaroitiin vasaralla tms. siihen tyyliin, että kallossa on vieläkin nähtävissä kuoppa. Silti hän kykeni muistamaan hyökkäyksestä yksityiskohtia vai unohtiko edes mitään. Ilmeisesti sai jonkin asteisen aivovammankin, vaikka akuutti tila lienee ollut periaatteessa hengenvaarallinen.

Kerrankin Hassu-Jaanalta jokin järkevä viesti.
Pekka Kataja tosiaan hakattiin pysyvästi työkyvyttömäksi. Hän muistaa tapahtumat ilman muistiaukkoja.

NG palautui täyteen työkykyyn, mutta hänelle jäi täydellinen ja erittäin tarkkarajainen muistiaukko.

[LexVeritas]

NG palautui täyteen työkykyyn, mutta hänelle jäi täydellinen ja erittäin tarkkarajainen muistiaukko.

Pitää todellakin paikkansa tuo toteamasi muistiaukon jääminen. Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuushan ei tunnetusti palaudu, joten kyseessä on varsin tyypillinen ilmiö. Tarkkarajaisuus voisi johtua siitä, että hän on nukkunut hyökkäyksen alkaessa. Ei ole varmuutta, onko hän varsinaisesti herännyt vai ei. Luullakseni hän tuskin tietää sitä itsekään.

Täydestä työkyvystä ei ole minun tietääkseni takeita. Mutta ilmeisestikin hän palasi jo viimeistään syksyllä Strömbergille tekemään samoja aputöitä mitä teki ennen vammautumistaankin.

[Ross Sullivan]

NG palautui täyteen työkykyyn, mutta hänelle jäi täydellinen ja erittäin tarkkarajainen muistiaukko.

Pitää todellakin paikkansa tuo toteamasi muistiaukon jääminen. Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuushan ei tunnetusti palaudu, joten kyseessä on varsin tyypillinen ilmiö. Tarkkarajaisuus voisi johtua siitä, että hän on nukkunut hyökkäyksen alkaessa. Ei ole varmuutta, onko hän varsinaisesti herännyt vai ei. Luullakseni hän tuskin tietää sitä itsekään.

Täydestä työkyvystä ei ole minun tietääkseni takeita. Mutta ilmeisestikin hän palasi jo viimeistään syksyllä Strömbergille tekemään samoja aputöitä mitä teki ennen vammautumistaankin.

Hyvin mahdollista on myös, että NG muistaa tapahtumat hyvin, eikä hänellä ole muistiaukkoja.

[Korpisoturi]

Espoon käräjäoikeus ei hankkinut lisäselvityksiä Nissen vammoista, vaikka asiantuntijatodistelut olivat lähes täysin vastakkaisia syyttäjän ja puolustuksen välillä.

Miksi lisäselvityksiä ei hankittu?

[LexVeritas]

On käytännössä mahdotonta todistaa, ettei Gustafssonilla ollut keskivaikeata diffuusia aksonivauriota.

En näe todistajien oleellisimmissa kannanotoissa vastakkaisuutta.

Tenovuo:

Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä.

Öhman:

Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Tenovuo toisaalla:

Ylivoimaisesti yleisin aivovamman mekanismi on diffuusi aksonivaurio, mutta tavanomaiset kuvantamistekniikkamme eivät pysty näyttämään tätä vauriota aivoissa.

Öhman:

---

[Korpisoturi]

On käytännössä mahdotonta todistaa, ettei Gustafssonilla ollut keskivaikeata diffuusia aksonivauriota.

En näe todistajien oleellisimmissa kannanotoissa vastakkaisuutta.

Tenovuo:

Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä.

Öhman:

Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Tenovuo toisaalla:

Ylivoimaisesti yleisin aivovamman mekanismi on diffuusi aksonivaurio, mutta tavanomaiset kuvantamistekniikkamme eivät pysty näyttämään tätä vauriota aivoissa.

Öhman:

---

On se varmaan mahdotonta, mutta osoittaminen äärimmäisen epätodennäköiseksi ei liene mahdotonta.